Aale Tynni on suomentanut tämän William Shakespearen sonetin 33 ensimmäisen rivin näin: Kuinka moni aamu loistossaan / hiveli vuorta hallitsijankatsein, [---].
William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni (1965, s. 93)
Kaunokirjallisuuden hakeminen erityisestä aiheesta onnistuu kätevästi Kirjasammosta. Palvelusta löytyy rajatusti myös tietokirjallisuutta.
Haku sanoilla "juhannus" "suomenkielinen kirjallisuus": https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/juhannus%20suomenkielinen%20k…
Haku sanoilla "joulu" "suomenkielinen kirjallisuus": https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/joulu%20suomenkielinen%20kirj…
Kirjasammon kirjahyllyistä löytyy kokoelma juhannusromaaneja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/5203
Jouluaiheista kirjallisuutta aiemmissa Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksissa:
Suomeksi kirjoitetuja novelleja ja joulutarinoita: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-jouluaiheisia-suomen-kielella-kirjo…
Jouluun liittyvää kaunokirjallisuutta (…
Jos kirjastokortti katoaa, tulee siitä ilmoittaa viipymättä kirjastoon. Jos kyseessä on alle 15-vuotias lapsi, huoltaja voi tehdä sen lapsen puolesta. Jyväskylän kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät sivulta Kirjastot | Keski-Finna.
Kun ilmoitus kadonneesta kortista on tehty, vastuu kadonneella kortilla mahdollisesti tehdyistä lainoista päättyy. Kirjastosta saa uuden kirjastokortin (henkilöllisyystodistus mukaan). Samalla kun uusi kortti otetaan käyttöön, vanha kortti mitätöityy. Uuden kortin hinta on 2 euroa.
Tästä tulee mieleen tunnussävelmä televisioelokuvasta Koko kaupungin Vinski (1969). Musiikki on Kari Rydmanin ja sanat Pertti Reposen: "Ken voi juosta halki Hömpstadin / viiteen minuuttiin ja allekin / ken on hulivili kaupungin / ... Hei hei ihmisille Hömpstadin / hei hei hulivili kaupungin / hei hei tiedät ketä tarkoitin / ... " Laulun ensimmäiset säkeistöt kuullaan elokuvan alussa (0:00–0:45) ja viimeiset sen lopussa (38:10–38:55) ennen lopputekstejä.
Koko kaupungin Vinski | Yle Areena
Koko kaupungin Vinski | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Pohjois-Virossa sijaitsee Jägalan vesiputous, jonka ympäriltä voi löytää kivettyneitä fossiileja.
https://www.visitestonia.com/fi/jagalan-vesiputous
"Pohjois-Viro on osa Baltian klinttiä. Baltian klintti on noin 1200 kilometriä pitkä kalliotörmä, joka ulottuu Öölannista Laatokalle. Törmä paljastaa sedimenttikivilajeja, jotka ovat säilyneet maankuoren liikkeiltä turvassa. Klinteistä voi löytää fossiileita erityisesti kambri- ja ordoviikkikausilta."
https://suomenluonto.fi/fossiilien-jaljilla/
FitzGeraldin mukaelman on suomentanut ainakin Toivo Lyy teoksessa Omarin malja - uusia Omar Khaijamin nelisäkeitten suomennoksia (Kustannusosakeyhtiö Aura 1945, runo XCII). Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut Omar Khaijamin runoja eri lähteiden pohjalta, nämä käännökset puolestaan löytyvät teoksesta nimeltä Malja ja mennyt maine (Basam 1999).
Kuten Hämeen-Anttila (1999: 130) toteaa, Omarin nimellä kiertävät runot eivät ole varsinaisesti Omarin omia runoja, vaan FitzGerald on muokannut tekstiä vapaasti, yhdistellyt säkeitä eri runoista ja toisinaan jopa lisäillyt itse sepittämiään säkeitä. FitzGeraldin kääntyämät runot eivät siten ole käännöksiä vaan mukaelmia, sillä hänen käännöksensä eivät vastaa hänen käyttämänsä käsikirjoituksen…
Verkosta tekijänoikeusvapaita käsikirjoituksia löytyy melko vähän ja nekin yleensä vanhoja. Silloin niiden tekijänoikeus on jo rauennut.
