Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on hiljattain vastattu samankaltaiseen kysymykseen. Vastauksessa kerrotaan, että mihinkään ei ole varsinaisesti koottu listaa, josta selviäisi pisin suomalainen kirjasarja. Vastauksessa ohjeistetaan kuitenkin millä tavoilla kirjasarjoja voi etsiä.Löytyykö netin kautta luetteloa, johon olisi koottu suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjat tai edes kirjasarjoja. Kiitos. | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Kuvaukseesi sopiva kirja on Rauha Salparannan runomuotoinen kuvakirja Missu ja Maikki - kissoja kaikki. Kuvitus on Reino Salparannan tekemä. Kirjan on kustantanut Lasten parhaat kirjat ja se ilmestyi vuonna 1994.
Hei,Kirjan hankintatapa ei vaikuta lainauskorvaukseen. Kirjailijan täytyy rekisteröityä Omasanastoon ja listata omat teoksensa. Lainauskorvaus vaihtelee 20-30 snt tienoilla lainaa kohden ja alin tilitettävä summa on 10 euroa. Lisätietoa aiheesta Sanaston sivustolla: https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/
Muistikuva on aivan oikea: Valistus julkaisi vuonna 1956 Maija Kuusen laatiman vihkosen Maantietoa laulaen : maantiedon keskeistä nimistöä tuttujen laulujen sävelmiin riimiteltynä. Sen 50 laulun avulla oli mahdollista painaa mieleensä esimerkiksi Suomen tuntureita ja muita kohoutumia Rati riti rallan, Suomen ulkosaaria Hämä-hämähäkin ja Suomen rautateitä Minä olen pikkupoika posteljoonin sävelin.
Ohjelmaa ei etsinnöissämme löytynyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? Matti Kuusla Elonetissä, Kuusla Matti | Hakutulokset | Elonet ja Ritva-tietokannassa, Haku : RITVA-tietokanta
Erään alueella toimivan kiinteistönvälittäjän tietojen mukaan kyseisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto SARC (nyk. Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy). Suunnittelijan tai suunnittelijoiden henkilöllisyyttä en saanut selvitettyä. Rakennus on valmistunut vuonna 2008. Nykyinen Katajanokka on rakennettu pitkälti vuonna 1977 hyväksytyn asemakaavan mukaan, jonka ovat suunnitelleet Vilhelm Helander, Pekka Pakkala ja Mikael Sundman. 6621-2017_ark-byroo_Helsinki_MerikasarmiA.pdf
Sinun kannattaa varata esimerkiksi Helsingin Sanomat ja/tai Turun Sanomat mikrofilmeinä toukokuulta 1956. Jos tuo filmin suluissa annettu päivämäärä tarkoittaa ottelupäivää, voisi kuvitella, että päivämäärää 1.5.1956 lähellä olevassa sanomalehdessä voisi olla ottelusta juttu.Voit varata mikrofilmit ja lukulaitteen soittamalla numeroon 02 2620630 tai käymällä Turun pääkirjaston tieto-osastolla (2. krs.). Mikrofilmit täytyy varata etukäteen, ne noudetaan seuraavana arkipäivänä. Varaamossa voi myös sekä varata mikrofilmilukulaitteen että tilata mikrofilmit kirjautumalla palveluun kirjastokortilla https://varaamo.turku.fi/Yle elävä arkisto Painija ja nyrkkeilijä samassa kehässä https://yle.fi/a/20-82052Yle elävä arkisto Lii-Filmi Oy. (1.5.1956…
