Pentti Saaritsan nimeämätön runo kokoelmassa Tritonus (1976) alkaa "Sinä aamuna kun heräsin orkestraalisessa epävireessä". Runo löytyy myös kokoomateoksesta: Pentti Saaritsa, Runoja 1965-1982 (Kirjayhtymä, 1983), s. 127.
Olisikohan kyse requiemistä eli sielunmessusta? Alunperin requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Länsimaisen kalssisen musiikin historiassa lukuisia kuuluisia requiemejä, joista ehkä tunnetuin on Mozartin Requiem (KV626).
Tästä linkistä löydät lisää requiemejä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu
Kyseisen kappaleen pianonuotit löytyvät esimerkiksi kirjoista:Greatest hits so far... : piano, vocal, guitar100 piano solosSuuri toivelaulukirja. Musikaali, TV, elokuva
Suosittelen sinulle luettavaksiKarilas, Yrjö : Joka poika kristillisen poikatyön kirja Wsoy1922Karilas, Yrjö Taistelu ja voitto WSOY 1925Pojasta mieheksi Wsoy 1944Lisätietoja Yrjö Karilaasta saat seuraavasta julkaisusta :TEKIJÄ Veijonen, Harri, kirjoittaja.TEOS Yrjö Karilas ja kirjansa / Harri Veijonen.Julkaisutiedot Tampere : Seurakunnan tiedotuskeskus, [2018]Julkaisutiedot Jyväskylä : Digipaino Kirjaksi.Net, 2018.ULKOASU 25 numeroimatonta sivua : kuvitettu ; 21 cm
Vaasan kaupunginkirjastolla on lainattavia kausikortteja tällä hetkellä kahteen eri paikkaan. Vaasan Sportin runkosarjaotteluihin on olemassa kaksi (2 kpl) kausikorttia, jotka ovat voimassa maaliskuuhun 2027 saakka kotiotteluissa. Sama henkilö voi lainata kausikorttia kaksi kertaa kauden aikana. Myös Ritziin on lainattavissa kausikortti, jota voi niin ikään lainata sama henkilö kaksi kertaa kauden aikana. Ritzin kausikortilla voi osallistua viikon laina-aikana niin moneen tapahtumaan, kuin Ritzissä järjestetään.Kesäkausina 2025 ja 2026 Vaasan kaupunginkirjastolla oli myös esimerkiksi Vaasan palloseuran kausikortteja lainattavana. Lisätietoja lainattavista kausikorteista ja muusta aineistosta sekä kirjaston käyttöön…
"Kuuntelija"-kappaletta, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Janne Sivonen, en löydä mistään nuottijulkaisusta. Laulu alkaa: "Sammuu jo tähdet".Lähde:Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Rarissime loqui olisi merkitykseltään "puhua erittäin harvoin", joka tietysti tarkoittaa samaa (loqui on siis verbin infinitiivi, se on deponenttiverbi ja siksi muodoltaan passiivissa). Etsiskelin antiikin auktoreilta sanontaa, mutta en löytänyt osumaa. Latinankielisestä kommentaarista löysin ilmauksen, se on siis tutkijan kirjoittamaa latinaa ja asiantuntevaa tekstiä sekin, Quaestionum Tullianarum specimen primum ad caelianam orationem spectans : Barwes, Carl. [from old catalog] : Free Download, Borrow, and Streaming : Internet Archive. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö sitä olisi käytetty missään antiikin tekstissä, etsin kirjailijan nimellä ja ilmauksella vain muutamalla kirjailijalla.Paucis verbis olisi sananmukaisesta "vähin sanoin".…
En löytänyt noille lyhenteille selitystä meidän ulottuvillamme olevista tiedonlähteistä. Lähetin kysymyksen Ilmatieteen laitokselle ja Suomen koru- ja kellomuseoon. Sieltä ehdotettiin seuraavia tulkintoja: ML = mukaan lukien ja SL = sen lisäksi taikka ml = Mean Level ja sl = Sea Level "ml" (Mean Level) viittaa paikalliseen ilmanpaineeseen — eli ilmanpaineeseen, joka mitataan barometrin nykyisellä korkeudella."sl" (Sea Level) tarkoittaa korjattua ilmanpainetta, joka kuvaa, mikä ilmanpaine olisi, jos mittaus tehtäisiin merenpinnan tasolla. Tämä on tärkeää säätietojen yhdenmukaistamiseksi, koska ilmanpaine laskee korkeuden kasvaessa.Asiasta voisi myös kysyä Kysy museolta -palvelusta, https://kysymuseolta.fi/
Koulua ja koulutusta on pidetty varsin hyödyllisinä. Työllisyyskatsauksissa näkyy, millaisella koulutuksella on enemmän työttömyyttä, millaisella vähemmän, mutta koska Suomessa kaikki käyvät koulua, on vaikea sanoa, mitä tapahtuisi, jollei koulua kävisi lainkaan. Esimerkiksi lukutaidottomista maailmassa löytyy tilastoja, ja niissä esiintyvien maiden elinoloja ja elintasoa tutkimalla, voi saada osviittaa siitä, onko koulutuksesta hyötyä, Tilastokeskus - Tietoaika - Viidennes aikuisväestöstä lukutaidottomia. Esimerkiksi tuossa lukutaidottomien tilastossa ensimmäisenä mainitussa Burkina Fasossa 40% väestöstä asuu köyhyydessä, Globalis Burkina Faso. Jos pelkästään tällä perusteella voi sanoa, että kyllä koulunkäynti kannattaa ja koulusta…
