Saat ilmoituksen saapuneista varauksista sen mukaan, minkä yhteystiedon olet antanut kirjaston asiakastietoihin.
Jos asiakastiedoissasi on puhelinnumerosi Suomen maakoodilla (esim. +358501234567), sinulle lähetetään varausilmoitus tekstiviestinä. Muutoin varausilmoitus lähetetään joko sähköpostitse tai postitse.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Voisiko se olla jomipikumpi näistä Kirjasammon teoksista, joissa esiintyy henkilö nimeltä Rinna, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/%22Rinna%22?
Erkki Väliniemi on koonnut Laajasalon historiaa koskevan nettijulkaisunsa yhteydessä artikkelin Jatkosotaa Laajasalossa. Linkki artikkeliin . http://ykh.mbnet.fi/ykh_historia_uusin/kertomuksia.html#valonheitinlotat (2015). Artikkelin lopussa on lähdeluettelo, jonka avulla pääsee eteenpäin.
Urho Myllyniemen kirja Vain valioita joukossamme on - lottien 14. valonheitinpatteri Helsingin ilmatorjunnassa (Ilmatorjuntasäätiö, 2014) kertoo ilmatorjuntalotista Helsingissä ja ainakin esittelytekstin mukaan se keskittyy nimenomaan naisylioppilaisiin, jotka keskeyttivät opintonsa ilmatorjuntatyön vuoksi. Helmet-linkki: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2185814?lang=fin
Oletan, että molemmilla tavoilla päädytään lehtien sivuille. Toisilta pyydetään haastatteluita, toiset tarjoavat niitä. Lehtien nettisivuilla voi olla ihan virallinen yhteydenottolomake, jonka kautta kuka tahansa voi vinkata "hyvästä" jutusta.
Joskus taas esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkee toimittajien ilmoituksia, että halutaan tehdä lehteen juttu aiheesta x. Ota yhteyttä, jos sinulla on kokemuksia kyseisestä aiheesta jne. Näillä ilmoituksilla usein haetaan nimenomaan ei julkisuudenhenkilöitä.
Palkkiota haastateltaville maksetaan äärimmäisen harvoin kertoo mm. toimittajan ja tiedottajan rooleissa ollut Jaakko Kilpeläinen näkyyjakuuluu-blogin kirjoituksessa:
"Haastatteluista maksetaan äärimmäisen harvinaisissa…
Finna-hakupalvelun mukaan Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on turkmeeninkielisiä Raamattuja.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=raamattu&type=AllFields&filter%…
Mikäli et asu pääkaupunkiseudulla, voit tiedustella mahdollisuutta tilata aineistoa lainaan oman kotipaikkakuntasi kaukopalvelun kautta.
Etsimäsi kirja voi olla Jill Barklemin kirjoittama ja kuvittama Tiheikön väki -sarja. Sarjassa ovat ilmestyneet mm. Kevätpuuhissa, Kesäpuuhissa, Syyspuuhissa ja Talvipuuhissa.Kirjoja löytyy lainattavaksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa.
Barklem, Jill, Tiheikön väen kootut kertomukset / Jill Barklem ; [suomennokset: .. Panu Pekkanen, .. Anna-Maija Viitanen, .. Anja Meripirtti] Porvoo : WSOY, 2000
Toinen vaihtoehto on Mössön poika, kirj. & kuv. Maija-Liisa Kauppinen Lasten oma kirjakerho, nro 101, vuosi 1983, Sanoma Oy. Siinä hiirilapsilla on yrtten ja juuresten nimiä, selleri salvia, palsternakka, rosmariini jne.
Tietokoneiden varaussivulle johtaa ainakin seuraava polku Helmet.fi:ssä: Kirjastot ja palvelut > Työskentele ja viihdy > Varaa tietokone (Helsinki-niminen linkki).
Tässä suora linkki kyseiselle sivulle https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy…
Jotta pääset varaamaan tai muuttamaan varauksiasi, sinun täytyy ensin kirjautua sisään kirjastokortin numerolla ja pin-tunnuksella. Kun olet kirjautuneena, voimassa oleva varauksesi näkyy ylälaidassa. Samassa kohdassa on myös painike Poista, jota painamalla voit poistaa varauksen.
Varaus poistuu myös automaattisesti, jos varaaja ei kirjaudu koneelle 15 minuutin sisällä varauksen alkamisesta.
