Vuonna 1929 säädetyssä avioliittolaissa
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
todettiin alun perin:
12 §
Se, jolla on kaatumatauti, joka ei pääasiallisesti johdu ulkonaisista syistä, tai tarttuvalla asteella oleva sukupuolitauti, älköön menkö avioliittoon, ellei ole siihen saanut tasavallan presidentin lupaa.
Kuuromykkä älköön myöskään sellaisetta luvatta menkö avioliittoon toisen kuuromykän kanssa, paitsi milloin jommankumman kuuromykkyys ei ole synnynnäistä.
Em. pykälää muutettiin säädöksellä 324/1969, uusi 12 §:
Älköön kukaan menkö avioliittoon hänen aikaisemman avioliittonsa ollessa voimassa.
Asiaan liittyvän hallituksen esityksen HE 158/1968 käsittelytiedot:
https://www.eduskunta.fi/FI/…
Morsiamen ulos huutaminen vaikuttaisi liittyneen häätilaisuuksissa vihkimisen jälkeisiin menoihin: morsian huudettiin hääyön jälkeen ulos katsastettavaksi. Uloshuutajat eivät kuuluneet varsinaiseen hääväkeen, vaan nämä olivat usein ulkopuolisia. Pääkaupungissa varsinkin akateeminen nuoriso osallistui tähän toimintaan niin innokkaasti, että yliopiston osakuntia yritettiin saada ikävyyksien välttämiseksi hyväksymään periaate, jonka mukaan "pidättäydyttäisiin häätilaisuuksissa vallitsevasta tavasta 'huutaa morsian ulos'".
"Vihkimisen jälkeen seurasivat illallinen ja tanssi juhlien jatkuessa pitkälti pikkutunneille. Seuraavinakin päivinä järjestettiin vielä kekkereitä, sillä morsiusparin ei juuri ollut tapana lähteä…
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Ulla Etton Nuori Priitu -sarjakuvaromaanissa seurataan talven 1917-1918 tapahtumia 17-vuotiaan Priitun ja muiden rovaniemeläisten nuorten silmin. Osa sen henkilöistä on historiallisia, osa fiktiivisiä.
Reetta Niemensivun Maalarisiskot kertoo neljän suomalaisen naistaiteilijan - Helene Schjerfbeckin, Helena Westermackin, Maria Wiikin ja Ada Thilenin - ystävyydestä, opinnoista, matkustamisesta, rakkaudesta ja unelmien tavoittelusta aikana, jolloin taidetta tekeviin naisiin suhtauduttiin vielä epäillen.
Patric Nyströmin Viikinki Siiri -sarja on seikkailullista, viikinkiaikaan sijoittuvaa sarjakuvaa. Giovanni Di Gregorion Sisarukset Grémillet -sarjassa Sarah, Cassiopée ja Lucille selvittävät menneisyyteen…
Valentin Vaalan ohjaama elokuva Jossain on railo ei perustu romaaniin, vaan Hella Wuolijoelta tilattuun alkuperäistekstiin. Varsinaisen kuvauskäsikirjoituksen laati Vaala kuvaaja Eino Heinon kanssa.
Jossain on railo | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Kerttu Juvan (1924-2009) Vuorilinnan Lotta löytyy Kirjasampo-palvelusta. Sieltä käy ilmi, että kirjan alaotsikko on: "kertomus vuodelta 1848".
Kirjasammon tietue löytyy täältä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0679c853-ffa0-4566-90ef-2…
Kysymykseesi miksi Kerttu Juva on kirjoittanut historiallisia teoksia, on tietenkin hieman vaikea vastata. Syitä sille, miksi kirjailija kirjoittaa asioista, paikoista, ajoista ja ihmisistä, joista kirjoittaa, on varmastikin monia.
Juvan ajatuksia omasta kirjoittamisestaan en tähän hätään löytänyt, mutta netistä löytyy Maiju Lahtisen pro gradu -työ, jossa hän pohtii syitä sille, miksi etenkin naiset kirjoittavat historiallisia teoksia:
"--- ymmärrän hyvin Margaret Mitchelliä ja…
Kyseessä voisi antamiesi tietojen perusteella olla norjalaisen Marit Kaldholin kirjoittama ja Wenche Öyenin kuvittama kuvakirja Hyvästi Henrik vuodelta 1986.
