Lahden kaupunginosien nimistön alkuperä on selitetty kattavasti seuraavassa teoksessa:Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö, Lahden kaupunki 1994. 951-849-391-X
Voisikohan kyseessä olla Anneli Pikkasen satu Meren lahja, joka on ilmestynyt vuonna 1981?Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan juonikuvaus: "Satu kertoo Leenukka-tytöstä, joka lähtee äitinsä kanssa tapaamaan merimiesisää Kööpenhaminaan. Leenukka pudottaa lempinukkensa mereen. Nukke matkaa meressä kauas, menettää raajansa ja vartalonsa, ja lopulta huuhtoutuu rantaan Etelä-Euroopassa. Pedro-poika löytää Hanna-nuken pään ja hänen isoäitinsä ompelee sille uuden vartalon ja raajat. Nukke annetaan syntymäpäivälahjaksi viisivuotiaalle Marialle." Kirjaa löytyy useista kirjastoista ja tarvittaessa siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjaston kautta.
IMBD-tietokannan mukaan laulu löytyisi elokuvan Kenen joukoissa seisot ääniraidalta. Esittäjinä Kiti Neuvonen ja Paavo Raninen. Linkki tietokantaanElokuva löytyy mm. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kokoelmista. Linkki Finna.fi
Tein tarkennetun Finna-haun sanoilla sydäntaudit ja kaunokirjallisuus. Rajasin tuloksen suomenkielisiin kirjoihin. Haku löysi 29 kirjaa, joista osa on saman kirjan eri painoksia.Haussa olivat mm. Samartin, Cecilia: Mofongo, Jääskeläinen, Seppo: Kaikki pelissä - lamaromaani, Fioretos, Aris: Nelly B:n sydän, Kerangal, Maylis de: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät sekä Reijula, Jori: Jatkoajalla. Linkki hakutulokseen.
Se saattaa olla mahdotonta, jos ei ollenkaan tiedä tai muista kirjaa.Asiaa voi yrittää selvitellä sivun sisällön avulla, mutta aina ei sekään onnistu. Jos sivulla on kuvia tai piirroksia, voi kokeilla esim. googlen kuvahakua.Kannattaa harkita myös tekoälysovellusten käyttöä.
Wisława Szymborskan runo Kiitokset (Podziękowanie) kokoelmasta Wielka liczba (1976) sisältyy Szymborskan runojen kokoelmateokseen Ihmisiä sillalla (1998, s. 62). Runon on suomentanut Jussi Rosti.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1538279?sid=5065739160
Kysyjän mukaan kyseessä on mahdollisesti karjalaista alkuperää oleva sananlasku. Etsin tietoa kirjasta Karjalaisia sananpolvia (toim. Miettinen ja Leino, 1971), mutta sananlaskua ei löytynyt. Myöskään www.sananlaskuja.fi -sivustolta ei tällä sananlaskulla eikä sen yksittäisillä osilla tullut osumia. Tuntisiko joku tämän palstan lukijoista sananlaskun taustoja?
"Elämän virta", jonka on säveltänyt Erkki Friman ja sanoittanut Kari Tapio (eli Kari Jalkanen), sisältyy nuottiin "Suuret sävelet" (F-Kustannus, 2001) ja nuottiin Taipale, Reijo: "Elämän virta ja muita suosikkeja" (F-Kustannus, 2001). Laulu alkaa: "Purttamme näin tyrskyjä päin virta tuo elämän vie".
Termillä kirjastoahdistus voidaan kuvata monenlaisia kirjastoon liittyviä negatiivisia tuntemuksia.Suomen tieteellisen kirjastoseuran Signum-lehden (2/2019) pääkirjoituksessa Johanna Lahikainen liittää termin tilanteisiin, joissa asiakas tuntee, ettei osaa toimia oikein kirjastossa. Asiakas saattaa esimerkiksi ajatella, ettei osaa käyttää kirjaston laitteita, etsiä haluamaansa aineistoa, tai että hän on kysymyksiä esittäessään häiriöksi henkilökunnalle. Lisäksi kirjasto saattaa tuntua pelottavalta, sokkelon kaltaiselta paikalta, jossa vain eksyy. Tällaisia tuntemuksia voi hyvin kutsua kirjastoahdistukseksi. Kirjaston henkilökunnan tulisikin pitää huoli, että kirjastoissa vallitsee avoin ja ystävällinen ilmapiiri.Alex Nunes kirjoittaa…
Koulun ja kirjaston yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Toteutustavat vaihtelevat hyvin paljon kunnasta toiseen. Monet kirjastot sijaitsevat koulujen yhteydessä, jolloin kirjaston henkilökuntakin tulee oppilaille tutuksi ja on koulun arjessa läsnä. Joissakin kunnissa kirjaston kirjavinkkarit kiertävät alueensa kouluissa, vaikka ne sijaitsisivat kauempanakin. Myös kirjastoautojen reiteillä on monia kouluja. Lukuinnostamiseen on siis monia erilaisia mahdollisuuksia.Esimerkiksi Turussa kirjaston ja koulun yhteistyö perustuu kulttuurikasvatussuunnitelmaan, jonka nimi on Elämyspolku. Voit halutessasi tutkia tarkemmin Elämyspolun verkkosivuilta https://blog.edu.turku.fi/elamyspolku/, mitä kaikkea kirjasto tarjoaa kouluille. Turussa…
Laulavalle Lintukoiralle ja hänen siipalleen Fanny Tiskirievulle syntyy pentuja kirjassa "Uppo-Nallen talviturkki" vuodelta 1978.Pentujen nimet ovat Usko, Toivo, Rakkaus ja Luuvalo. Luuvaloa ruvetaan myöhemmin sanomaan Laulavaksi Luuvaloksi.