Useita virnoja käytetään rehukasveina. Virnoja on kuitenkin paljon, https://laji.fi/taxon/MX.38971/images ja https://laji.fi/taxon/MX.39072/identification ja haulla virnat, https://luontoportti.com/t/1133/aitovirna?search=true, joten on viisainta kysyä asiantuntijoilta. Laji.fi-sivuston sinisen yläpalkin kohdan Lisää alta löytyy Palaute, jota kautta asiasta kannattaa kysyä, https://laji.fi/
Kaltio-lehden numerossa 63 (2007) : 1, s. 12-15 on Aki Petteri Lehtisen juttu runoilija Eddie Lindenistä. Juttu on otsikoitu Poika partaveitsien kaupungista.Viitetieto löytyi Finna-hakupalvelusta helposti Eddie Lindenin ja Lehtisen nimillä.https://finna.fi/Record/arto.013056157?sid=5369739934https://finna.fi/
Vanhin sanomalehdistä löytämäni tieto ko. virkatalosta Vainikan nimellä on Finlands Allmänna Tidningistä 28.7.1851. Taloa kutsutaan nimityksellä Tuhkalanlaks Närkilä eller Närhilä Wainikka Fouriers-boställe. Aikaisempiankin mainintoja talosta löytyy, mm. Finlands Allmänna Tidning 10.4.1820, mutta taloa kuvataan nimityksellä Närkilä Fouriers-Boställe wid f. d. Sawolax Infanterie=Regemente, Vainikka-nimeä ei siis esiinny. Samaa nimitystä käytetään vielä vuonna 1840. Kukaan Savon ja Savonlinnan jalkaväkirykmentin majoittajista ei ollut nimeltään Vaikikka tai mitään sinne päinkään, ks. Kaaro Wirilander: Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo 1718-1810: virkatalonhaltijoiden luettelot (1953). Myöskään Ristiinan kirkonkirjoista ei löydy…
En valitettavasti onnistunut löytämään kirjaa, jossa olisi tontun löytämä sukka. Kollegoiden avustuksella löytyi pari satua, joissa on vähän samantyyppinen juoni: Brigitte Weninger: Metsätontun myssyTarinassa metsän eläimet muuttavat yksi kerrallaan tontun hukkaamaan myssyyn.Metsätontun myssy | Helmet-kirjastot | helmet.fiE. Bulatova & O. Vasiljeva: Vaarin kinnas (ukrainalainen satu, suom. Vilho Jokela)Tarinassa metsän eläimet muuttavat yksi kerrallaan jonkun hukkaamaan lapaseen. Vaarin kinnas : ukrainalainen satu | Helmet-kirjastot | helmet.fiVoisikohan kyseessä olla jompikumpi näistä? Tai joku variaatio tuosta ukrainalaisesta sadusta?
Valitettavasti emme löytäneet tietoa kanaalista Kaivopuistosta. Asiasta kannattaa kysyä Helsingin kaupungin puistoista vastaavalta osastolta, heidät saa käsiinsä ainakin puistojen hoito -yhteydenottolomakkeella,https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kunnossapito/puisto…
Hei!Kyllä äänitteitä voi hakea verkossa Vaski-verkkokirjaston kautta. Joko tekijän nimellä tai sitten teoksen nimellä. Hakua kannattaa tarkentaa vielä koskemaan äänitteitä, joko CD- tai LP-levyihin tai sitten molempiin oman tarpeen mukaan. Klassisen musiikin hakeminen on hieman hankalampaa ja mitä enemmän haettavasta levytyksestä tietää sen parempi. Alkuperäisellä kielellä saa enemmän ja parempia tuloksia kuin suomenkielisellä nimellä haettaessa. Esim. tässä tapauksessa Johann Strauss:Eine Nacht in Venedig löytää yhden äänitteen jossa on koko teos. Mikäli etsit äänitettä tuosta nimenomaisesta Helsingin konsertista niin sellaista ei ole kirjaston kokoelmissa.
Hakisin kuvarunoja hakutermillä visuaalinen runous osoitteesta keski.finna.fi Tarkennettu haku | Keski-Finna, koska kuvaruno ei ole virallinen asiasana, joten sillä hakeminen on melko hankalaa. Tarkennetussa haussa on myös mahdollista määrittää hakua tarkemmin muilla kriteereillä. Mahdollisesti myös muut kokeellisen runouden teokset voivat vastata tiedontarpeeseesi.
Löysin Ivan Savvitš Nikitiniltä (1824-1861) julkaistuna vain yhden suomennetun runon Kuoppa on kaivettu. Runon on suomentanut professori Lauri Viljanen (1900-1984) ja se on julkaistu seuraavissa kirjastoista saatavilla olevissa runoantologioissa.Kiparsky, Valentin ja Lauri Viljanen (toim.): Venäjän runotar: valikoima venäläistä lyriikkaa, Otava 1946Lauri Viljanen (toim.): Helikonin lähde: maailmanlyriikan suomennoksia, WSOY 1951Lähteet: Wikipedia: Ivan Nikitin, Finna-hakupalvelu
