Olisikohan kyseessä Marion Braschin teos Ab jetzt ist Ruhe: Roman meiner fabelhaften Familie, joka ilmestyi suomeksi nimellä Ja nyt hiljaisuus : romaani suurenmoisesta perheestäni (2014, suom. Arja Rinnekangas).
Suomennoksesta ei ole äänikirjaa, mutta alkukielinen äänikirja kuuluu edelleen Lastu-kirjastojen kokoelmiin.
http://www.lurraeditions.fi/marion-brasch.html
https://finna.fi/Record/lastu.263083
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Maailmassa on hyvin vähän maita, joissa alkuperäiskansojen edustajat ovat enemmistönä. Muut kuin alkuperäiskansojen edustajat ovat tulleet maahan jossakin vaiheessa esim. siirtolaisina tai pakolaisina. Tilastotietoon keskittyvä sivusto Statista.com kertoo, että alkuperäiskansojen edustajat ovat enemmistönä vain Grönlannissa ja Ranskan Polynesiassa, muualla on enemmän muualta tulleita tai tuotuja:
https://www.statista.com/chart/18981/countries-with-the-largest-share-o…
Ester Perheentupa oli Pellervo-lehden avustajana 12 vuotta ja ehti tänä aikana antaa lehdessä uskomattoman paljon erilaisia ohjeita ja malleja - tämä kerrotaan kirjassa "Elina Piri: Pellervon kankureille (1999)". Tässä kirjassa esitellään muutamia Perheentuvan Pellervo-lehdessä olleista malleista, mutta ryijymalleja ei kirjassa ole. Eli jos ei ole tiedossa, minkä vuoden lehdessä malli on alunperin ollut, niin periaatteessa pitäisi selata useita Pellervo-lehtiä tuolta ajalta ja toivoa, että malli ja sen nimi löytyisi.
Asiaa voisi selvitellä myös Facebookin kautta liittymällä ryhmään "Ryijy, Suomalainen perinnetekstiili" https://www.facebook.com/groups/169175193447696 . Ryhmään voi laittaa kuvia ryijyistä ja pyytää tunnistusapua.
…
Tiedossani ei ole tutkimuksia, joissa olisi tutkittu toimittajien uskonnollisuutta Suomessa, saati sitten Helsingissä. Erään tutkimuksen mukaan Iso-Britannian toimittajat olisivat vähemmän uskonnollisia kuin maan muu väestö. Tästä tutkimuksesta ei kuitenkaan voine vetää johtopäätöksiä helsinkiläisten toimittajien tilanteesta.
https://reutersinstitute.politics.ox.ac.uk/our-research/journalists-uk
Valitettavasti Knauskårdin Min kamp -teoksia ei löydy tällä hetkellä e-aineistona Helmet kirjaston kokoelmista.
Kirjoista voi jättää hankintaehdotuksen osoitteessa https://www.helmet.fi/sv-FI/Info/Anskaffningsforslag
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on 10 nimekettä Sidney Sheldonin teoksia ruotsinnettuina. Löydät teokset helposti kirjoittamalla Helmet-hakuun "sheldon sidney" ja rajaamalla hakutuloksen sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kirjoihin, ruotsikielisiin teoksiin ja kaunokirjoihin.
Jos kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi, voit varata teokset omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Scholl-yhtiön perusti amerikkalainen William Scholl vuonna 1904. Hänen isoisänsä Peter oli muuttanut Yhdysvaltoihin Saksasta 1800-luvulla. Tutkimani Sophie Schollia ja hänen isäänsä Hansia käsittelevät lähteet eivät maininneet sukulaisuussuhdetta William Scholliin, eikä tällaista osunut silmiini verkosta katsastamiltani sukututkimussivustoiltakaan. Jos näiden Schollien välillä jotakin kautta sukuyhteys on, se tuskin ainakaan on luonteeltaan kovin läheinen.
https://www.chicagoreader.com/chicago/best-foot-forward/Content?oid=883615
https://www.scholl.fi/miksi-scholl/100-vuoden-kokemus/
Hei!
Muistelemasi kirja voisi olla Otfried Preusslerin Pieni Vesimies. Kirjan kannessa Myllylammessa asuva Pieni Vesimies ratsastaa Karpin selässä vedenalaiseen maailmaan.
Maiju Lassilan teoksia löytyy Helmet-kirjastoista runsaasti. Tosin osa niistä on sen verran vanhoja, että niitä on enää jäljellä yhdet varastokappaleet Pasilan varastossa. Mutta kaikista niistäkin voi kyllä tehdä varauksia ja tilata haluttuun noutokirjastoon.