Kirjan alussa kaksi lasta, Henrik ja Sara, leikkivät rannassa. Henrik on olevinaan isä, joka lähtee kalastamaan pienellä veneellään. Äiti eli Sara jää rannalle odottamaan. Hän kipaisee kuitenkin kotiin hakemaan kuivat lapaset kastuneiden tilalle, ja sillä aikaa Henrik hukkuu rantaveteen.
Kirjassa on kaunis, luultavasti vesiväreillä tehty kuvitus. Liitteessä on kuva kirjan kannesta.
Kysymyksessä kuvaillun kirjan kaltainen on ainakin unkarilaisen Ferenc Karinthyn Epepe (Librum, 1982).
Aivan tarkalleen toista samanlaista en valitettavasti osaa ehdottaa, mutta ehkäpä paremman puutteessa voisi käydä esimerkiksi Malcolm Bradburyn Vaihtokurssit (WSOY, 1984).
Epepe | Kirjasampo
Vaihtokurssit | Kirjasampo
Novelleista tulee mieleen suositut Lucia Berlinin novellit. Ensimmäisen kokoelman esittelytekstissä niitä kuvaillaan näin:"Berlinin säkenöivän yksinkertaiset mutta monitasasoiset ja melankoliset ja mustan huumorin sävyttämät tekstit ovat hienovaraisia ja oivaltavia kuvauksia amerikkalaisesta arjesta pesuloissa, tukiasunnoissa, katkaisuhoidossa, katolisessa koulussa, hienostokodeissa ja kaduilla."
Jhumpa Lahirin novelleista taas kirjoitetaan takakansitekstissä: "Lahiri tulkitsee mestarillisen hienovireisesti kaikille yhteisiä kokemuksia aikuiseksi kasvusta, kotoa lähdöstä, rakastumisesta ja rakkauden lopusta sekä ennen kaikkea siitä miltä tuntuu olla muukalainen jopa omassa perheessä."
Yksi kotimaisen novellin mestareista on…
Tilly Bagshawe on julkaissut viime vuosina teoksia ainoastaan omalla nimellään ja myös tänä vuonna näyttää olevan tulossa teos The Secret Keepers. Vaikuttaisi siis, että uusia Sidney Sheldon -teoksia ei ole tulossa. Viimeisin on vuonna 2019 ilmestynyt The Phoenix.Lisätietoa:Tilly Bagshawen sivusto: https://www.tillybagshawe.com/Fantastic Fiction -sivustolta löytyy listat Tilly Bagshawen teoksista aikajärjestyksessä: https://www.fantasticfiction.com/b/tilly-bagshawe/
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on aihetta käsittelevää kirjallisuutta niukasti. Hakusanalla "kulkukauppa" löytyy ainakin teos Kulkukauppiaista kauppaneuvoksiin : itäkarjalaisten liiketoimintaa Suomessa / Pekka Nevalainen (SKS, 2016). Sen lähdeluetteloa tutkimalla voi saada lisää vinkkejä tiedonhakuun.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skulkukauppa__Orightresult_…
https://agricolaverkko.fi/review/liiketoimintaa-yli-rajojen-itakarjalai…
Agricolaverkon kirja-arviossa mainitaan kulkukauppaa tutkinut Maiju Keynäs. Hän kirjoitti lisensiaattityönsä Vienan- ja aunuksenkarjalaisten Suomessa harjoittama laukkukauppa maakaupan vapauttamisesta laittoman kulkukauppa-asetuksen antamiseen saakka (1859-1900) vuonna 1981. Teos on lainttavissa…
Kyseessä on kaiketikin Kyllikki Villa. Villa on kirjoittanut sekä kaunokirjallisuutta, pääasiassa runoutta, että lukuisia matkakirjoja.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175933916697
https://like.fi/kirjailijat/kyllikki-villa/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/07/09/kyllikki-villa-ei-eparoinyt-la…
Suomalaisten yliopistojen sivuilla on yleisen tason ohjeita koskien tieteellisten tekstien nimeämistä; esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoille pääsääntöisesti suunnatun "Kielijelppi" -sivuston otsikointia koskeva ohjeistus toimii yhtälailla väitöskirjojen nimeämisen yleisenä ohjeistuksena. Myös Suomen suosituin ja vaikutusvaltaisin tieteellistä kirjoittamista käsittelevä opaskirja, Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran "Tutki ja kirjoita", sisältää otsikointia koskevaa ohjeistusta.
