Joseph Schmidt pakeni Ranskasta Sveitsiin lokakuussa 1942. Sveitsiläiset sijoittivat hänet Girenbadin internointileirille (osassa lähteistä myös pidätyskeskus tai pakolaisleiri) Zürichin lähistölle. Leirille oli internoitu natseja paenneita pakolaisia odottamaan turvapaikkapäätöstä. Heikkenevän terveyden ja puutteellisen hoidon takia Joseph Schmidt menehtyi sydänkohtaukseen 16.11.1942.
Lähteitä:
www.josephschmidt-archiv.ch
https://de.wikipedia.org/wiki/Internierungslager_Girenbad
http://holocaustmusic.ort.org/places/camps/josef-schmidt/
https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Schmidt
http://www.operanostalgia.be/html/Schmidt1.html
http://www.operanostalgia.be/html/Schmidt2.html
Kaivattu aforismi vaikuttaisi napakalta kiteytykseltä ranskalaisen taloustieteilijän Boisguilbertin vuonna 1707 julkaistussa teoksessa Dissertation, sur la nature des richesses, de l'argent et des tributs, où l'on découvre la fausse idée qui règne dans le monde à l'égard de ces trois articles esittämistä ajatuksista. Hän näkee rahan "kaiken pyövelinä", joka "julistaa sodan koko ihmiskunnalle".
" -- l'idée et l'usage criminel qu'on s'est fait de l'argent -- est devenu le bourreau de toutes choses, -- " (s. 413)
"Mais il y a de l'argent criminel, -- qui, après avoir déclaré la guerre aux particuliers, ou plutôt à tout le genre humain, -- " (s. 418)
https://fr.wikisource.org/wiki/Dissertation,_sur_la_nature_des_richesses,_de_l%E2%80%…
Kustaa Vilkunan lisäksi suomalaisen kansanperinteen tutkimuksen klassikkoja ovat mm. Toivo Vuorelan Suomalainen kansankulttuuri (1975) ja Ilmar Talven Suomen kansankulttuuri (1979). Perusteellinen teos aiheesta on Vanhat merkkipäivät, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1948 ja josta on otettu useita uusia painoksia vuosikymmenten varrella.
Aiheesta on julkaistu todella paljon kirjoja. Koko vuoden kiertoa esittelevät esimerkiksi Sirpa Karjalaisen Juhlan aika (1994), Juhannus ajallaan: juhlia vapusta kekriin (2004) sekä Juhlat alkakoot!: vuotuisia tapoja ja perinteitä (2005). Uudemmasta päästä voisi mainita esim. kirjasarjan Suomen kevät, Suomen kesä, Suomen syksy ja Suomen talvi.
Lapsia…
Kyseinen tekstikohta on peräisin Max Blecherin romaanin Întâmplari in irealitatea imediata ruotsinkielisestä käännöksestä Händelser ur den omedelbara overkligheten (h:ström Text & kultur, 2010). Ruotsintaja on Inger Johansson. Suomeksi Blecherin kirjaa ei ole julkaistu.
Oodi tosiaankin valittiin vuoden parhaaksi uudeksi kirjastoksi maailmassa kirjastoalan suurimmassa konferenssissä (IFLA 2019), mikä on hieno saavutus Oodille, Helsingin kaupunginkirjastolle ja suomalaiselle kirjastolaitokselle ja Suomelle, https://www.oodihelsinki.fi/helsingin-keskustakirjasto-oodi-on-valittu-maailman-parhaaksi-uudeksi-yleiseksi-kirjastoksi/.
