Rivit ovat Anna Ahmatovan runon Särkyneessä peilissä (В разбитом зеркале, 1956) kaksi viimeistä riviä.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne. Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s. 315).https://slova.org.ru/ahmatova/v-razbitom-zerkale/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemmin vastattu kysymykseen 1960-luvun radiouutisista, voit lukea vastauksen tästä: www.kirjastot.fi/kysy/montako-kertaa-paivassa-mina-kellonaikoinaEli uutisia tuli tuolloin klo 22. Radiossa kuultiin vain STT:n uutisia vuoteen 1965 asti, jolloin Yle alkoi tuottaa myös omia uutislähetyksiään ja STT:n uutisia lähetettiin neljä kertaa päivässä. stt.fi/ajankohtaista/radiouutiset-90-vuotta/
Suomessa maantieliikenteen sujuvuudesta, turvallisuudesta ja kunnossapidosta vastaavat alueelliset ELY-keskukset Väyläviraston ohjaamina. Katujen ja kaupunkialueiden osalta kunnossapidosta vastaa ko. kunta tai kaupunki. Liikenteen asiakaspalvelu (https://www.ely-keskus.fi/liikenteen-asiakaspalvelu1) on Väyläviraston, ELY-keskusten ja Fintraffic Oy:n yhteinen neuvontapalvelu, jonka kautta voi jättää kysymyksiä, palautetta ja ilmoituksia tien kunnosta ympäri vuorokauden osoitteessa palautevayla.fi tai puhelimitse numeroon 029 502 0600. Palvelu koskee valtion väyliä. Kadun kunnossapitoon liittyvissä palautteissa ota yhteyttä kuntaan tai kaupunkiin. https://www.vihti.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-ja-tiet/teiden-kunnossapito/…
Tein Finna-haun hakusanoilla Yksisarviset ja lastenkirjallisuus ja kuvakirjat. Rajasin haun ajalle 1980-1999.Löysin viisi kirjaa:McCaughrean, Geraldine: Yksisarviset tulkaa,Moodie, Fiona: Yksisarvinen ja meri,Laulajainen, Leena: Valkoinen kaupunki ja joulutähti,Juonen, Riikka: Pikkuenkelin silmäterä ja Pikkuenkelin lemmikit.Kenties joku näistä on kaipaamasi kirja? Linkki hakutulokseen
Säkeet ovat Unto Kupiaisen runosta "Arvet", joka sisältyy hänen kokoelmaansa "Kraateri : runoja" (WSOY, 1947). Runo sisältyy myös kirjaan Kupiainen, Unto: "Valitut runot" (WSOY, 1956, 2. laajennettu painos 1981) ja Paavo Noposen artikkeliin "Ylläksen sissit" lehdessä "Rajamme vartijat" (1977, nro 8, s. 22-23):Digi.kansalliskirjasto.fi, Rajamme vartijat, 01.10.1977. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1779592?page=24
Tietokirjallisuuden puolelta käypiä johdatuksia aiheeseen voisivat olla esimerkiksi Sirkka-Liisa Rannan toimittama Sydän Karjalassa : arjen ja perheen historiaa (Tammi, 2017), Roope Hollménin Juuret Karjalassa (Facto, 2008) ja Karjalan monet kasvot (Valitut palat, 2000). Akateemisempaa otetta kaipaavalle voisi suositella Heikki Kirkisen, Pekka Nevalaisen ja Hannes Sihvon Karjalan kansan historiaa (WSOY, 1994). Jos oikein perinpohjainen johdatus houkuttelee, kannattaa huomioida myös 1980-luvun alussa julkaistu 5-osainen kirjasarja Karjala. Mitä suositeltavinta luettavaa on myös Hellä Neuvonen-Seppäsen Evakkojen perilliset : keitä me olemme, minne me kuulumme (Vastapaino, 2023).Erilaisia muistelmateoksia ja pitäjäkuvauksia Karjalasta on…
Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkistoa ja tilastoja pystyy katselemaan, mutta niissä on tilastoituna vain virallisilla säähavaintoasemilla tehtyjä mittaustuloksia. Oulussa sääasemia on lentoasemalla, Vihreäsaaren satamassa ja Kaukovainiolla. Mennyttä säätä voi kysyä myös Ilmatieteenlaitoksen Ilmastopalvelusta.Lähteet ja lisätietoaIlmatieteen laitos: Ilmastopalvelut ja mennyt sää: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastopalvelut-ja-mennyt-saaIlmatieteen laitos: Havaintojen lataus https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-latausSääasemien arkisto: https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php
Sanoitukset on kaikki tehty tilaustyönä albumille. Ne löytyvät äänitteen kansilehtisestä, mutta niitä ei ole välttämättä julkaistu muualla - ehkä niitä nähdään tulevaisuudessa runoilijoiden kootuissa teoksissa. CD-levy saateteksteineen on varattavissa Vaski-verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.634149Tiihosen sanoitukset Valse tristeen on julkaistu kansilehtisen lisäksi myös Parnassossa 6/2008.Lähde:https://yle.fi/a/3-6114137
Valitettavasti Järvenpään kirjasto ei ole lähtenyt mukaan vastaajakirjastoksi, joten saat vastauksen toimituksesta. Kirkes-kirjasto on Finna-kirjasto, joten toiminnot ovat samat kuin muissakin Finnoissa eli tällä hetkellä tällainen ei ole mahdollista. Voit vielä kysyä asiasta Järvenpään kirjastosta. Sähköpostiosoite on kirjasto@jarvepaa.fi.
