Eimeri Mulardi näyttää olevan hybridiankka, jota englanniksi on kutsuttu myös nimityksellä mule duck eli muuliankka.Muuliankka on kahden lajin risteytymä, myskisorsan ja kotieläiminä yleisten ankkalajien.https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9235191/https://www.mypetchicken.com/blogs/faqs/what-are-mule-ducks?srsltid=Afm…https://en.wikipedia.org/wiki/Mulard
Finlex-tietokannassa on kattavasti selitetty lausuntomenettelyn perusteita.Säädösvalmistelun kuulemisopashttps://kuulemisopas.finlex.fi/Lausuntomenettely on pakollinen osa jokaista lainvalmisteluprosessia. Kirjallisia lausuntoja pyydetään perusvalmistelun lopputuloksena syntyneestä luonnoksesta hallituksen esitykseksi tai asetusluonnoksesta. Lausuntopyyntö lähetään lausuntopalvelu.fi:n kautta keskeisille, tiedossa oleville sidosryhmille. Myös muilla kiinnostuneilla, kuten yksittäisillä kansalaisilla, pitää olla mahdollisuus antaa lausuntonsa luonnoksesta.https://kuulemisopas.finlex.fi/2-kuuleminen-lainvalmisteluprosessissa/2-3-lausuntomenettely-ja-jatkovalmistelu/#jakso-2-3-1-lausuntomenettely-ja-kuuleminen-jatkovalmistelussa…
Verkkosivulta https://katolinen.fi löytyy tietoa katolisen kirkon toiminnasta Suomessa. Sivuston mukaan katolilaisia arvioidaan olevan Suomessa noin 20 000 ja "noin 45 % jäsenistä on syntyperäisiä suomalaisia. Heistä ruotsinkielisiä on noin 5 %." Loput ovat ei-syntyperäisiä suomalaisia. Lähde: Kirkko Suomessa - Katolinen kirkko Suomessa
Sahan ei tarvitse olla metallia, vaan se voi olla myös esimerkiksi kiveä, ks. kivikautinen saha. Puiden kaatamisessa kirves lienee kuitenkin ollut tavallisempi väline. Entisaikojen Suomessa ihmiset myös liikkuivat paljon vesiä pitkin, ja isoja teitä oli vain vähän.
Hei,Kyllä, Aleksanteri Suuresta on kirjoitettu laajasti sekä tietokirjallisuutta että fiktioita, ja suomennoksia löytyy useita teoksia. Alla lista aineistosta, jota voit löytää Vanamon kirjastojen kokoelmasta.Tietokirjallisuus:Sheppard, Ruth ja Hautala, Timo: Aleksanteri Suuren sotaretket (2009)Bamm, Peter: Aleksanteri, maailmanvalloittaja (1967)Liljegren, Bengt: Aleksanteri Suuri (2006)Lund, Jan: Aleksanteri Suuri selkokielellä (2025)Peltonen, Jaakkojuhani: Aleksanteri Suuri (2021)Vallejo, Irene: Papyrus : kirjan katkeamaton tarina (2021)Chrisp, Peter: Kukoistava Kreikka (2003)Kertomakirjallisuus:Laajarinne, Jukka: Mykistynyt mies (2021)Lyon, Annabel: Aleksanterin opettaja (2011)
Hei!Kiitos kysymyksestäsi, mutta näillä sanoilla emme valitettavasti löydä laulua. Ei suomen kirjastojen kokoelmista eikä internetistä.Yst.t Turun pääkirjasto/musiikkiosasto/
Vastausta ei ollut ihan helppo löytää, koska pääosa lähteistä mainitsee vain Turun kansakoulujen opettajat yleisesti, mutta ei sitä, missä koulussa he toimivat opettajina. Käytin lähteenä mm. teosta Turun kaupungin kansakoulut 1903-1913 sekä sanomalehtien kuolin- ja syntymäpäiväilmoituksia. Tiedot kannattaa tarkistaa, todennäköisesti niissä on virheitä.Kerttulin koulussa toimivat ainakin seuraavat miesopettajat:Väinö Wilhelm Vanhanen (1875 Turku)Lauri Adolf Kaisla (1888 Turku)Juho Oskar Oksanen (1868 Taivassalo)August/Aukust/Aukusti Fabian Heimo (1889)Akseli/Karl Axel Kesä (1888 Turku)Rupert Isotalo (1864 Laitila)Leander Leo Suomela (1873 Kalajoki)Juho Oskari Kytölä (1875 Orivesi)Karl Selim Suomela (1889 Turku)Elis Rantanen (1897 Turku)…
Kyseessä on Aale Tynnin runo kokoelmasta Vihreys: runoja (1979).https://finna.fi/Record/lastu.31529?sid=5380069993Finna.fi-hakupalvelusta voi etsiä esimerkiksi runoja niiden nimellä tai alkusäkeellä.https://finna.fi/
Kysymäsi kirja on paikalla Keltinmäen kirjastossa. Pääkirjastossa on paikalla moniviestinpaketti, jossa on sekä kirja että CD.Voit tehdä varauksen kirjaan tai moniviestinpakettiin tämän linkin kautta:https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=dive+into+english+1&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22Varaamalla saat kirjan siihen kirjastoon, josta haluat sen noutaa.
