E-kirjastosta vastattiin, että sanaristikoiden täyttäminen lehtipalvelussa ei ole mahdollista teknisistä syistä. Tulevaan kehitykseen ei otettu kantaa.Palautetta ja kehittämistoiveita Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyössä tuottamaan palveluun annetaan E-kirjasto-sovelluksen palautelomakkeen kautta asetukset-välilehdellä.E-kirjaston sivuilta on luettavissa palvelun uusimmat ominaisuudet ja kehittämiskohteet sekä usein kysytyt kysymykset. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjastoVertailun vuoksi sanaristikoiden täyttömahdollisuus on ollut teknisesti helpompi toteuttaa useiden kirjastojen tarjoamassa kotimaisten sanomalehtien ePress-palvelussa. Palvelu on käytössä vain kirjastojen tiloissa, joten lehtiä voi lukea…
Valitettavasti lasten- ja nuorten kirjoista on saatavilla hieman huonosti samaistuttavaa luettavaa 11-vuotiaalle toisen polven maahanmuuttajalle. Johanna Tuomolan Kivalan etsivät -sarjassa (Myllylahti) toisen päähenkilön vanhemmat ovat Kongosta kotoisin ja kirjassa käsitellään myös tätä aihetta lapsen näkökulmasta.Maahanmuutto teemana on mukana esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:Levola, Kari: Leevi ja Leonora (Tammi, 2010)Noronen, Paula: Supermarsu ja outo toveri (Gummerus, 2010)Madeleine: Stella ja salaisuus (Otava, 2020)Pörsti, Miikka: Kaikkien juhla (Tammi, 2016)Myös nuorten kirjoissa käsitellään maahanmuuttoa, mutta ne on muiden käsiteltävien teemojen vuoksi suunnattu vähän vanhemmille lukijoille.
Tämä olikin mielenkiintoinen. Kirjallisuudesta ei tällaista merkkiä löytynyt. Myöskään Sotamuseon kokoelmista merkkiä ei tähän hätään paikannettu. Sotamuseolla kuitenkin muistettiin, että merkki olisi alan Facebook-ryhmässä tunnistettu Utin reservin harjoituspataljoonan (URHP) merkiksi. Tämä näyttäisikin ihan uskottavalta tulkinnalta. Kouvolan Sanomissa 18.5.1929 kerrotaan tulossa olevista 3. divisioonan reservin kesäharjoituksista, ja mainitaan että "jalkaväkijoukko-osastojen aliupseerit keskitetään osittain Perkjärven, osittain Utin leirille, joihin kumpaankin perustetaan erillinen harjoituspataljoona."Perkjärven reservin harjoituspataljoonan merkistä kysyttiin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 7.3.2025 ja Perkjärven merkissä on paljon…
Vuoden 2024 julkaisu ei ole fyysinen julkaisu:https://themusicalheritagesociety.com/products/early-sonatas-for-the-pianoforte-eugene-list-piano?_pos=1&_sid=ad97ddb08&_ss=rEn löytänyt vuonna 1966 julkaistua LP-levyä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisestä Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fiFinnan aineiston tarjoajat:https://finna.fi/Content/organisationsÄänitteen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/release/6558553-Eugene-List-Gary-Kirkpatrick-Early-Sonatas-For-The-Pianoforte
Finna.fi-palvelun mukaan näitä sanakirjoja on painettuina lähinnä yliopistokirjastojen kokoelmissa, eivätkä ne ole saatavissa kotilainaan. Kansalliskirjasto on kuitenkin digitoinut teoksen Lexicon graeco-latinvm, continens voces omnes appellativas, cùm Novi Testamenti, tùm Januae ling. graecae, anno superiori hic Dorpati editae, ja se on vapaasti luettavissa osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?title=fd2016-00011023&pages=1-448.
Kyseessä lienee Paavo Haavikon runo Puut, kaikki heidän vihreytensä. Siinä runon puhuja haluaa "ojentaa sinulle nurmikon". Runo löytyy Haavikon Puut, kaikki heidän vihreytensä -nimisestä runokokoelmasta, joka julkaistiin vuonna 1966. Kysytty runo on kokoelmassa ensimmäisenä.
Vertailevaa tutkimusta ei suomessa tehdyistä väestönsiirroista juurikaan ole.Google Scholar löysi Tutkimuksia väestön siirroista. Hakusanoina väestönsiirrot suomessa Linkki google Scholarhttps://agricolaverkko.fi/puheenvuorot/jalagin-leinonen-pakkomuuttojen-vaikutus-pohjoismaisiin-yhteiskuntiin/ https://journal.fi/vskst/article/view/184944/125615https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/19297/nbnfioulu-202105187900.pdf?sequence=1&isAllowed=yhttps://siemenpuu.org/wp-content/uploads/2023/01/Tekojarvet-hukuttivat-ja-tuhosivat_Aikio.pdfhttps://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/65991/978-952-337-421-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y#page=118&zoom=100,0,0Lisäksi löytyi dokumentteja Yle Areenasta.https://areena.yle.…
Kyllä Mestaritontun seikkailuissa on kuninkaita, prinssejä, prinsessoja ja merenneitoja. Vähintään yksi kappale kutakin. Ehkä se kuitenkin olisi etsimäsi kirja?