Oodin oven remontti ei liity tähän tunnukseen, vaan se johtuu siitä, että eteläinen sisäänkäynti on kovassa käytössä ja sen toimivuutta täytyy parantaa. Varsinaiseksi pääoveksi eteläistä sisäänkäyntiä ei ole rakennettu, vaikka se kyllä onkin suosituin sisäänkäynti. Oodin pohjoinen sisäänkäynti avataan remontin ajaksi, joten kaksi sisäänkäyntiä on käytössä remontin ajankin, https…
Täsmälleen mainitsemasi nimistä teosta ei löydy (tarkistettu Kansallisbibliografiasta). Kyseessä saattaa olla Aika on rakastaa: Ajatonta viisautta rakkaudesta ja armosta (Päivä 2014).
Pirkanmaan kirjastojen Piki-verkkokirjaston kautta voi tehdä hakuja aiheesta. Hakusanana voi käyttää maan nimeä tai laajemmin sanaa Aasia ja rajata haluamallaan tavalla haun jälkeen sivun oikeasta reunasta esim. tietokirjallisuuteen ja kirjoihin. Voi myös hakea kahdella hakusanalla ja rajata tulosta näin etukäteen, esim. Japani matkaoppaat. Näitä maita käsitteleviä kirjoja on paljon, esim. hakusanalla Kiina rajattuna kirjohin löytyy Piki-kirjastoista 1786 kirjaa.
Piki-verkkokirjasto löytyy alta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Yksinomaan valaistusta ja suunnittelua käsitteleviä kirjoja on verrattain vähän. Tässä pieni valikoima:
Ilkka Pekanheimo, Opas valaistussuunnitteluun [vanhemmat painokset nimellä Kodin valaistusopas]
Seppo Rihlama, Valaistuksesta sisätiloissa
Lamput ja valaisimet
Omakotitalon sähköopas
Mahdollisesti hyödyllisiä voisivat olla myös:
Uusi valaistuskirja [ulkovalaistus]
Seppo Rihlama, Valaistus ja värit sisustussuunnittelussa
Pasilan kirjasto säilyttää Apu-lehden pysyvästi. Lehden numerot alkuvuodelta 2019 ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan.
Sähköisenä vanhoja Apu-lehden vuosikertoja ei ole luettavissa. eMagzissa on numerot menneen vuoden ajalta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/
https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Tervetuloa asiakkaaksi kirjastoihin. Kirjastojen palveluista ja laitteista saat lisätietoja vaikkapa tältä sivulta https://keski.finna.fi/Content/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto. Kirjaston valinta -valikosta löydät haluamasi kirjaston ja Laitteet ja palvelut -kohdasta saat lisätietoja.
Kysyjä muistelee kaiketi naisten ja miesten eläkeikien yhtenäistämistä koskenutta kiistaa 1990-luvun loppupuolella. Vuonna 1996 EU:ssa hyväksyttiin direktiivi, joka yhtenäisti lisäeläkejärjestelmien piirissä olevien miesten ja naisten eläkeiät. Suomessa kuitenkin monilla aloilla naiset pääsivät 2-3 vuotta miehiä aiemmin eläkkeelle. Tätä kompensoitiin miehille mm. paremmin palkkaeduin. Käytäntö oli ristiriidassa EU:n päätöksen kanssa, jonka mukaan samasta työstä piti olla sama eläkeikä ja -edut.
EU-komissio: Suomen eläkelaki syrjii miehiä https://yle.fi/uutiset/3-5800473
Suomi laatikin vuonna 1997 lain vapaaehtoisten lisäeläkejärjestelyjen tasa-arvoistamisesta. Lain valmistelu oli ajoittain hankalaa sosiaali- ja terveysministeriön…
Paavilainen, Petri: Kuinka ajatukset syntyvät : aivotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Gaudeamus 2020.
Mattila, Antti: Ratkaisu : ajattele toisin. WSOY 2020.
Uusikylä, Kari: Lahjakkuus. PS-kustannus 2020.
Cam, Philip: 20 ajattelun työkalua : opas tutkivan ajattelun opettamiseen. niin & näin: Eurooppalaisen filosofian seura ry 2020.
