Kansallisarkiston hallinnoima ja netissä oleva Sotasurmasampo 1914-1922 (linkki: Sotasurmasampo ) voisi olla hyvä tietolähde Porvoon punakaartin jäsenten selvittämiseen. Klikkaa ensin kohtaa "Sotasurmat" ja sen jälkeen voit rajata hakutulosta esimerkiksi syntymäpaikan, kirjoillaolokunnan tai kuolinkunnan mukaan. Saat hakutulokseksi listan henkilöistä, ja näet samantien oliko henkilö punaisten vai valkoisten puolella. Henkilönnimeä klikkaamalla saat vielä jonkin verran lisätietoja. Toinen tapa on hyödyntää Kansallisarkiston digitoituja sanomalehtiä. Hakutermin ollessa "Porvoon punakaarti" tulee nämä vanhat sanomalehtiartikkelit esiin (linkki: sanomalehdet ). Klikkaa haluamasi lehden nimeä, jolloin saat koko sivun näkyviin. Jos lehden…
Jos haette kirjaston tietokannasta asiasanoilla: RAVITSEMUS, RUOKAOHJEET, KEITTOKIRJAT, PAINONHALLINTA, niin tähän tarkoitukseen löytyy kirjoja. Asiasanoja kannattaa käyttää yhdessä tai erikseen. Pelkällä PAINONHALLINTA asiasanalla löytyy jonkin verrankin teoksia. Esimerkiksi Sanni Massinen: Kevenny keittiössä : 88 reseptiä rasvanpolttoon. Kyseesseä siis ravitsemisterapeutin laatima teos. Toinen teos: Sonia Wahlroos: Kehon koodi: tasapaino syntyy syömällä. Nämä molemmat teokset kylläkin nyt lainassa Jyväskylästä, mutta niitä voi varata. Kirjoja selailemalla voi saada tarkan tiedon onko niissä laskettu ohjeeet kaloreineen.
Kyseessä on Anja Laineen teos Rautamadonna vuodelta 1982. Lastu-kirjastoissa ei ole teoksesta lainattavia kappaleita, mutta kotiseutukokoelmasta sen voi pyytää luettavaksi kirjaston tiloissa. Lainattavia kappaleita löytyy kyllä muista kirjastoista.
Hei!Korpisen saari (Korpinen) on pinta-alaltaan noin 7,16 hehtaaria. Pinta-ala on mitattu Maanmittauslaitoksen työkalulla. Korpisesta lisää lähteiden verkkosivuilta. Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korpinen_(Jyväskylä)https://saynatsaloseura.yhdistysavain.fi/historiaa/saynatsalo-vanhoissa-kartoissa/
Kirjastokortin voimassaolo kannattaa varmistaa siitä kirjastosta tai kirjastokimpasta, jonka kortti on kyseessä. Kirkes-kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirkes-Finnasta: Etusivu | Kirkes-kirjastot. Jos kortti on voimassa, mutta et halua käyttää sitä enää, voit pyytää asiakkuutesi lakkauttamista ja hävittää kirjastokortin. Pienemmissä kunnissa kirjastokortin voimassaolo saattaa jatkua pitkäänkin, vaikka sitä ei käyttäisi. Helmet-kirjastoissa eli esimerkiksi Helsingin kirjastoissa asiakastiedot katoavat rekisteristä, jos korttia ei käytä muutamaan vuoteen. Jos kirjastokortti ei ole enää voimassa, se kannattaa hävittää esimerkiksi leikkaamalla kahtia.
Ruotsin mediatukijärjestelmästä ja sen perusteluista löytyy tietoa tästä dokumentista: State Aid SA.106019 (2023/N) – Sweden New Media Aid SchemeMediatuki on voimassa 2024-2029. Euroopan komissio ei vastustanut Ruotsin esitystä, sillä se on perustelujen mukaan soveltuva artiklan 107 kanssa. Ruotsi ei siis saanut sanktioita mediatuestaan. Suomella ei ole samanlaista mediatukijärjestelmää. Vuonna 2008 parlamentaarisin perustein jaettu lehdistötuki sisällytettiin yleiseen puoluetukeen. Lisätietoa ja keskustelua aiheesta:https://traficom.fi/fi/tuet-ja-avustukset/yleista-uutismediatuesta https://suomenlehdisto.fi/itsenaiset-lehdet-vaativat-mediatukea-torjumaan-uutiseramaita/ https://journalisti.fi/nakokulmat/2026/03/…
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, tarvitsetko tilaa vain kerran vai olisiko kyse jostakin säännöllisestä käytöstä. Et myöskään kertonut, voisitko maksaa tilasta vai kiinnostavatko sinua vain maksuttomat tilat. Joka tapauksessa suosittelen, että tutustut https://varaamo.hel.fi/ -sivustoon. Sen kautta voit etsiä tiloja ja käytössä olevia pianoja. Sivuston kautta löydät kirjastojen lisäksi myös asukastalojen, koulujen, kulttuuritalojen yms. tiloja ja niiden käyttöehdot.