Doria palvelusta löytyy muutama käsikirjoitus esim. Wanhan pojan naimisiin meno : näytelmä 1:ssä näytöksessä Linkki Doriaan.
Project Gutenberg löytää muutamia näytelmiä lisää esim. Ibsenin Nora ja Martti Wuoren Ryöstö. Linkki projektin sivuille.
Kannattaa myös muistaa kirjastojen näytelmähyllyt. Sieltä löytyy kirjamuotoisena lainattavaksi melkoinen kasa näytelmiä. Linkki Helmet.fi
Vuonna 1905 Helsingistä pääsi rautateitse suoraan Viipuriin Pietarin-junalla. Matkan hinta määräytyi pääteasemien välisen etäisyyden ja vaunuluokan (I, II, III) mukaan. Suomen matkailijayhdistyksen julkaisema Turisti : rautateiden aikataulut ja höyrylaivojen kulkuvuorot ilmoittaa Helsingin ja Viipurin etäisyydeksi 313 kilometriä. Julkaisun sivuilta 19–21 löytyvän hintataulukon mukaan 310 kilometrin matka ensimmäisessä luokassa maksoi vuonna 1905 23,60 markkaa, toisessa luokassa 14,15 ja kolmannessa 9,45. Meno–paluulippu oli 20% kahta yksittäistä lippua halvempi. Pikajunien pakolliset paikkaliput ja yöjunien makuuvaunupaikat maksoivat erikseen (s. 10). Samoin painoltaan 25 kg ylittävästä matkatavarasta perittiin lisämaksu jokaiselta…
Kysymyksen Omar Khaijam -sitaatti on alku nelisäkeestä, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti: "The Moving Finger writes; and, having writ, / Moves on: Nor all the Piety nor Wit / Shall lure it back to cancel half a Line, / Nor all thy Tears wash out a Word of it."Ensimmäiset runomuotoiset Omar Khaijamin nelisäkeiden suomennokset teki Toivo Lyy 1920-luvun lopulla (Teltantekijän lauselmia, 1929). Kysymyksen sitaatti sisältyy runoon LXXXVII kokoelmassa Omarin malja, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1942. Lyy on kääntänyt sen näin: "On Sormi, joka aina kirjoittaa."Teltantekijän lauselmia ja Omarin malja on sittemmin julkaistu yhteisniteenä nimellä Teltantekijä.
Ylen kulttuurisivuilta kohdasta kirjat, löytyy hyvä artikkeli aiheesta. Se on nimeltään Pietarilaiset Gogolin ja Dostojevskin kuvaamina. Linkki artikkeliin.Artikkelin mukaan Gogol kärjistää, tyypittelee ja liioittelee kuvaamiaan ihmisiä ja ilmiöitä.
Anneli Heliö on suomentanut tämän Anna Ahmatovan runon vuodelta 1921. Runo on nimeämätön ja etsimäsi kohdat ovat runon viimeinen säkeistö.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne : Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s.204).Marja-Leena Mikkola on suomentanut lukuisia Ahmatovan runoja, mutta valitettavasti ei tätä.
