Kappale vaikuttaisi sellaiselta, että tekijänoikeuksien omistajaa ehkä ole. Sitä ei löytynyt esimerkiksi Visarkivetistä, https://katalog.visarkiv.se/lib/Default.aspx?item=14. Tekijänoikeuksista kannattaa kuitenkin kysyä Tekijänoikeusjärjestöiltä, https://tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/. Kysymyksen pystyy lähettämään kohdasta Etkö löydä etsimääsi?
Pirkanmaan kirjastojen Piki-verkkokirjaston kautta voi tehdä hakuja aiheesta. Hakusanana voi käyttää maan nimeä tai laajemmin sanaa Aasia ja rajata haluamallaan tavalla haun jälkeen sivun oikeasta reunasta esim. tietokirjallisuuteen ja kirjoihin. Voi myös hakea kahdella hakusanalla ja rajata tulosta näin etukäteen, esim. Japani matkaoppaat. Näitä maita käsitteleviä kirjoja on paljon, esim. hakusanalla Kiina rajattuna kirjohin löytyy Piki-kirjastoista 1786 kirjaa.
Piki-verkkokirjasto löytyy alta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Finna-tiedonhakupalvelussa (https://www.finna.fi/) voi etsiä aineistoa yli 300 organisaation kokoelmista. Forbes Suomi -lehden numeroita löytyy esimerkiksi Svenska handelshögskolanin kirjastosta: https://www.finna.fi/Record/hanna.659656.
Useissa kirjastoissa on lainausautomaateissa myös "tarkista varauksesi" toiminto, joka ilmoittaa myös varausten sijainnin, kun näyttää kirjastokortin. Tarvittaessa henkilökunta voi myös auttaa varaussijainnin kanssa jos hankaluuksia ilmenee.
Se onkin mysteeri, miksi kotikunta näkyy ruotsiksi, en osaa siihen sanoa.
Ainakin Frozen storybook collection, suomeksi Tarinoiden taikamaailma löytyy molemmilla kielillä Vaski-kirjastoista mm. Turun pääkirjastosta. Alla linkit Vaski-kirjastojen luetteloihin suomen- ja englanninkielisistä Frozen-kuvakirjoista:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=frozen+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=frozen+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22eng%22
Sinä päätät, miten tarinasi olisi parasta kertoa. Jos proosarunojen ketju tuntuu luontevalta tavalta kirjoittaa, kirjoita ihmeessä senkaltaisia tekstejä.
Oman kirjallisen äänen löytymisessä auttaa se, että kirjoittaa paljon ja monipuolisesti erilaisesta aiheista itseään haastaen. Tiettyyn tyyliin ei kannata jämähtää. Kirjoittaessa kannattaa päästä pois liiallisesta itsekriittisyydestä: tärkeintä on kirjoittaa, tekstiä voi aina editoida myöhemmin.
Keskeistä on myös lukea monipuolisesti ja kriittisesti kaikenlaista kirjallisuutta. Pohtia, mikä muiden teoksissa toimii ja miksi. Kannattaa tutustua avoimin mielin sellaisiinkin kirjallisuudenlajeihin, joihin ei normaalisti tutustuisi. Jännitysromaaneista voi oppia esimerkiksi sujuvaa…
Teos
Alalammi, P., Fogelberg, P., Seppälä, M. (1986). Suomen kartasto: Vihko 121-122 (1986). Maanpinnan muodot, korkeus- ja syvyyssuhteet, geomorfologia (5. laitos.). Helsinki: Maanmittaushallitus.
ei ole varsinainen karttakirja, mutta antaa perustiedot aiheesta
Sähköpostiosoitteista ei ole apua, koska ne poistuvat ylläpidostamme määräajan kuluttua eivätkä ne ole järjestelmässämme haettavissa tietoturvasyistä. Meillä oli aiemmin tarjolla mahdollisuus rekisteröityneenä käyttäjänä kerätä omat vastaukset ja kommentit, mutta ominaisuus poistui uudistuksessa, koska sitä ei juurikaan käytetty. On mahdollista lisätä se kehittämislistallemme ja tarjota sitä tulevaisuudessa kysyjillemme. Tällä hetkellä muuta vaihtoehtoa kuin omien sähköpostien tutkiminen omien vastausten selaamiseen ei löydy, mikäli ei muista, millaisia kysymyksiä on lähettänyt. Lähetämme vastauksen kysyjän sähköpostiin. Jos taas muistaa oman kysymyksensä (suunnilleen), voi tehdä haun aiheella, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku…
Kirja voisi olla Betty Waterton: Keitettyä makaroonia. Gummerus 1990.
Kirjassa majakanvartija Maija saa vieraakseen venelastillisen vauvoja, joille hän tarjoilee keitettyä makaroonia.
Lainat eivät eräänny Helmet-kirjastoissa koronarajoitusten aikana eli välillä 30.11.2020-31.1.2021. Todennäköisesti sinunkin lainasi eräpäivää on siirretty keskitetysti eteenpäin. Se eräpäivä, joka nyt näkyy lainan kohdalla omissa tiedoissasi, on oikea eikä lainaa tarvitse palauttaa aikaisemmin.