Kyseinen laulu on nimeltään Raastuvan penkillä ja laulu on suosittu teekkareiden lauluilloissa.Kappaleen nuotti löytyy esimerkiksi Helsingin kirjastoista Sellon musiikkiosasto ja tikkurilan musiikkivarasto, joten tätä kautta voit tarkistaa laulun sanat.Netistä kun etsin tietoa laulusta, niin useammassa lähteessä kappale mainittiin lauluna, jossa vaihtuu kieli kesken kappaleen.Löysin tallaiset sanat:"Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa.Raastuvan penkillä halasinminä mustalaisen Veeraa-ra-ra-ra,Veera se vapisi ja penkki se natisija orkar du inte mera-ra-ra-ra.Veera se vapisi ja penkki sen natisija orkar du inte mera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera.På rådstugans bänken där halsadejag zigenarflickan Vera-…
Runkosarjan paras pisteidentekijä oli HIFK:n Matti Hagman, joka 35 ottelussa keräsi tehot 37+50 =87 ollen myös paras maalintekijä ja syöttäjä. https://www.hockeydb.com/ihdb/stats/top_league.php?lid=fnl1961&sid=1980&leaguenm=SM-liiga
Vaali.fi-sivuston tietoja alue- ja kuntavaaleista selkokielellä:https://vaalit.fi/tietoa-alue-ja-kuntavaaleista-selkokielellaTässä Selkokeskuksen materiaalia:https://selkokeskus.fi/selkojulkaisut/alue-ja-kuntavaalit-2025-selkokielella/Myös muita sivustoja löytyy ko. vaaleista selkokielellä:https://tinyurl.com/vaaleista-selkeasti
Kivenpyörittäjän kylä -elokuvaa DVD:nä on saatavilla Keski-kirjastoista yhteensä 16 kpl. Voit varata sen verkkokirjastossa (keski.finna.fi) tai ottamalla yhteyttä kirjastoon. Jos elokuvaa ei ole juuri sen kirjaston kokoelmassa, jossa yleensä asioit, valitse varauksen tyypiksi seutuvaraus. Varauksen teko on maksutonta.
Tällaista ideapankkia ei harmillisesti taida olla olemassa. Paimion parantolasta ei tosiaan näytä löytyvän ainakaan sellaista romaania, jossa parantola olisi niin merkittävässä osassa, että olisi päässyt mukaan teoksen kuvailutietoihin. Hakusanoilla parantolat tai tuberkuloosi ja kaunokirjallisuus voi sen sijaan löytää muita romaaneja, joissa liikutaan keuhko- tai muissa parantoloissa. Esimerkiksi Maila Talvion Ne 45000 -romaanissa (1932) liikutaan fiktiivisessä Kukkarannan parantolassa, ja elokuvan filmatisointia on kuvattu mm. Paimiossa. Tuoreemmasta kaunokirjallisuudesta esimerkiksi Anni Kytömäen Kultarinnassa vietetään aikaa tuberkuloosiparantolassa. Tuberkuloosi aiheena on saattanut kiinnostaa kirjailijoita nimenomaista tiettyä…
Muisteltu kirja lienee Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996).
Hei,Tutkin tuota fraktuurakirjoitusta ja -aakkosia. Minusta näyttää, että tuo jälkimmäisen sanan ensimmäinen kirjain on pikemminkin H eikä G.K....o H...o voisi viitata Kaarlo Herman Tiihoseen, kirjailijanimeltään Kaarlo Hemmo (Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Hemmo, K. Hemmo, K.H.T, K-o H-o ja Huvineuvos). Häneltä oli jo 1880-luvun loppupuoliskolla ilmestynyt mm. kaksi Kynäelmiä-kokoelmaa runosommitelmia (Project Gutenbergissa & Projekti Lönnrotissa) ja myöhemmin lisää (näiden sisältöjä en pääse tutkimaan).En tiedä, voiko tälle mistään vahvistusta saada. Noita runoja ja muita tekstejä eri julkaisuihin kirjoittaneita oli tuohon aikaan kuitenkin kohtuullisen paljon ja osan nimet ovat jääneet jo unholaan.