Kansallisdiskografiasta löytyy tiedot kolmesta julkaistusta sävellyksestä:Muistojen aikaSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Tikkurilan soittokunta, esittäjä 00:02:27Tikkurilan Soittokunta viihdyttää ja tanssittaaÄänikasettiTikkurilan soittokunta , esittäjäTikkurilan Soittokunta ry [ 1990]Laituri-tanssitSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Helsinki Brass, esittäjä 00:02:56Vanhaa tanssimusiikkia. 2.CDYleisradio , kustantajaYleisradio ℗ 1989.Kutsu valssiinSaarinen, Unto, säveltäjä Virkki, Henrikki, sovittaja, johtaja ; Riihimäen rautatieläisten soittokunta, esittäjä…
Buck Owensin ja Dusty Rhodesin sävellyksestä "Under Your Spell Again" ei löydy nuottia Suomen kirjastoista.Country-musiikin nuotteja voit etsiä Finna.fi-palvelusta. Tee Tarkennettu haku, kirjoita Aiheeksi Country ja valitse Aineistotyypiksi nuotti. Voit rajata hakua muutenkin, esimerkiksi asettamalla nuottijulkaisut aikajärjestykseen vanhimmasta lähtien:(Aihe:Country) | Hakutulokset | Finna.fiVoit myös etsiä Tekijällä. Tämä haku esimerkiksi näyttää kaikki nuottikokoelmat, joissa on Buck Owensin lauluja:(Tekijä:owens buck) | Hakutulokset | Finna.fi
Sivustolta Kuolinsyyt (sukututkimuksessa) löytyy tällainen alkuinfo: Tiedot sairauksien aiheuttajista ja tautien olemuksesta ovat satojen vuosien aikana muuttuneet lääketieteellisen tiedon lisääntyessä. Taudeista käytetyt nimet ovat muuttuneet. Edes lääketieteen asiantuntija ei pysty aina ehdottoman varmasti kertomaan, mitä sairautta erilaisista oireista ja kuolinsyistä aikoinaan käytetty taudinnimi tänä päivänä edustaa. Pappien tehtävä oli 1700 -luvulta alkaen kirjata historiakirjaan kuolinsyyt. Omaiset kuvasivat vainajan viime vaiheet ja niillä perustein kuolinsyy piti löytää papeille jaetusta luettelosta. Jos oireet eivät vastanneet mitään luettelon kuolinsyytä, kuolinsyyksi merkittiin "oangivfen" eli "tuntematon", tai "ei annettu (…
Havupuihin keskittyviä runoja ovat "Mielly, metsä, miehi'ini" (2/331 (toinen kirja / runo 331), jossa esiintyvät lyhyesti sekä kuusi että kataja), "Kuolisinko, koito raukka" (1/42, kuusi), "Saisinko käeltä kielen" (1/50, kuusi), "Kukkalatva kuusi" (1/170) sekä "Ääni ei kuulu kullalleni" (2/41, kuusi).
Kyseisellä ammattiliitolla oli hieman monimutkaiset vaiheet, jotka selviävät parhaiten Työväen arkiston sivuilta, ks. myös Puualan ammattijärjestöjen sukupuu. Liitto toimi mainitulla nimellä vain pari vuotta, n. 1928 - 1930, jolloin se lakkautettiin. Reisjärven ja Kalajan osastojen omistuksista löytyi vain satunnaista tietoa:Rientola-niminen palstatila, ks. Kalajokilaakso 21.1.1932Muistola-niminen tila, ks. Kaleva 6.6.1936Ilmeisesti kyseessä olivat juuri työväentalot.Muuta tietoa omistuksista en löytänyt. Työväen arkistolla voi olla lisää tietoa, ks. linkki edellä.
Jos olet ostamassa kirjat uutena, niin käännöksen suhteen ei tarvitse huolehtia, sillä WSOY:ltä vahvistettiin, että kaikkien uutena myynnissä olevien Peppi-kirjojen kieliasu on päivitetty. Jos haluat ostaa kirjoja käytettynä, niin silloin täytyy tietysti tietää hiukan tarkemmin. Kaikista vanhoista Peppi-kirjoista ei ole ollut tarvettakaan tehdä uusia käännöksiä, mutta ainakin nämä painokset ovat Kristiina Rikmanin uusia suomennoksia:Peppi Pitkätossu 2017Peppi Pitkätossu astuu laivaan 2017Peppi Pitkätossu Etelämerellä 2018Peppi Pitkätossun tarina 2021 (yhteisnide kirjoista Peppi Pitkätossu, Peppi Pitkätossu astuu laivaan ja Peppi Pitkätossu Etelämerellä) Lisäksi WSOY on julkaissut Kristiina Rikmanin uusia suomennoksia Tässäpä Peppi…
Kysymys on laaja eikä siihen voi antaa yksiselitteistä vastausta. Hyvän asiatekstin ja tietokirjoittamisen periaatteista on kirjoitettu opaskirjoja, joihin tutustumisesta voisi olla hyötyä.Hirsjärvi, Sirkka: Tutki ja kirjoita (Tammi, 2009)Mertanen, Virve: Tietokirjoittajan käsikirja (Vastapaino, 2007)Raevaara, Tiina: Tietokirjailijan kirja (Docendo, 2019)Torppa, Tiina: Työssään kirjoittavan opas (Talentum, 2014)
Hei ja kiitos kysymyksestä!Kyseessä on varmaankin Matias Riikosen kirja Matara. Kirja on julkaistu vuonna 2021.Tässä linkistä pääset kirjan teostietoihn: Matara | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Jukka Rautiaisen säveltämä, sanoittama ja esittämä "Kyllä aikuiset mua naurattaa" sisältyy esimerkiksi cd-levylle "Atsipoppaa : lasten ikioma tuplalevy" (Warner Music Finland, 2006).Jukka Rautiainen: Kyllä aikuiset mua naurattaa Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=WkK0UnWCkqU&list=OLAK5uy_l3jGVn0xaLIiFzPwJCqrGuvhsyZcMCvHw&index=5
