Kyllä vain, ainakin Hannu Leidén ja Midnite Zombies on esittänyt kappaleen suomeksi nimellä Helsingin yöt.Kappale on julkaistu CD-singlenä vuonna 1996, jonka tiedot ovat nähtävillä Finna-hakupalveluiden tietueessa Finna: Helsingin yöt. Laulu on kuunneltavissa YouTubessa albumilta Rööperin Reiska ja muita Helsinki-aiheisia lauluja: Helsingin yöt.
Bengt Ahlforsin säveltämään ja sanoittamaan lauluun "Har du visor min vän" löysin kaksi suomenkielistä sanoitusta: "Älä oottamaan jää" ja "Laula laulusi pois"."Älä oottamaan jää" -sanoituksen on tehnyt Pekka Sipilä. Se alkaa: "Älä ystäväin oottamaan jää". Se sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 8."Laula laulusi pois" -sanoituksen on tehnyt Sini Sovijärvi. Se alkaa: "Jos on lauluja, laula ne pois". Se sisältyy nuottiin "Koulun musiikki. 8-9, Maailma soi" (Otava, 1987).
Lähetin kysymyksesi kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Vai tietäisikö joku palstan lukijoista, kenen runosta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Tässä muutama vaihtoehto.Luukkanen, Arto: Suojelusenkeli (2014)Todellisen kylmän sodan ajan neuvostodiplomaatin toimintaa aina 1960-luvulta 1990-luvulle kuvaava romaani.Rask, Regina: Puhtaalta pöydältä (2006)Suomen Oslon-suurlähetystöön sijoittuva romaani työyhteisön, kulttuurierojen ja ihmissuhteiden kiemuroista.Rintala, Paavo: Valehtelijan muistelmat (1982)Kekkosen aikaan sijoittuva romaani kuvitteellisesta suomalaisesta suurlähettiläästä.Lisäksi diplomaatit ovat enemmän tai vähemmän osallisina seuraavissa trillereissä:Leino, Anssi: Teheranin koura (2022)Seeck, Max: Mefiston kosketus (2017)Soininvaara, Taavi: Tsaarin ruoska (2020)Vihinen, Antti: Valkoinen susi (2025)
"Päivät ilman sinua" sisältyy nuottiin Sorsakoski, Topi: "Vaikene sydän" (Fazer Songs, 1989). Nuotissa on laulun sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Lyhdyt ovat syttyneet". Sanat on kirjoittanut Jukka Itkonen. Laulun melodia on sama kuin kansanlaulussa "Voi jos ilta joutuisi".Myös verkosta löytyy kappaleen nimellä sanoituksia ja sointuja.
Suomi on useana vuonna peräkkäin valittu maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n World Happiness Report -raportissa:Muun muassa seuraavat tekijät ovat edesauttaneet Suomen kärkisijoitusta kyseisen raportin paremmuusjärjestyksessä:Korkea elintaso: Suomi sijoittuu korkealle bruttokansantuotteella mitattuna, mikä tarkoittaa, että ihmisillä on hyvä taloudellinen tilanneSosiaalinen tuki: Suomalaiset kokevat saavansa tukea yhteisöltään ja läheisiltäänVapaus: Suomessa on korkea henkilökohtainen vapaus tehdä elämänvalintojaTerveys: Suomalaisilla on pitkä elinajanodote ja hyvä terveydenhuoltojärjestelmäKorruption vähäisyys: Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maistaLuottamus instituutioihin: Suomalaiset luottavat vahvasti yhteiskunnan…
Eduskunnan kirjaston asiasanastossa ei ole asiasanaa termille keskinäinen yhtiö. SELMA-kokoelmatietokannastamme voi kuitenkin hakea ns. vapaaterminä keskinäinen yhtiö-termillä. Osumia tulee 144. Tässä linkki tulosjoukkoon:https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FEKK%2F%22&lookfor=keskin%C3%A4inen+yhti%C3%B6&type=AllFields&sort=main_date_str+desc&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FEKK%2F%22
Valitettavasti en löytänyt taiteilijaa, jonka nimi olisi kirjoitettu aivan tuossa muodossa. Useampi taiteilija kyllä löytyi, joiden nimi oli vähän tuohon suuntaan, kuten Lars Jonsson, Lise Johansson, Lester Johnson tai Lucas Johnson. Mahtaako tuo tarkoittamasi henkilö olla kuitenkin suomalainen tuon kaiverruksen perusteella. Nämä mainitut olivat ulkomaalaisia.
"Il mondo" -kappaleesta on tehty myös suomenkielinen versio "Ei koskaan rakastaa voi liikaa", joka sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Nuotissa on myös kappaleen italiankieliset sanat. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt P. Puro (eli Pertti Lähteenmäki). Laulu alkaa: "Kun nään laukun eteisessä täyteen sullotun".Kappaleen tekijöistä on eri lähteissä erilaisia tietoja. Yleisradion Fono-tietokannassa kappaleen esittäjä Jimmy Fontana (eli Enrico Sbriccoli) on merkitty myös kappaleen säveltäjäksi ja sanoittajiksi tai säveltäjiksi Gianni Meccia, I. Greco ja Carlo Pes. On siis epäselvää, kuka on tehnyt mitäkin. Eri lähteissä annetaan erilaisia tietoja, esim. Discogs-tietokannassa: "written-by - Fontana-Meccia-Pes".…
Hei,Löysin Finnasta vain yhden artikkeliviitteen: Diakoniatyön kehittäjä | Kansalliskirjasto - Arto | Finna.fi. Viitteen mukaan Kalevassa 18.11.2010 on julkaistu nekrologi eli muistokirjoitus Raija Ikosesta. Oulun kaupunginkirjaston keskustakirjasto Saaressa voit pyytää luettavaksi sidotun Kalevan (Kaleva 2010 XI | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot) tai mikrofilmin (Kaleva 2010 16.11.-30.11 | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot). Kumpaakaan ei saa kotilainaan, mutta voit lukea niitä kirjastossa. Mikrofilmirullat saa käyttöön varaamalla haluamansa mikrofilmit OUTI-verkkokirjastosta tai kirjaston asiakaspalvelusta. Saaressa olevat mikrofilmit ovat yleensä valmiita käyttöön varausta seuraavana päivänä. Mikrofilmin ohella varaa käyttöösi…
Artikkeli on julkaistu Tampereen Sanomien numerossa 40/1912 (18.2.1912).Lehden voi lukea digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1308735?page=3Fraktuuralla painettu artikkeli alkaa sivun kolme alalaidasta.