Pikaisia peruutuksia varten kannattaa vaikka soittaa kyseiseen…
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan mukaan Tatu Vaaskiven teos Loistava Armfelt : elämäkertaromaani (Gummerus, 1938) on käännetty ruotsiksi ja norjaksi. Ruotsiksi teoksen käänsi vuonna 1939 Brita Hiort af Ornäs ja teoksen nimi on Kungagunstlingen : Gustaf Mauritz Armfelt. Kustantajiksi mainitaan Schildt ja Wahlström & Widstrand. Tryggve Width käänsi teoksen norjaksi. Norjannoksen Kongens yndling : eventyret om Gustav Mauritz Armfelt julkaisi Gyldendal-kustantamo vuonna1940.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Virolaisessa Loomingu ”raamatukogu” –julkaisusarjassa(1406-0515 ; 4-5 / 2013, Kultuurileht 2013) on Tatu Vaaskivi –numero…
Kyseessä on tosiaankin pään alueelle kohdistuneiden aiempien vammojen suojaaminen. Maskit on valmistettu yksilöllisesti esim. lasikuidusta tai muovista.
Ks. esim. Pulse Sports: https://www.pulselive.co.ke/sports/football/thomas-meunier-is-playing-w…
Sitaatti kuuluu: ”Kaikkialla voi luoda. Ei ole sitä maailman kolkkaa, ei sitä ammatin laatua, jossa ei voi uutta luoda.”
Sitaatti on teksissä Elämänkutsumus, joka on teoksessa Puheita.
Keskikirjastojen kokoelmissa Puheita sisältyy mm. teokseen Linnankoski: Kootut teokset. 3. nidos. Linkki verkkokirjaston tietoihin Kootut teokset. 3. nidos, Sirpaleita, Sanomalehti- ja yhteiskunnallisia kirjoituksia, Puheita, Kaunokirjallisia ja esteettisiä kirjoituksia | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Kiitos sitaatin löytymisestä kuuluu kollegalle tässä palvelussa.
Winston Churchill kirjoitti monia sodista kertovia teoksia, muistelmia, sanomalehtiartikkeleita ja myös yhden romaanin. Hän sai myös kirjallisuuden Nobel-palkinnon teoksistaan. Huomattavina teoksina mainittakoon kuusiosainen teos The World Crisis, joka käsittelee ensimmäistä maailman sotaa, sekä myöskin kuusiosainen teos The Second World War, joka käsittelee toista maailman sotaa. Erityisesti voisin suositella aloittamaan Churchillin tuotantoon tutustumisen juurikin teoksesta The Second World War, jonka Churchill kirjoitti osittain omien sodanaikaisten muistiinpanojensa pohjalta ja joka oli ilmestyessään suuri menestys.
Hei,
Antamasi tiedot viittaavat Eeva Kilven teokseen Häätanhu (1.p. 1973).
Täältä löytyy sisällönkuvaus (Kirjasampo): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au61924ab8-ee10-44e3-852c-d…
Voisikohan kyseessä olla Toivo Kärjen säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Alli, ethän muiden salli.
Fenno-levytietokannasta tai Suomen kansallisbibliogrfia Fennicasta ei kuitenkaan löydy tietoja siitä, että Jussi & The Boys olisi levyttänyt kyseisen kappaleen. Kappaleen levytti Gulliver-yhtye vuonna 1975.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografia
http://www.fono.fi/
Helmet-kirjastojen rekisteristä poistetaan asiakastiedot, jos kirjastokorttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen eikä kortilla ole selvittämättömiä lainoja ja maksuja.
Sinun pitäisi käydä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Voit myös tehdä Helmetissä ennakkorekisteröitymisen alla olevasta linkistä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Ainakin netin kautta Pioneer-shopista löytyy varaosia. Siellä näkyi olevan myynnissä Pioneer GEB1003 300 mm kuminen levysoitinhihna, joka sopii myös PL-61-malliseen soittimeen.
Ainakin Aino ja Pakkasen Poika -kirjassa Ainon perheen sukunimi esiintyy. Sen alussa näkyy Mummin Nokialta lähettämä postikortti, joka on osoitettu Aino ja Veikka Niittylälle.
Espoon organisaatiorakenteessa kirjastopalveluiden johtajan esihenkilönä toimii Kulttuurin tulosyksikön johtaja, kulttuurijohtaja. Hänen esihenkilönsä on Elinvoiman tulosalueen elinvoimajohtaja. Seuraavana tuleekin sitten kaupunginjohtaja. Valtionhallintoon ei siis mennä.
Lähde: https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/organisaatio (viitattu 5.6.2023)
Helmet-palvelusivustolla kerrotaan, että sinulla on kaksi täyttä viikkoa aikaa noutaa varaamasi aineisto. Varauksen noutoaika on siis pidempi kuin varausilmoituksessa mainittu varauksen viimeinen noutopäivä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pikku_Huopalahden_las…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pikku_Huopalahden_las…
Hei,
Jos sain kiinni oikeasta kappaleesta, on kyseessä Louis Priman säveltämä swing jazz -kappale Sing, sing, sing. Tunnetuin ehkäpä Benny Goodmanin esittämä versio.