Robson, David: Älykkyysloukku : miksi teemme tyhmiä virheitä ja miten tehdä parempia päätöksiä. Tuuma-kustannus 2020.
Huotilainen, Minna: Näin aivot oppivat. PS-kustannus 2019.
Tässä muutama kirjaston tietokannasta löytyvä teos, joiden asiasanoina on käytetty esim. sanoja älykkyys, ongelmanratkaisu, ajattelu.
Suomen yleisin koirarotu oli vuonna 2019 labradorinnoutaja. Vuoden 2020 tilastoja ei ole vielä julkistettu. Lisää tietoa Kennelliiton sivuilta:
https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/labradorinnoutaja-suo…
Valitettavasti ei löydy.
Adam Gottlob Oehlenschlägeristä löytyy wikipediasta tietoa: https://fi.wikisource.org/wiki/Luokka:Adam_Gottlob_Oehlenschl%C3%A4ger
Linkki maailman runouteen tietokanta löytää 12 suomennosta, mutte ei runoa Guldhornene http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx?AuthorID=f1a0d45d-d67a-4ab3-b53d-c0bdecd71e2d&LanguageID=&Country=
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä koodilla 35 on useita alakoodeja, mutta 35 sellaisenaan viittaa tarkemmin määrittelemättömään henkiseen vajavaisuuteen, ja D-luokitus sen perusteella asevelvollisuudesta kokonaan vapauttamiseen.
Tilanteen varalta on olemassa SETI:n laatima julkilausuma tai protokolla, joka löytyy täältä:
https://www.seti.org/protocols-eti-signal-detection
Asiaa on pohdittu Ylen verkkosivuilla olevassa artikkelissa, johon kannattaa käydä tutustumassa:
https://yle.fi/uutiset/3-10603255
Artikkelissa kerrotaan, että "SETI:n mukaan kuka tahansa ei siis saisi vastata itsensä tai edes valtionsa puolesta, vaan vastaus pitäisi lähettää koko ihmiskunnan puolesta, ja sen tulisi tehdä kansainvälinen ryhmä." Uhkaavissa tilanteissa asiaa käsiteltäisiin ensin YK:n turvallisuusneuvostossa.
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Valitettavasti vastaus jää korkeintaan suuntaa antavaksi, sillä Eduskunnan kirjaston painetut kokoelmat eivät ole etätyöläisen hyödynnettävissä. Vastaus ehkä täydentyy myöhemmin.
Säännöllinen valtiopäivätyö käynnistyi Suomessa vuonna 1863. Valtiopäiville kokoonnuttiin säädyittäin, mutta valiokuntatyötä säädyt tekivät yhdessä. Valtiopäivillä kokoontui aluksi seitsemän eri valiokuntaa: laki-, talous-, valtiovarain-, suostunta-, pankki-, valitus- ja toimitusvaliokunta. Suomen kieltä käytettiin talonpoikais- ja pappissäädyssä.
Valiokunta-sana valtiopäivien yhteydessä esiintyi suomenkielisissä sanomalehdissä 1860-luvun alusta alkaen. Aikaisemmilta vuosilta löytyy joitakin mainintoja valiokunnista…
Kuulostaa jotenkin tutulta, mutten löytänyt kirjaa tai lehteä, jossa noin olisi joku venäläinen lausahtanut kylmän sodan ajasta.
Onnistuisikohan Helsingin yliopiston kirjasto tai Aleksanteri-instituutti paremmin?
Helsingin yliopiston kirjasto
PL 53 (Fabianinkatu 30)
00014 Helsingin yliopisto
puhelin 02941 23920
Aleksanteri-instituutti
PL 42 (Unioninkatu 33)
00014 Helsingin yliopisto
https://www2.helsinki.fi/fi/aleksanteri-instituutti/instituutti/ota-yhteytta
Kenties myös Ylen uutistoimituksessa muistettaisiin tuo lausahdus?
https://yle.fi/uutiset/yhteystiedot