tähän kysymykseen ei täysin tyhjentävää vastausta löydy. Tutkin netistä hieman kirjallisuusblogeja ja arvioita. Ensin pitänee pohtia, että mitä vainoja tarkoitetaan, sillä varsinaiset Stalinin vainot alkoivat vasta 1930-luvulla. Teoksessa käsitellään sisällissodan jälkeistä aikaa, jolloin Neuvostoliittoon pakeni paljon punaisia pakolaisiksi. Neuvostoliittoa he pitivät kultamaana, mikä sitten todellisuudessa paljastui karummaksi. Yhdessä kirja-arviossa mainitaan, kuinka Neuvostoliitosta palaa nälkiintyneitä suomalaisia takaisin kirjan päähenkilön suureksi yllätykseksi, joka siis on poliittiselta katsannoltaan kommunisti. Ehkäpä yleisellä tasolla voidaan sanoa, että jonkinlaista tietoa Neuvostoliiton oloista on tihkunut jo tuossa 1920-luvun…
"Saharan etelärajan eli Sahelin vyöhykkeen valtiot päättivät vuonna 2005 luoda yhteistoimin 15 kilometriä leveän ja lähes 8 000 kilometriä pitkän metsä- ja kasvillisuusvyöhykkeen torjumaan aavikoitumista. Vyöhykkeelle annettiin nimeksi Saharan Vihreä muuri ja toiselta nimeltään Afrikan vihreä muuri. –– Suuri vihreä muuri (GGW) on afrikkalaisvetoinen projekti, jonka tarkoituksena on kasvattaa puita ja aikaansaada hedelmällistä maata Sahelin alueella, mukaan lukien Burkina Faso, Mali ja Niger."Sahelin vyöhykkeen suuri vihreä muuri yhdistää - YK:n alueellinen tiedotuskeskus - FinnishAlueen maista Burkina Faso on ollut edelläkävijä aavikoitumisen torjunnassa. Siellä on menestyksekkäästi kasvatettu puita ja parannettu maan hedelmällisyyttä 80-…
Ritva Toropaisen väitöskirjassa Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005) kerrotaan Lassinkalliosta, että sen arvellaan saaneen nimensä siitä, että Lassi-niminen mies olisi tuolta paikalta hukuttautunut koskeen. Toisaalta rannalla kallion kohdalla oli 1800-luvulla myös Lassi-niminen torppa, joka saattaa olla nimen taustalla. Kirjassa on esitelty tarkemmin myös muita Lassinkallio ja Lassi-alkuisten nimien taustoja.LähdeRitva Toropainen: Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005), OUTI-verkkokirjasto: https://outi.finna.fi/Record/outi.714600?sid=5157217205
Kasa näyttää tyypilliseltä jonkin lierolajin tekemältä multakasalta. Asialla on voinut olla esimerkiksi kasteliero, joka tunnetaan myös kastematona. Lierot ovat hyödyllisiä ja niitä ei siis kannata yrittää torjua.Lisää tietoa: https://www.ts.fi/teemat/1074155282
Hei,Resepti löytyy Jaakko Kolmosen toimittamista Pitäjänruoat-vihkosesta, jossa 4. osassa on mukana Haapavesi (Pohjois-Pohjanmaa).Reseptin mukaan lukukinkerisoosiin tulee naudan lapaa tai paistia, sian lapaa, lampaan lapaa, vettä, suolaa, pippuria ja kermaa.Kypsennetään 200 asteisessa uunissa kypsäksi, leikataan liha ohuiksi viipaleiksi, jotka laitetaan uunivuokaan ja peitetään paistoliemellä Lisätään vuokaan suola ja pippurit annetaan muhia 180 asteessa puoli tuntia ja lisätään loraus kermaa.Tarkempi ohje mm. Suomen pitäjäruoat. Kirjanen 4, Svenska Österbotten, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi (1986). Löytyy myös toinen painos Suomen pitäjäruoat (1987), jossa kaikki koottuna yhteen niteeseen.
Maksutonta Nyky-Suomen sanakirjaa internetin välityksellä ei ole käytettävissä.
Osoitteesta http://www.kotus.fi/kotus/ pääset Kotimaistan kielten tutkimuskeskuksen sivuille ja sieltä voit tiedustella onko tällaista internetin kautta käytettävää sanakirjaa tulossa.