Suomeksi tieteellisestä otsikoinnista löytyy heikosti tutkimusta, mutta kansainvälisesti tieteellistä otsikointia on tutkittu varsin paljon. Näihin tutkimuksiin pääsee käsiksi esimerkiksi käyttämällä Google Scholarissa hakusanaa "dissertation title".…
Vanhoja asukastietoja kannattaa tiedustella talon isännöitsijältä. Etuovi.com-sivuston mukaan taloyhtiön nimi on Asunto Oy Wesa. Asiakastieto-sivustolta selviää, että isänöitsijänä toimii Isännöinti Luotsi.Lähteet:https://www.etuovi.com/myytavat-asunnot/helsinki/ullanlinna/taloyhtiot/0221660-6/asunto-oy-wesahttps://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/asunto-oy-wesa/02216606/yleiskuva
Sekä kissanpennut että aikuiset kissat naukuvat huomiota herättääkseen – pennut emolleen, aikuiset kissat ihmisilleen – joten nau'unnan määrä ei välttämättä liity niinkään kissan ikään, vaan enemmänkin siihen, kuinka paljon sillä on asiaa nau'untansa kohteelle. Naukuminen on luontaista, mutta sen käyttö kommunikointiin paljolti opittua, ja tätä kautta se, kuinka paljon kissa naukuu, näyttäytyy mitä suurimmassa määrin yksilöllisenä ominaisuutena.Pienet kissanpennut naukuvat herättääkseen emonsa huomion, kun ne ovat nälissään ja tarvitsevat ruokaa tai peloissaan ja tarvitsevat lohtua. Kasvaessaan isommiksi pennut kuitenkin lakkaavat kommunikoimasta emon ja muiden kissojen kanssa naukumalla. Ne alkavat käyttää hienostuneempaa…
Kyseessä on ilmeisesti Pacesetter-sarjan kone? Tämän käyttöohjeita on etsitty englanninkielisillä palstoillakin, eikä sielläkään ole onnistanut. Valmistajalta voisi tietenkin suoraan kysyä. Tai kenties käsityö- ja ompelijaharrastajilta. Varsinkin suomenkielinen ohje taitaa olla vain tuurin varassa löytää, sillä Brotherilla on käyttöohjeita vain uudempiin malleihin sivuillaan.Jos lukijoillamme on lisävinkkejä tai jopa itse ohje, alle voi kommentoida.
Jos lähtökohdaksi otetaan sukunimi, sukunimeä Immonen voi pitää yleissavolaisena. Immo on kirkollisen Immanuelin yleisimpiä suomalaisten käyttämiä muunnoksia, mutta on myös tuotu esiin, että Immo sekä Imma, Immi, Impi ja Impo -nimet voidaan rinnastaa vanhoihin saksalaisin henkilönnimimuotoihin Imma, Immo ja Ymme.Sukunimet-teoksessa mainitaan, että jo 1900-luvun alussa läntiset asutusnimet kuten Halikon ja Maskun Immala, Kangasalan Immi, Kuusjoen Impola, Paimion ja Naantalin Immoinen sekä Tl. Lapin, Lohjan, Karjalohjan ja Rauman Immola on liitetty germaaniseen henkilönnimeen, josta skandinaavitkin ovat muinoin käyttäneet muotoja Imma ja Immi. Rauman Immola kuuluu murteessa ImBola, ja Kurkijoella ja Kiteellä ovat esim. 1600-luvulla…
