Kysymäsi kirja on ilmeisesti Tammen 1971 julkaisema Kultapilkkuinen norsu, tekijänä Philippe Fix. Kirja ei kuitenkaan kuulu Tammen kultaiseen kirjastoon.
Mahdatteko tarkoittaa humoristista Kaksipolvista trikoota eli juhlavalaa, nimeltään Itsenäinen Suomi 80 vuotta. Se lausuttiin 5.12.1997 kirkonkellojen soiton jälkeen.Sitten seurasi onnittelulaulu Suomi-neidolle. Tämä onnittelulaulu oli tuolloin Sä kasvoit neito kaunoinen.
Juhlavala löytyy osoitteesta http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/1990s/tiedokas197.pdf
Laulun tekijät ovat Sten Carlberg (sävel)ja Rune Andréasson (sanat). Painettuna tai äänitteenä laulua ei näytä olevan suomeksi. Mahdollisuudeksi jää, että laulu on käännetty niissä Bamse-elokuvissa joita on markkinoitu Suomeenkin. Sitä tietopalvelumme ei ikävä kyllä pysty selvittämään. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa elokuvia on kolme: Bamse ja pikku aasi, Bamse ja lentävä matto, ja Bamse peikkometsässä. (Elokuvista käytetään myös nimekkeitä joissa Bamse on suomennettu.)
Tähän emme oikein kirjaston tiedonhaussa osaa vastata. Kaunokirjallisuudessa ja runoissa tällaista lienee ainakin kirjoitettu. Mainosalan ja mielikuvien myyjien mielestä tämä asia saattaisi hyvinkin olla niin, mutta mitään tieteellistä perustelua tällaiselle näkemykselle tuskin on mahdollista löytää.
Kirjastokortin saamisvuodesta ei voi automaattisesti päätellä, onko se edelleen voimassa. Todennäköisesti 2005 tehty kortti toimii edelleen, joten ota se mukaan. Jos kortti ei toimi, sinulle tehdään uusi kortti. Sitä varten täytyy olla kuvallinen henkilöllisyystodistus mukana.
Heikki Poroila
Tällä sivulla oikeassa reunassa on ohje, millainen kuvan pitää olla ja sähköpostiosoite, johon mainos lähetetään, https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/tapahtumat/ eli sähköinen juliste lähetetään osoitteeseen lehtisali.kirjasto@ouka.fi . Viesti pyydetään otsikoimaan selkeästi.
Euroopan nuorisotyöttömyyden tilastoja on Eurostatin työllisyystilastossa (kohdassa 1.1.1 Työllisyysaste sukupuolen, iän ja koulutustason mukaan):
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Employment_statistics/fi#undefined
Alla olevalla sivulla on taulukko "Seasonally adjusted youth (under 25s) unemployment", jossa on lukuja nuorisotyöttömyydestä Euroopan maissa (2016 ja 2017).
https://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/8094245/3-03072017-AP-EN.pdf/aced038e-2af1-4a7a-a726-7e8d20d840c0
Maksuhäiriömerkinnöistä löytyy tilasto ikäryhmittäin (ei kuitenkaan yksittäisen syntymävuoden mukaan) Asiakastiedon verkkosivulta (MAKSUHÄIRIÖTILASTOT Q1-2018):
https://www.asiakastieto.fi/…
Voisiko kyse olla amerikkalaisen feministin Charlotte Perkins-Gilmanin kirjasta Herland. Kirjan alkuteos ilmestyi jo vuonna 1915. Suomeksi se ilmestyi Savukeitaan kustantamana vasta vuonna 2009. Kirja kertoo utopistisesta yhteiskunnasta, jossa asuu vain naisia. Yhteiskunta ei tosin tosin ei ole omalla saarellaan vaan vuorten kätkössä, Amazonilla.
Naisten yhteisö elää omaa elämäänsä ja sen olemassaolosta kerrotaan maailmalla vain epämääräistä huhua. Kolmen tiedemiehen ryhmä lähtee selvittämään, onko salaperäinen yhteiskunta olemassa. Matkaan he lähtevät yhden ryhmään kuuluvan tiedemiehen rakentamalla lentokoneella.
https://kiiltomato.net/charlotte-perkins-gilman-herland/
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne tämännimistä kirjaa. Fennian mukaan Antti Numminen on kirjoittanut vain kirjan Janakkalan patteriston taistelujen tie (1989). Patrik Berghäll on vuonna 2016 julkaisussut kirjan Vid dödens portar : avdelning Hartikainens fjärrpatruller 1942 (suomennos Kuoleman porteilla : Ilmavoimien kaukopartio-osasto Hartikainen 1942, Atena). Tämä kirja löytyy useimmista suuremmista kirjastoista, joista sitä voi pyytää kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Kaupalliset äänikirjakustantajat miettivät, mille äänikirjalle on kysyntää. Cd-äänikirjamarkkinat ovat kuitenkin pienet verrattuna kirjoihin. Varmasti uutuuskirjat ovat kysytympiä äänikirjoina kuin vanhemmat julkaisut. En löytänyt tarkempaa tietoa äänikirjojen tuottamisen hinnasta verrattuna tavallisiin kirjoihin, mutta sekin voi vaikuttaa äänikirjojen tuottamiseen. Toki vanhempiakin kirjoja löytyy cd-muodossa.
Perimisoikeutta säätelee Perintökaari, jonka ajantasainen versio on Finlex-tietopankissa. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perunkirjoitus.fi-sivustolla asiaa on selitetty. https://www.perunkirjoitus.fi/perinto/
Ritva Hellsten on suomentanut kyseisen kohdan Mihály Csíkszentmihályin teoksess Flow : elämän virta (Rasalas, 2005) seuraavasti: ”[---] (kokemus itsessään tuottaa niin suurta iloa, että) ihminen on valmis maksamaan siitä jopa suuren hinnan vain voidakseen tehdä sitä, mitä tekee.” (s.19)
Tuomo Hirvosen kirja Hyvästi Heinjoki julkaistiin jo vuonna 2014, joten sitä ei kirjakaupasta välttämättä löydä.
Antikvariaatteihin suorittamamme haku ei tuottanut tulosta, joskin tilanne on muuttuva.
https://www.antikka.net/haku.asp?tekija=&nimi=hyv%E4sti+heinjoki&tryhma=0&sarja=0&myyja=0&kieli=kaikki&aika=&sort=tekija-ao&stype=full&Submit=%A0Hae%A0
Kirja on ostettavissa eri verkkokaupoista ja myös kirjailijalta itseltään joko sähköpostitse tai puhelimella.
https://www.kirjastot.fi/forum/hyv%C3%A4sti-heinjoki-594194?language_content_entity=fi
Espoon kirjastoissa hoidetaan tällä hetkellä vain nopeita digiopastuksia. Pidämme turvavälit, joten opastus on ememmän suullista kuin kädestä pitäen näyttämistä. Pajamme on toiminnassa aikaisintaa elokuussa.
Jos ongelmasi tuntuisi olevan ratkaistavissa melko nopeasti ja melko etäältä neuvoen, voit tulla käymään kirjaston aukioloaikoina. Opastukset onnistuvat parhaiten ma-pe 8:15 - 21:45, la 10:45 - 17:45 ja su 11:15 - 17:45 Kirjasto on auki laajemmilla aukioloajoilla eli omatoiminen kokeilu on mahdollista arkisin jo kello seitsämästä alkaen ja lauantainakin jo klo 8. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Ison_Omenan_kirjasto
Opastukseen saattaa joutua jonottamaan jonkin aikaa, koska asiakaspäätteidemme…
