Urheilumuseo Tahto kerää tietoa suomalaisesta liikuntakulttuurista, joten tätä kannattaa kysyä sen kirjasto- ja tietopalveluista. Myös Suomen urheiluhistoriallinen seura voisi olla hyvä tietolähde kysymyksiisi.
Hei,Vaitettavasti meillä ei ole pääsyä yksityishenkilöitä paremmin Taideyliopiston Sörnäisen kampuskirjaston aineistoon. Suosittelen olemaan suoraan yhteydessä sinne, jos heillä olisi aikaa tarkistaa tuo käännös. Näyttäisi olevan kolmannen näytöksen jälkipuolella. Toki Itse kääntäjällä lienee tallessa käännösteksti. Tuohan tehtiin Yleisradiolle kuunnelmaa varten, mutta ainakaan tällä hetkellä ei kuunnelmaa ole kuultavissa Yle Areenassa.Netistä löytyy Hannu Palosuon blogi, jossa kyseinen käännös on ”Kaikki kieriskelemme katuojassa, vain toiset meistä katsovat tähtiin.” Käännös M.W.Kääntäjä on mahdollisesti Mika Waltari, mutta en uskalla varmasti sanoa, kun en löytänyt vahvistusta asialle. Käännös voi olla jostain sitaattikokoelmasta…
Hei,Lyhimmilläänhän kohdatessa autoilija näkee oman lyhyiden valojen kantaman verran eteenpäin. Lähivalojen kantamassahan on eroja mm. säästä, valoista, suuntauksesta jne riippuen puhumattakaan vastaan tulevan auton valojen häikäisystä. Lainsäädönnön mukaan lähivalojen kantama täytyy olle vähintään 40 metriä, mutta nykysissä autoissa kantama voi olla 50-100 metriä. Tarkemmat tiedot voi varmistaa tieliikennelainsäädännöstä ja EU:n ECE-säännöistä tai tietysti auton huollon tai katsastuksen yhteydessä.
Kalevi Heleniuksen sävellys "Syksyn muistoja" löytyy nuottikokoelmilta Ka-Ta-Vi-Le 1 (Suomen harmonikansoittajain liitto, 1967) ja Vuokon helpot nuotit: 4 (Vuokko-Maria Finland, 2020). Kumpaakaan ei ole saatavissa Vaski-kirjastojen kokoelmista, mutta voit tehdä aineistosta kaukolainapyynnön.
Tässä muutama kirja, jotka toivottavasti vastaavat tarpeitasi:-Jääkausi-Ihmeellinen jääkausi Tässä kirjassa käsitellään jääkauden jättämiä jälkiä Suomen luontoon.-Mammutin aika : elämää jääkaudellaLisäksi vielä laaja valikoima jääkautta käsittelevää muuta suomenkielistä aineistoa. Mukana myös aikuisten aineisto.
Maalaustaiteessa tunnetaan useampi Tre éta dell´uomo -nimisiä teoksia. Et maininnut kenen teoksesta on kyse.Teoksessa Maalaustaiteen mestareita Pinx (2003, suom. Eija Kämäräinen, s. 134) Tizianin maalauksen Tre éta dell´uomo nimi on suomennettu Ihmisen kolme ikäkautta. Tizianin Tre éta dell´uomo -teos kuuluu Edingburghissa sijaitsevan Skotlannin kansallistaidegallerian kokoelmiin.
Kyseessä voisi ollakin Ingvar Kampradin muistokirjoitus, jossa siteerataan ruotsalaisen runoilija Erik Lindegrenin Arioso-nimisen runon alkua, joka löytyy Sviter-runokokoelmasta (1947). Runo on suosittu ruotsalaisissa muistokirjoituksissa."Någonstans inom oss är vi alltid tillsammans".Viljo Kajavan runokokoelmassa Vielä piirrän viivan löytyy teoksen alussa (s. 5, 1996) Lindegrenin runo Arioso (ruotsiksi). Siinä sen alku kuuluu näin "Någonstans inom oss är vi alltid tillsamman" Ingvar Kampradin muistokirjoitus: Ilta-sanomat https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005551121.htmlArioso-runon analysointia https://fenixbegravning.se/nagonstans-inom-oss-ar-vi-alltid-tillsammans/Erik Lindegren: Arioso: https://www.babelmatrix.org/works/sv/…
Sana on varmasti samaa juurta kuin verbi volahtaa, jonka merkitys Nykysuomen sanakirjan mukaan on ulahtaa tai ulvahtaa. Myös Nykysuomen sanakirjan esimerkkilauseet volahtaa-sanan kohdalla olivat kansansaduista. Kysymäsi kohdat voisivat siis kuulua "ulvonko ääneen" ja "älä ulvo".