Sandhja oli semifinaalissa viidestoista eikä päässyt loppukilpailuun.Finland in Eurovision: Voting & Points https://eurovisionworld.com/eurovision/finland
Oheista runoa en löytänyt suomeksi Vaski-kirjastojen Turun pääkirjaston kirjoista. Alkuperäinen espanjankielinen sonetti XI on ilmestynyt Pablo Nerudan runokokoelmassa Cien sonetos de amor vuodelta 1959, ja se alkaa sanoilla "Tengo hambre de tu boca, de tu voz, de tu pelo". Kokoelma on saatavana Vaski-kirjastoista:Cien sonetos de amor | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastotKyseisen kokoelman runoja rinnakkain espanjaksi ja englanniksi on seuraavissa Vaski-kirjastojen kirjoissa: 100 love sonnets : Cien sonetos de amor | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot100 love sonnets = Cien sonetos de amor | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot
Siperianhuskyn silmien sinisen värin kerrotaan johtuvan siitä, että vain silmän iiriksen takapinta on pigmentoitunut. Toisin kuin ruskeissa silmissä, joissa sekä etu- että takapinta ovat pigmentoituneet.Proteiinimolekyylit hajottavat valkoisen valon niin, että lyhyen aallonpituuden alue sirottuu helpommin kuin pitkän aallonpituuden valo, mikä aiheuttaa valon näkymisen sinisenä iiriksen takapinnalla olevaa melaniinipintaa vasten. Tätä kutsutaanTyndallin ilmiöksi.Lähteet: Siperianhuskyn värien periytyminen - osa 1
Helmet kirjastoista löytyy usealta lastenosastolta seuraava suomennettu teos:Maya Angelou - kirjoittanut Danielle JawandoTeoksen ISBN: 9789527105511Teos on vuodelta 2019 ja siinä on 63 sivua. Teos kuuluu kirjasarjaan "Pieni opas suureen elämään". Sarjassa esitellään pienoiselämäkertoja kulttuurihistorian merkkihenkilöistä.
Eliotin Silas Marnerista löytyy kaksikin suomennosta: 1869 ilmestyneen Ferdinand Ahlmanin käännöksen lisäksi saatavilla on Väinö Siikaniemen vuonna 1925 julkaistu tulkinta.Ferdinand Ahlman:"Jokaisen ihmisen työnteko pyrkii, uutteruudella pitkitettäessä, sillä tavoin pääsemään omaksi tarkoituksekseen ja siten tekemään siltoja hänen elämänsä lemmettömäin syvyys-juopain ylitse." (Silas Marner, Raveloen kankuri, 1869)Väinö Siikaniemi:"Kaikki ahkeruudella suoritettu ihmistyö on, tällä tavoin valmistumista silmällä pitäen, olevinaan tarkoituksenmukaista ja auttaa sillan tavoin eteenpäin, yli elämän ilottomien rotkojen." (Kankuri ja hänen aarteensa, 1925)
Kyseessä saattaisi olla R. L. Soodin ja Dini Soodin kirjoittama Yoga tapa elää 1 – Yogan oppitunnit televisiossa (1968). Kirja on opas samannimiseen tv-sarjaan, jota alettiin esittää vuonna 1967. Kirjasta ilmestyi useita painoksia ja myös toinen osa vuonna 1971. Molempia osia löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista. Myös verkkoantikvariaateissa kirjoja näkyy olevan tarjolla.Insinööritaustainen Uttam Sood oli naimisissa R. L. Soodin tyttären kanssa ja vaikutti paljon joogan organisoitumiseen Suomessa (Repo 2011), mutta kirjoja hän ei julkaissut. Lähde: Repo, V. 2011. Jooga-ilmiö 1960-luvun lopun ja 1970-luvun Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. https://www.utupub.fi/server/api/core/bitstreams/4fc4b806-f022-4e50-aa81-…
Hei,Mainitsemassasi painoksessa ei todellakaan näyttäisi olevan mainittu suomentajaa. Vanhemmassa (minulla käsissäni Kansojen historia osa 7, Keskiaika III vuodelta 1936, jossa tuo Villon on) mainitaan runojen kääntäjäksi kirjan alussa Yrjö Jylhä. Uudistetun laitoksen osassa 10, Keskiajan syksy (minulla käsissä 3 p. vuodelta 1965) on tekstiä muokattu ja jonkin verran sitaatteja, mutta siinä on käytetty samaa runokäännöstä, joten tämän perustella kyseessä näyttäisi olevan Jylhän käännös.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla.Vastauksen ja kysymyksen löydät kirjoittamalla hakukenttään hakusanaksi: kassi.https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=kassitai alla olevista linkeistä:Mistä sukunimi Kassi on peräisin ja mitä se tarkoittaa?...Mistä sana "kassi" on saanut alkunsa?
Tässäpä muutamia samoihin aiheisiin liittyviä kirjoja:Juha Hernesniemi: Aivokirurgin muistelmat (WSOY 2022)Seppo Salminen: Kirurgina äärioloissa (Atena 2026)Heini Harve-Rytsälä: Helikopterilääkäri (WSOY 2023)Adam Kay: Kohta voi vähän kirpaista (Art House 2019)Henry Marsh: Elämästä, kuolemasta ja aivokirurgiasta (S&S 2017)Harri Minkkinen: Tulta päin: palomiehen tositarinoita (Deadline 2026)Salla-Mari Suovesi: Meripelastajat: maalla, merellä ja ilmassa (Tammi 2026)
1930-luvun Rovaniemen yhteiskoulussa koulupäivä noudatti tyypillistä suomalaisen oppikoulun rytmiä: Ensimmäinen tunti yleensä klo 8.00, oppitunti 45–60 minuuttia (yleisimmin 45 min), välitunnit 10–15 minuuttia, koulupäivässä tavallisesti 5–7 oppituntia, päivä päättyi noin klo 13–15, riippuen luokka-asteesta. Esimerkiksi Rovaniemen yhteiskoulussa koulupäivän pituus oli vähintään 5 tuntia. Aamupäivällä opiskeltiin säännöllisesti 8-10 ja iltapäivällä 12-15 .Lähde: Heikkola L. Lyseopuiston lukio.1998. 30-luvun Rovaniemen koulujen vuosikertomukset löytyy Rovaniemen kaupunginkirjaston arkistosta, ne eivät ole lainattavia.