Kun edes maailman suurin ja monipuolisin äänilevyjen tietokanta ja myyntipaikka Discogs ei tunne kyseistä levyä, niin täytyy vain todeta että vastausta ei nyt löydy. Discogsin Polyphonen levyjen listauksesta ei löydy kyseistä sarjanumeroa 41579.
https://www.discogs.com/label/786827-Polyphon-Musik?page=1
Kyseisellä sarjanumerolla löytyy Discogsista yksi 1920-luvulla tehty äänite (Kapelle Sándor Józsi – Sumurum), mutta se ei ole Polyphonen julkaisu, eikä sitä ole tehty 1920-luvun loppupuolella, vaan vuonna 1921.
https://www.discogs.com/search/?q=41579&type=all&decade=1920
Parkajoki on pieni ruotsalainen paikkakunta Pajalan pitäjässä aivan Suomen ja Ruotsin rajalla. https://sv.wikipedia.org/wiki/Parkajoki
Nettihaun mukaan hyvin suosittua kalastusseutua. Veitsi saattaisikin olla matkamuisto jostain reissusta?
Esineestä voisi ehkä saada lisätietoa Suomen käsityömuseosta tai Finna.fi -esinehaulla.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Ylen Arkistomyyntiin ja tiedustella, onko kyseisestä ohjelmasta mahdollista saada tallenne.
Alla olevista linkeistä löydät mm. tiedustelulomakkeen ja hinnaston, sekä muuta lisätietoa aiheesta.
https://docs.google.com/document/d/1SEuBMxSdyb7SP033bJFfclmRmm_SOBHPKV8…
https://www.lyyti.fi/reg/yle_arkistoaineistoa_yksityiskayttoon
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa…
Vaasan kirjaston sivuilla kerrotaan, että kaukolainan tilausmaksu on 2 euroa. Lähettävä kirjasto voi periä kaukolainasta lisäksi oman maksun, jonka hyväksyt tilauslomakkeella.
Kaukolainatilauksen voi tehdä tällä lomakkeella: Kauko- ja seutulainan tilauslomake. Voit myös tehdä tilauksen kaikissa kirjaston toimipisteissä.
https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/kauko-ja-seutulainat
Joan Aikenin Kuun kosto -kirjassa Sep-poika heittää kuuta kengällä seitsemänä perättäisenä yönä. Tekoon häntä kehottaa kaappikello, jonka Sep löytää hylätystä talosta. Tarinassa esiintyy lisäksi merihirviö.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tarkempi englanninkielinen juoniselostus löytyy Goodreads-sivustolta. https://www.goodreads.com/book/show/1592121.The_Moon_s_Revenge
Suomenkielinen käännös julkaistiin vuonna 1988. Kaikilta osin juonikuvio ei noudata muistikuviasi, mutta voisiko etsimäsi lastenkirja silti olla juuri tämä?
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? Peter Norrbyn voisi saada yhteyden Radio Helsingin kautta, https://www.radiohelsinki.fi/tekijat/peter-norppa-norrby/.
Finna.fi-palvelusta ei näyttäisi löytyvän kirja-arvostelua mainitusta teoksesta. Finnaan on linkattu esimerkiksi Arto-artikkelitietokannan viitetietoja.
Finnan hakuohjeet:
https://finna.fi/Content/help
Kirjasta on kirjoitettu mm. seuraavissa lähteissä:
Björn Wahlroos laukoo uutuuskirjassaan kuin DJ Ibusal: Verotus pilalla, demokratia pilalla, ay-liike pilalla – pelkkää konsensusta tilalla / Janne Toivonen, Yle
https://yle.fi/uutiset/3-11029626
Björn Wahlroos: Suomen politiikassa ei pystytä enää tekemään päätöksiä / Tuomas Niskakangas, HS
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006281591.html
Wahroosin “Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea / Osmo Soininvaaran…
Asiaa kuntien ja kaupunkien osalta on pohdittu mm. näissä Ylen uutisissa:
Syksyllä alkavat energiansäästötalkoot, julkaistu 4.8.2022
Lapin kunnat pähkäilevät energiansäästöä, julkaistu 4.8.2022
Kunnissa pohditaan sisälämpötilojen laskemista ja valojen vähentämistä, julkaistu 5.8.2022
Kronobypolitiker vill se spartalko för el, julkaistu 8.8.2022
Sähkön säästökohteiden etsintä alkaa, julkaistu 15.8.2022
Espoossa on ollut energiansäästökampanja käynnissä jo pidempään. Yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa on tehty mm. 6Aika-strategian puitteissa (viitattu 15.8.2022).
Yrityksiä koskevia uutisia en löytänyt, mutta varmasti niitäkin syksyn mittaan tullaan näkemään.
Wikipedian sivu List of Nobel laureates by country - Wikipedia kertoo, että eestiläisiä Nobel-voittajia ei ole.
Latvialaisia on yksi. V. 1909 Nobelin kemianpalkinnon sai Riikassa syntynyt Wilhelm Ostwald.
Liettualaisia on myös yksi. Aaron Klug, joka sai Nobelin kemianpalkinnon v. 1982, oli syntyjään liettualainen, mutta perhe muutti pois Liettuasta hänen ollessaan 3-vuotias.
Tällä hetkellä Tilastokeskuksen tuoreimmat väestötiedot ovat elokuulta 2022. Tuolloin 0–14-vuotiaita tyttöjä oli Suomessa 411 995. Syyskuun ennakkoväkiluvut julkaistaan 27.10.2022.
Kuukausittaiset ennakkotiedot väestöstä iän ja sukupuolen mukaan löytyvät väestön ennakkotilastosta: https://stat.fi/tilasto/vamuu
Tilaston taulukoihin pääset täältä: https://pxweb2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/?tablelist=true
Tiedot saat poimittua taulukosta 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain: https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vamuu/statfin_vamuu_pxt_11lj.px/
Vuoden 2021 lopussa Suomessa asui 0–14-vuotiaita tyttöjä 416 349.
Lopulliset väkilukutiedot vuosittain löytyvät väestörakennetilastosta,…