Taiteilijanimiä ei voi varsinaisesti rekisteröidä itselleen, mikäli ei sitten saman tien perusta toiminimeä ja rekisteröi sitä kaupparekisteriin (tästä nimeämiskäytännöstä lisätietoja Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla: https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/nimiohjeet.html sekä https://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/yksinoikeusnimeen.html ). Jos joku on vakiinnuttanut itselleen tietyn taitelijanimen, yleisesti kuitenkin katsotaan että hänellä on siihen ns. moraalinen tekijänoikeus tai isyysoikeus ja siten myös mahdollisuus puolustaa sen käyttöoikeutta vaikkapa oikeusteitse. Asiasta on ainakin yksi korkeimpaan oikeuteen saakka mennyt ennakkotapaus, jota on lyhyesti kuvattu tässä artikkelissa: https://…
Kaivattu kirja lienee Kari Levolan Unisieppari. Hämähäkkiuni tosin menee hieman toisin kuin kysymyksessä muistellaan: " -- minä roikuin hämähäkkinä katonrajassa seittieni varassa. -- Kirkas valo häikäisi, minä lähdin kiipeämään ylemmäs, ihan katonrajan hämärään. Silloin näin ylimmäisellä ikkunalaudalla ihan pieniä hämähäkkejä. Ne nukkuivat vieretysten. Mutta niillä oli minun kasvoni. Olivatko ne minun poikasiani?" Synnytyksessä kuolleesta kaksosveljestään Aleksi saa kuulla kerrottuaan äidilleen unesta, jossa "Isossa huoneessa (meillä?) on paljon lapsia, poikia, kaikki samannäköisiä. Minun?! Ihan niin kuin minä pienenä. -- "Unisieppari | Kirjasampo
Asiasta säätelee laki Ratalaki 2.2.2007/110https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070110Sen 5.luvussa on säännökset Alueiden hankkimisesta ja korvauksista.
Lankilantie
Kolavan teollisuusalue. Nastolan Lankilan kylään vienyt tie.
Pekarinkatu
Kaukanen. Alueen vanha nimi on Pekari. Nimen arvellaan tarkoittavan jonkinlaista takamaata. Asukkailta saadun tarkemman tiedon mukaan alue on ollut Hollolassa sijaitsevan Pekarin talon takapeltona. Alueella on ollut talo, jota sanottiin sen sijainnin mukaan Pekarin-Mattilaksi. Vuosien 1834-36 kartassa esiintyy vielä nimi Pekarinniitty ja lähellä on ollut myös Pekarinsuo. Näiden alkuosa on sittemmin irronnut ja sillä on alettu nimittää koko aluetta.
Lähde:
Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö (1994)
Liitteessä 1 kohdat...
18: Savon prikaati, III pataljoona.
21: Aseellisena, ilmatorjuntakonekivääri... epäselvää, luultavasti keittäjä.
22: Vuoksen jääkäripataljoona, 3. komppania.
Liitteessä 2 kohdat...
f: Savon prikaati, III pataljoona
g: Vuoksen jääkäripataljoona.
Liitteessä 3 kohta 24: 251. Ilmatorjuntakonekiväärikomppania.
Merkintätavoissa on ollut vaihtelua, mutta II/8/JR 47 viitannee juurikin JR 47:n 8. komppaniaan.
Hei,
Kysyin asiaa Helsingin kaupunginkirjasto e-ainestovastaavilta. He eivät osannet suositella muuta kuin selaimen vaihtamista tai Naxos Music Library -appin käyttöönottoa.
https://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com/faqs#14
Tumma Virta kappaleen on säveltänyt Kassu Halonen. Kappale löytyy nuottikirjasta Kassu Halonen: Profile. vol. 1. (1998). Kyseinen nuottikirja on Loimaalla saatavana Hirvikosken kirjastossa.
Tässä ohje, miten saat itse haettua haluamaasi aihetta. Kuolema on laaja käsite, joten hakemalla näet kuhunkin teokseen liittyvät asiasanat:
- Mene Vaski-sivulle
- Kohdassa "Hae kokoelmasta" klikkaa "tarkennettu haku"
- Kirjoita ensimmäiseen "Hakusanoilla" -kenttään kuolema, klikkaa viereistä kenttää ja klikkaa avautuvasta valikosta "Aihe"
- Mene seuraavalle hakusanakentälle ja kirjoita siihen 82.2 (runoluokka), ja viereisestä kaikki osumat -valikosta valitse "luokitus"
- Lopuksi klikkaa "Hae kokoelmasta"
Näin saat esiin kaikki kuolemaa käsittelevät runokirjat, jotka ovat asiasanoitetut. Uusimmissa kirjoissa on selitetty kirjojen sisältö,
Klikkaa kirjan nimeä, ja saat esiin kyseisen kirjan tiedot. Klikkaa seuraavaksi "lisää", jolloin…