Hei!
Verkossa on paljon eri kirjastojen tietokantoja, joten voitte itsekin etsiä materiaalia niistä. Tampereen kaupunginkirjaston tietokanta on osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitkaa kohta haku ja esiin tulee hakulomake. Pudotusvalikosta voi valita kohdan asiasana ja viereiseen hakukenttään kirjoittaa nuoret.Seuraavasta pudotusvalikosta pitää valita edelleen kohta asiasana ja kirjoittaa hakukenttään päihteet. Hae-painikkeesta käynnistetään haku ja vastaukseksi saadaan sopivia viitteitä. Rovaniemen kirjaston aineistotietokanta toimii samalla tavalla ja se löytyy osoitteesta http://www.rovaniemi.fi/aurora/ Verkossa on myös Nuorisotiedon kirjasto, joka on nimenomaan erikoistunut keräämään kokoelmiinsa nuorisoa koskevaa…
Sinun pitäisi ilmeisesti löytää tietoa lapsiperheiden lukuharrastuksesta 1800-1900-luvuilla? Netistä en löytänyt näin erikoista tietoa, enkä usko sieltä tällaista tutkimusta löytyvänkään. Aihe on myös aika vaikea koulutehtäväksi, joten olisiko mahdollista, että oppikirjoistasi löytyisi tietoa tällaisesta aiheesta? Tämän tyyppistä erikoistietoa pitäisi melkein etsiä yliopiston kirjastosta, ja kysellä neuvoa ehkä kirjallisuustieteen laitokselta. Vai tarkoitatko ehkä jotain muuta kirjoittaessasi "kirjallisuuden merkeissä"? Ongelmasi on tässä mittakaavassa melko vaikea selvitettävä näin Internetin kautta ilman tarkennuksia, joten minusta sinulle olisi kaikkein hyödyllisintä mennä lähikirjastoosi ja keskustella siellä kirjastonhoitajan kanssa…
Saksalaisen Vilhelm-nimen naispuolinen vastine Vilhelmiina tuli almanakkaan Ruotsissa ja Saksassa v. 1789 kuningas Kustaa IV Aadolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi. Suomen almanakkaan Minna tuli vuonna 1950 sekä Mimmi vuotta myöhemmin. Muita meillä käytettyjä muotoja ovat Miina, Minni, sekä myös Iina ja Ina. Minnaa on levittänyt erityisesti kirjailija Minna Canth. Nimen suosio alkoi 1960-luvulla ja 1980-luvuilla se oli suosituimpia alle 15-vuotiaiden tyttöjen nimissä.
Tiedot kirjoista Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat, Kirjapaja 1983
Kustaa Vilkuna :Etunimet, Otava 1995
Internetistä löytyi artikkeli, joka vastannee kysymykseenne. Artikkelissa käsitellään Pentti Ahmaksen väitöskirjaa ”Oikeudenkäynnin yhdenmukaistaminen 1800-luvulla”. Vaikuttaisi siltä, että esi-isäänne koskevia tietoja saattaisi löytyä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sitä, onko etsimänne asiakirja olemassa, emme pysty varmistamaan.
Ko. artikkelissa kerrotaan, että maaseudulla alioikeutena oli kihlakunnanoikeus, jonka päätöksistä riita-asioissa haettiin muutosta laamanninoikeudessa ja sen päätöksistä hovioikeudessa ja edelleen senaatin oikeusosastossa (korkein oikeus). Rikosasioissa haettiin muutosta suoraan hovioikeudessa ja edelleen korkeimmassa oikeudessa. Laamanninoikeudet lakkautettiin vuonna 1867, jolloin oikeusasteita jäi kolme.…
Hei! Ainakaan kustantajan nettisivulla ei ollut tietoa mahdollisesta jatko-osasta Koiratytöt-sarjaan. Uusin osa no 7 eli Jesse hoivakoira on ilmoitettu ilmestyväksi heinäkuussa.