Kansallisbiografian mukaan taiteellisesti lahjakas Signe Brander (1869-1942) harrasti maalaamista ja suoritti piirustuksenopettajan tutkinnon, mutta ei työskennellyt opettajana. Hän löysi oman alansa valokuvauksesta.Meilä ei ole asiantuntemusta arvioida taideteosten aitoutta tai arvoa, mutta arviota voi pyytää esimerkiksi Hagelstam & Co:n asiantuntijoiden kautta Hagelstam & Co | Osta & MyyBrander, Signe, 1869-1942 - KANTO - Finto
Sairaanhoito-oppilaitosten opiskelijavalinnoissa 1960-luvulla selvitettiin hakijoiden soveltuvuutta alalle. Hakijoita pisteytettiin koulumenestyksen, psykologisen testin, haastattelun sekä opettajien havainnoinnin perusteella. Kirjassa Sairaanhoitajattaria Auran rannalta (1993) kerrotaan tarkemmin opiskelijavalinnasta sivuilla 132-133.1960-luvulla opintonsa aloittaneet muistelevat pääsykokeita Sairaanhoitajia Suomen Turusta -kirjassa (2013) sivulla 62: "Valintaprosessia pidettiin mielenkiintoisena teoreettisine ja käytännön testeineen. Opiskelija kävi valintatilaisuudessa läpi useita kohteita, joissa hänen soveltuvuuttaan alalle mitattiin. Oli esimerkiksi matkalaukun pakkaamista ja kirjallisuuden valintaa annetusta kirjatarjonnasta.…
Kokeilin Finnan tarkennettua hakua hakusanoilla aikataulut ja VR. Lisäksi rajasin valmistumisajan 1960-1970 välille. Tuloksena 100 kpl kaikenlaisia aikatauluja. Linkki Finna hakutulokseenTulosten perkaukseen kannattaisi kysyä apua Suomen rautatiemuseolta. Linkki https://rautatiemuseo.fi/kokoelmat/kirjasto/Aihetta on pohdittu myös Resiina-lehden keskustelussa. Linkki keskusteluun.
Kartalla pohjoisin kaduksi nimetty kulkuväylä on Malmin sairaalakatu.Helsingin pohjoisin katu - KirjastokaistaKartan perusteella pohjoisin tie näyttäisi olevan Puroniityntie Ultunassa, poluista Päivänpalauksenpolku ja kujista Härkävaljakonkuja, molemmat Suutarilassa.
Etsimäsi kirja on varamaankin Eduardo Mendozan Ihmeiden kaupunki (La ciudad de los prodigios, suom. Matti Brotherus, 1989).Voit lukea kuvauksen kirjasta Kirjasammosta.https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22ihmeiden+kaupunki%22&type=AllFields
Kyseessä on runo Shakespeare Pentti Saarikosken esikoiskokoelmasta Runoja (1958, s. 15). Lähettämäsi virke on runon kaksi viimeistä riviä.Runon voi lukea myös esimerkiksi Saarikosken kootuista runoista Runot (2004, s.11).
Itselleni tulee mieleen ainakin David Foster Wallacen Päättymätön riemu, jossa on samaa maanista kirjoittamisen vimmaa kuin Miki Liukkosen teoksissa. Tai Samuli Knuutin Kuviot, joita kadut eivät tiedä tekevänsä. Voisit myös kokeilla Laura Finskan teoksia Muut esille tulevat asiat tai Haittaako jos hengitän. Siihen en valitettavasti osaa ottaa kantaa, miten teokset toimisivat näyttämöllä.Lähteet:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Kyse saattaa olla Eira Stenbergin kirjasta Oven takana (Tammi, 2005). Kirjassa suomalainen toimittaja Ilse matkustaa Afrikkaan kirjoittaakseen Afrikan naisten asemasta. Hänen on tarkoitus tehdä yhteistyötä tuntemansa suomalaisen valokuvaajan Synnoven kanssa. Ilse raportoi matkastaan kirjeitse entiselle miesystävälleen, joka on kulttuuri- ja uskontotutkija. Hän tutkii uskonnon ja seksuaalisuuden välistä suhdetta ja vaikuttuu lähellä asuvista afrikkalaistaustaisista naisista niin että tutkijan rooli unohtuu. Ilsen matka ei onnistu ihan odotetulla tavalla, koska Synnove kokee matkalla rakkauden, joka suistaa hänet kriisiin ja vaikutta myös Ilsen mahdollisuuksiin toteuttaa suunnitelmaansa.
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Kysyin asiaa Helsingin seurakuntayhtymästä. Malmin hautausmaan ylipuutarhuri vastasi, että "puiden koon ja karttatietojen perusteella puiden tiedetään olevan noin 80 vuotta vanhoja. Silloin ne olisi istutettu 1940-luvulla." Lisätietoa Malmin hautausmaasta:Malmin hautausmaa : puisto-opas. Dentrologinen seura ry, 2010