Maapallon tulevasta väestönkehityksestä on esitetty erilaisia arvioita. Earth4All-ryhmittymä ennusti v. 2023, että huippu voisi olla jo v. 2040 tai 2050. Maailman väkiluvun huippu aikaistuu? | Kehityslehti ja Global population could peak below 9 billion in 2050s - Earth4AllTiedelehti Lancet julkaisi heinäkuussa 2020 tutkimuksen, jonka mukaan maailman väkiluku saavuttaa huippunsa vuonna 2064 ja kääntyy sitten laskuun. Vuonna 2064 maailmassa olisi 9,6 miljardia ihmistä. Vuonna 2100 väkiluku olisi enää 8,8 miljardia. Fertility, mortality, migration, and population scenarios for 195 countries and territories from 2017 to 2100: a forecasting analysis for the Global Burden of Disease Study - The LancetYlen jutussa vuodelta 2024 Vuosi…
Olisikohan kyseessä Katri Savolaisen vuonna 1963 ilmestynyt nuortenkirja Tyttö Mijas-vuorelta?Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Suomalaisturistit tapaavat Espanjassa vaalean tytön, jolla on kaulassaan Kalevalakoru. He ryhtyvät selvittämään tytön alkuperää, ja selviää, että nyt espanjalaisperheessä asuvat tytön suomalaiset vanhemmat kuolivat auto-onnettomuudessa. Suomalaiset järjestävät Elan Suomeen isovanhempiensa luo, ja vähitellen tyttö alkaa tunnistaa tuttuja paikkoja."Etusivu - Lastenkirjainstituutin kirjastoTYTTÖ MIJAS-VUORELTA | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Kyllä vain, Tikkurilan kirjaston musiikkiosasto olisi se paikka, jossa cd-levyjä voisi kuunnella. Nyt korona-aikana tämä palvelu ei ikävä kyllä ole käytössä.
Näiden hyvien tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla todennäköisesti Robert F. McGowanin vuonna 1929 ohjaama lyhytelokuva "Moan & Groan, Inc."
Elokuva on nähtävissä DailyMotion-palvelussa.
Lisätietoja myös elokuvan englanninkieliseltä Wikipedia-sivulta.
Helmet-kirjaston kokoelmissa Karen Tei Yamashitan teoksia ei ole. Helsingin yliopiston Kaisa-talon kirjastosta löytyvät teokset Letters to memory ja Through the arc of the rain forest. Helsingin yliopiston kirjaston kortin voi hankkia, vaikka ei olisikaan siellä opiskelijana.
Yamashitan teoksia ei ole suomennettu.
Etsin Finna.fi:stä eri tavoilla, muun muassa aihesanoilla ratkaisukirjat ja lastenkirjallisuus ja rajaamalla opinnäytteisiin (väitöskirjat, pro gradut jne.), mutta haku ei tuonut kysymystäsi vastaavia tuloksia ainakaan otsikoiden perusteella. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannastakaan ei löytynyt vastaavuuksia. Aihetta on tietysti voitu käsitellä osana jotain laajempaa tai eri tavalla rajattua tutkimusta.
Google Scholar -tietokannasta suomenkielisellä hakusanalla ratkaisukirjat saadaan vain 14 osumaa, joista mikään ei näytä kuitenkaan käsittelevän ko. aihetta vaan esimerkiksi oppimateriaalien ratkaisukirjoja. Hakusanalla lastenkirjallisuus taas saadaan yli 900 osumaa. Hakutuloksia voit tarkastella ja…
Apu n:o 17 23.4.2004
Seura n:o 26 29.6.1960
Seura n:o 37 10.9.1969
Suomen kuvalehti n:o 25 18.6.1960
Suomen kuvalehti n:o 21 2004
Suomen kuvalehti n:o 39 30.9.2005
Uusi kuvalehti n:o 24 10.6.1960
Uusi kuvalehti n:o 32 5.8.1960
Viikko n:o 25 17.6.1960