Candlefordin postineidin tuotantokaudet 1-4 löytyvät dvd-versioina eri kirjastojen kokoelmista. Ensimmäinen kausi on saatavilla OUTI-verkkokirjaston mukaan esimerkiksi Haukiputaan kirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.1009587?sid=5355841737Muita tuotantokausia ei ole Oulun kaupunginkirjastossa, mutta Finna tietokannan mukaan ne löytyvät muista kirjastoista. Kaudet 2 - 4 löytyvät muun muassa Merijärven kunnankirjaston varastosta. Kausi 2 löytyy tämän Finna linkin kautta: https://www.finna.fi/Record/tiekko.563060?sid=5355845181Kausi 3 löytyy tämän Finna linkin kautta: https://www.finna.fi/Record/tiekko.563059?sid=5355845181Kausi 4 löytyy tämän Finna linkin kautta: https://www.finna.fi/Record/tiekko.563058?sid=5355845181 …
Carl Gustaf Swan (1858-1935) oli kirjailija Anni Swahnin isä.Hänestä kerrotaan esim. Yle Areenan ohjelmassa Villimiehen jalanjäljissä, joka kertoo Lappeenrannan historiasta. Osa 18. Linkki Yle Areenaan.Akatemiasampo löytää paljon lisätietoa Swahnista ja suvusta. Linkki Akatemiasampoon.Finna haku löytää C.G. Swahnin arkiston. Arkisto sisältää kirjeenvaihtoa, talousasiakirjoja, käsikirjoituksia ja lehtileikkeitä. Linkki hakutulokseen.Swahnista kerrotaan myös Helsingin Yliopiston matrikkelissa 1853-1899 ja Wikipediassa. Linkit https://ylioppilasmatrikkeli.fi/1853-1899/henkilo.php?id=17625https://fi.wikipedia.org/wiki/C._G._Swan
Sukulaisen vaiheita voi lähteä tutkimaan parhaiten sukututkimuksen keinoin: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/ Tuon ajan Suomen kirkonkirjoja on digitoitu ja ne löytyvät Kansallisarkistosta. Lisää tietoa Kansallisarkiston aineistoista löydät täältä: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/sukututkimusMikäli isoäitisi on ollut lastenkodissa syntymäkunnassaan Vihdissä, on kyseessä voinut olla Leponiemen lastenkoti, joka perustettiin 1918. Länsi-Uusimaa-lehdessä 11.11.1938 on julkaistu artikkeli lastenkodista https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2037891?page=4 Yleisesti ottaen kasvatuslaitoksista voi löytää tietoa Kansallisarkistosta: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/…
Hei!Palvelusta löytyikin jo vastaus kysymykseesi tammikuulta 2025.Mistä Jyväskylän Kyllön terveysasema on saanut nimensä? Onko siinä ollut Kyllö-niminen kylä tai tila? | Kysy kirjastonhoitajalta
Karttoja voi ostaa muun muassa Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelusta. Osta kartta | MaanmittauslaitosMyös kaupunkien ja kuntien paikkatieto- ja mittauspalvelut auttavat asiassa. Jos tarkoitus on teettää oma visuaalinen kokonaisuus, jota ei suoraan löydy virallisista kartoista, kannattaa kääntyä mainostoimistojen tai painotalojen puoleen. Hinnasta en toki siinä tapauksessa osaa sanoa.
Helina Siikalan runo, joka alkaa Tahoisin olla kukassa varsi on kokoelmasta Elämän ikäsi, nukut tai valvot : Runoa, mietettä 1975 - 1985 (s. 27).https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.35454?sid=5502319778
Olisiko kirja Simon ja Saaran taikahepo? Kirja on kylläkin vanhempi, vuodelta 1984, mutta vastaa muuten hyvin kuvausta. Siinä lapset löytävät ullakolta keinuhevosen, joka osoittautuu taikahevoseksi ja johdattaa lapset tai kertoo heille erilaisista seikkailuista kirjan saduissa.Kirjan kansikuva: https://www.risingshadow.fi/book/7210-simon-ja-saaran-taikahepoKirjaa on saatavissa joissakin kirjastoissa: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=simon+ja+saaran+taikahepo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance
Kyseessä on käyminen. Pasteur todisti kokeillaan, että käyminen johtuu mikrobien toiminnasta. Käymisessä mikrobit tuottavat energiaa pelkistämällä orgaanisia aineita ilman happea. Pasteur havaitsi, että viini happani, koska alkoholikäymisen aiheuttavan hiivan joukossa oli bakteereja, jotka tuottivat sokerista etikkahappoa.Lähteet:Pasteur avasi tuntemattomaan mikromaailmaan johtavan oven | tieku.fiFermentation theory - WikipediaSpectrum tietokeskus. 6.osa. WSOY, 1978 S. 280 - 1.