Näissä teoksissa käsitellään runouden(kin) kääntämistä:Contemporary Translation in Transition: Poems, Theories, ConversationsTarja Roinila: Samat sanat: kirjoituksia kääntämisestäSociologies of Poetry TranslationJuhani Lindholm: Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksiaPauli Pylkkö: Kielikuva ja mielikuva ja muita dialektisia esseitä
Runo Smärtan on ilmestynyt alun perin vuonna 1916 Edith Södergranin teoksessa Dikter. Lisäksi se löytyy esimerkiksi näistä kokoelmista:Södergran Edith: Samlade dikter (Wahlström & Widstrand, useita painoksia)Södergran Edith: Edith Södergrans dikter (Schildt, 1940)Verkossa runon voi lukea Project Runebergin sivuilta ja Litteraturbanken-palvelusta:https://runeberg.org/sodrgran/01_64.htmlhttps://litteraturbanken.se/f%C3%B6rfattare/S%C3%B6dergranE/titlar/Dikter/sida/100/etext
Haluamiasi kirjoja on melko hankala löytää.Yritin käyttää Amazonin äänikirjahakua ja WorCatin hakua. Löysin muutamia ehdokkaita, mutta Bookbeatissa niitä ei ollut englanniksi.Maggie Hartley löyti Amazonista. Linkki hakutulokseen ja Casey Watson WorldCatista. Linkki hakutulokseen. Näistäkään en tiedä, kuinka paljon niissä kerrotaan lasten ja heidän vanhempiensa taustoista.
Asiaa on selvitetty laajasti eri kirjallisista lähteistä sekä Mika Waltari -seuran asiantuntijoilta. Emme löytäneet mistään ehdokkaiden listaa, eikä kukaan muistanut että sellainen olisi olemassa. Eteläsuomalaisen osakunnan hallussa on saattanut olla kilpailuun liittyviä dokumentteja, joten sieltä voisi vielä kysellä.
Emme valitettavasti saaneet selville runon tekijää. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi jättää kommentin muodossa tämän vastauksen perään.
Valitettavasti selkeä ohje jää nytkin saamatta, mutta viitteellinen kuva ohjeesta löytyy, jonka pohjalta voi ainakin koettaa valmistaa päähineen.Kuva ohjeesta löytyy hakupalvelusta Finna.fi Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fisairaanhoitajan päähine 1950-luku | Hakutulokset | Finna.fiSinisestä oppilasasusta sairaanhoitajan valkoiseen virkapukuun-kirja on saatavana verkkoaineistona. Kirjassa on hyvä kuvitus asuista ja päähineistä (esim. kuva 16). Kirjan lopussa liitteissä on kuva ohjeesta (liite 5).ePooki 59_2018.pdf
Kuten itse päättelitkin, kohta on Eeva-Liisa Mannerin näytelmästä Eros ja Psykhe ja Morfeuksen lausuma. "Toivo on heikkojen" toistuu tekstissä kaksi kertaa peräkkäin.
Marta Hillersin kirja "Eine frau in Berlin" on suomennettu kahdesti. Ensimmäisellä kerralla kirjan suomensi Mirja Rutanen (1960) ja toisella kerralla Ilona Nykyri (2006). Näillä molemmilla kerroilla kirja sai nimekseen "Nainen Berliinissä."Voisiko olla, että hotelliviittaus onkin peräisin Vicki Baum-nimisen kirjailijan teoksesta Hotel Berlin, suomennettu "Odota minua" (1947)? Kirja sijoittuu vuoden 1943 Saksaan, mutta ei ole juonikuvauksen mukaan aivan niin synkkä kuin "Nainen Berliinissä." Vicki on kirjoittanut myös teoksen "Loistohotelli", mutta se ei sijoitu samaan aikakauteen. Jos jollakin lukijallamme on jotain tarkentavaa tietoa Martan kirjan suomennoksista, niin voit kirjoittaa sen kommenttikenttään.
Aiheeseen sopivia kirjoja ei ole aivan pilvin pimein, mutta tässä muutamia. Linkit vievät kirjojen saatavuustietoihin OUTI-kirjastoissa.Jenni Räinä: Kulkijat: naisia metsissä, soilla ja tuntureilla (Like 2021)Sten Nadolny: Hitauden ylistys (Otava 1985)Bea Uusma: Naparetki: Minun rakkaustarinani (Like, 2015)Asmo Koste: Tien riemut ja muita kirjoituksia kävelystä (Nastamuumio 2025)Henry David Thoreau: Viikko virran vietävänä (Basam Books 2025)Henry David Thoreau: Walden: elämää metsässä (Kirjapaja 2010)Cheryl Strayed: Villi vaellus (Like 2013)