Voit tehdä varauksia Lassilan kirjoista joko itse netissä Helmet-sivustolla, mihin tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Mutta jos netin kautta varaaminen ei jostain syystä onnistu, niin voit mennä omaan lähikirjastoosi ja pyytää palvelutiskin virkailijaa tekemään sinulle varaukset haluamistasi teoksista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smaiju%20lassila__O-date__U…
Voit tilata teoksen kaukolainana tällä lomakkeella. Kaukolainasta peritään toimitusmaksu 1 €. Lisäksi peritään lähettäjäkirjaston maksut, jotka ovat kirjastosta riippuen 0–12€. Maksuista ollaan yhteydessä asiakkaaseen ennen tilausta.
Shōgia eli japanilaista shakkia käsittelevässä Wikipedian artikkelissa kerrotaan näin: Shōgissa on monenlaisia puolustusasetelmia eli linnoituksia, joissa muut nappulat ryhmitellään suojaamaan kuningasta.
Suomen sodan jälkeistä tilannetta on kuvattu monenlaisilla metaforilla. On vaaran vuosia ja karhun kainaloa. Mitä katsantokantaa edustat tai näkökulmaa haluat painottaa? Jos olet perehtynyt aiheeseen, voinet itse päättää onko tämä sopiva kielikuva. Esimerkiksi seuraavista verkostakin löytyvistä resursseista voisi löytyä tietoa turvallisuuspolitiikan näkökulmasta:
Tynkkynen, V., Karjalainen, M. & Airio, P. 2018. Suomen puolustusvoimat 100 vuotta. Helsinki: Edita.
Tynkkynen, V. & Jouko, P. 2007. Towards east or west?: Defence planning in Finland 1944-1966. Helsinki: National Defence University.
Visuri, P. 1990. Evolution of the Finnish military doctrine 1945-1985: Documentation. Helsinki: War College.
Visuri, P. (1998).…
Tilastokeskuksella ei ole valmiina listausta Suomen suurimmista yrityksistä oikeudellisen muodon mukaan, mutta sellainen on mahdollista tilata maksullisena toimeksiantona Tilastokeskuksen yritysrekisteristä.
Yhteystiedot listauksen tilaamista varten
Yritysrekisterin hinnasto
Pikaisen kirjallisuuskartoituksen perusteella vaikuttaisi siltä, että kirjallisuutemme kieltolakiaikaan sijoittuvissa kuvauksissa suosituimpia aiheita ovat viinan salapoltto ja myynti, trokarit ja trokaus sekä salakuljetus. Viinaa hankitaan tavallisimmin laitakaupungin salakauppiailta tai sitä itse salaa polttaneilta yksityisyrittäjiltä. Tyypillinen kuvaus viinan ostosta salakauppiaalta löytyy esimerkiksi Mika Waltarin kirjasta Suuri illusioni.
Hakusanalla "kieltolait" saa Kirjasammosta aika hyvän yleisnäkymän kieltolakiaiheiseen kaunokirjallisuuteemme ja sen painopistealueisiin.
Lintukirjoissa kyhmyjoutsenen kerrotaan aggressiivisesti puolustavan omaa reviiriään, jos kokee sen olevan uhattuna. Hyökkäykset, joissa vastapuoli voi myös kuolla, kohdistuvat lähinnä omiin lajitovereihin ja laulujoutseniin ja jopa poikasiin (ja joskus myös ihmisiin). Muihin lintulajeihin kohdistuvista hyökkäyksistä ei löytynyt varsinaisesti mainintaa, mutta ilmeisesti sekin on mahdollista.
Lähteet:
Koskimies, Pertti: Suomen linnut (2019)
Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas (2014)
Ensimmäinen virallisesti diagnosoitu covid-19-tartunta on raportoitu Kiinassa joulukuun 2019 alussa. Todennäköisesti virusta on ollut liikkeellä jo ainakin lokakuusta 2019 lähtien, mutta tutkijoiden mukaan 17.11.2019 on päivämäärä, jolloin virusta on ainakin varmasti ollut jo liikkeellä.
Tutkimuksesta ovat uutisoineet ainakin Tekniikan maailma: https://tekniikanmaailma.fi/ensimmainen-koronatartunta-tapahtui-kiinass… ja The Guardian -lehti: https://www.theguardian.com/world/2020/mar/13/first-covid-19-case-happe…;
Kuvat ovat Harri Oksasen, joka toimii Kirjastot.fi:ssä graafikkona. Hän on julkaissut myös lasten kuvakirjan Pokkianen, Kirjastosarjakuvaa sekä tehnyt kuvituksia, esim. Lätkä-Lauri-kirjoihin, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0….
Kirjastosarjakuva, https://www.kirjastot.fi/sarjakuva.
Tammenlehvän perinneliitto https://tammenlehva.fi/sukulaisen-sotatien-selvittaminen/
on kerännyt sivuilleen erilaisia tapoja selvittää sukulaisen sotahistoriaa.
