Oulun Numismaattinen Kerhon sivulla on lukuisien huutokauppojen hintoja eri rahoista, joista voit etsiä kolikkosi arvon (1).Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa mm. kuntoluokka (2). Alimmaisista linkeistä näen, mitä hintoja vuoden 1926 10 pennin kolikoista on pyydetty.https://oulunnumismaatikot.fi/listat-ja-tulokset/2 (1)https://oulunnumismaatikot.fi/numismaatikon-tietopankki/kuntoluokitus/kolikot/ (2)https://www.eurokolikot.com/suomi-1926-10-pennia-kl8https://www.eurokolikot.com/suomi-1926-10-pennia-kl4https://www.huuto.net/kohteet/10-pennia-1926/607474384https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/217981https://www.huuto.net/kohteet/suomi10-pennia-1926/608013083
Kappale nimeltä Sormet pois löytyy nuottijulkaisuista:Sanojen takana Junnu Vainio : 80 Juha Vainion laulua, Warner/Chappell Music Finland 1998.Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat, F-kustannus, 2005Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden Hämeenlinnan seudun kirjastojen Vanamo-verkkokirjastosta.
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Aseistakieltäytyjänä jatkosodassa teloitettu Arndt (hautakivessä Arnd) Juho Pekurinen (1905-1941) on tosiaan haudattu Malmin hautausmaalle. On aika mahdotonta selvittää (ainakaan ilman arkistokäyntejä), kuka on Helsingin pommituksissa 1939 - 1944 menehtyneiden muistomerkissä ilmeisesti mainittu Arnold Pekurinen. Perin outoa kuitenkin olisi, jos teloitettu aseistakieltäytyjä olisi mainittu vuonna 1989 pystytetyssä Helsingin pommitusten uhrien muistokivessä. Mutta ei se varmaan täysin mahdotonta ole, ja jos syntymä- ja kuolinvuodet ovat samat kuten toinen nimikin, niin yhteensattuma on kieltämättä melkoinen, mutta tämän lähemmäksi totuutta ei ole tässä päästävissä.Helsingin pommituksissa kuoli talvisodassa 177 ja jatkosodassa 230 henkeä.
"Paskahärkä" on murresana, joka mainitaan Suomen murteiden sanakirjassa. Valitettavasti sanakirjan toimitustyö ei ole edennyt niin pitkälle, että sanakirjassa kerrottaisiin, mitä sana tarkoittaa. Ks. Suomen murteiden sanakirja, "härkä".Paskahärkä kuulostaa joko laitteelta, jota käytettiin lannan tms. käsittelemiseen, tai tässä tapauksessa ehkä todennäköisemmin joltain pieneltä eläimeltä (vrt. toukohärkä, liekohärkä, tammihärkä).Voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskukselta, https://kotus.fi/
Yhdyssanan osana oleva lyhenne, kirjain, numero tai muu merkki tai sana-aines liitetään yhdysmerkillä sanan muuhun osaan (esim. SM-kilpailut, PK-yritykset). Nato on lyhenne sanoista North Atlantic Treaty Organization.Jos lyhennesana on erisnimi, se erotetaan muusta sanasta yhdysmerkillä, esimerkiksi Vateva-messut, Eta-neuvottelut, nyky-Nato.Yhdysmerkki - - Kielikello
Ylen verkkosivuilta löytyi juttu uveavannoista vuodelta 2017. Uveavantoja syntyy etenkin pienempiin järviin tai lampiin, joissa jää ei pääse paksuuntumaan lumen alla. Artikkelin mukaan uveavanto syntyy lumen painaessa jäätä alaspäin. Tämä aiheuttaa jään murtumisen, mikä nostaa vettä ylös. Vesi ikään kuin syövyttää jäähän avannon. Myös pilkkireikä voi laajentua uveannoksi, kun leudolla säällä pilkkireiän tummempi kohta imee valoa itseensä ja sulattaa jäätä. Uveavantoa voi olla vaikea havaita, sillä se on piilossa lumen alla. Ylen artikkeli uveavannoista
Jatko-osat näyttävät valitettavasti kadonneen (tai tilausta ei ole voitu toimittaa.)
Yritämme toki hankkia kokonaisia sarjoja, mutta aina emme siinä onnistu. Voi olla, ettemme huomaa sarjan uusinta osaa tilausta tehdessämme tai emme huomaa viimeisen kappaleen katoamista.
Jos kirjan julkaisemisesta on jonkin verran aikaa, saattaa painos olla loppu. Joudumme odottelemaan uutta painosta.
Onneksi Mary E. Pearsonin kirja on aika uusi. Emme vain ole huomanneet, että ainut kappale on kadonnut. Siitä kannattaa tehdä hankintaehdotus. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Joskun myös kirjan ilmestyminen lykkäytyy tai jostain syystä sopimustoimittajamme ei ole saanut kirjaa listoilleen. Amanda Foodyn kirja saattaa olla…
Kiinteistöliiton sivuilla on Maria Kulomäen artikkeli Väärin perityistä vastikkeita https://www.kiinteistoliitto.fi/blogit/lakipahkina/vaarinperitynvastikkeenpalautus/Hän kertoo artikkelissa: "Mahdollisten palautustilanteiden ja lisävastikkeiden perimisen varalta asunto-osakeyhtiölaissa ei ole olemassa nimenomaisia menettelytapasäännöksiä. Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan yhtiö voi periä lisävastiketta vain perimishetken osakkeenomistajalta ja palauttaa liikaa maksettua vastiketta vain maksuhetkellä osakkeenomistajana olevalle taholle." Kuulostaa hieman monimutkaiselta. Kannattaa tarkistaa myös Finlex ja asunto-osakeyhtiölaki.https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599Riitatapauksissa kannattaa kysyä neuvoa…
Kun Finnasta hakee aiheella Eeva Kilpi ja rajaa aineistolajiksi opinnäytteet, niin hakutulokseksi saa useita pro graduja, väitöskirjoja ja muita opinnäytteitä, joissa käsitellään Eeva Kilven tuotantoa.
1700‐luvulla Suomi oli osa Ruotsia, sen itäinen osa.
1784 on kirjattu Ruotsin kuningas Kustaa III:n virallnen valtiovierailu Versaillesin hovissa, ja hänen matkaseurueeseensa kuului suomalainen aatelismies Gustaf Mauritz Armfelt, joka oli syntynyt Juvan kartanossa Tarvasjoella.
https://fr.m.wikipedia.org/wiki/ListeC_des_qqavisites_officielles_au_ch…
https://journals.openedition.org/crcv/18481
https://www.svenskaakademien.se/svenska-akademien/ledamotsregister/armf…
https://www.ts.fi/teemat/1074165281/Armfelt+kummittelee+Tarvasjoella+ju…
Olisikohan kyseinen dokumentti ollut nimeltään Pienten historia. Tässä neliosaisessa sarjassa tutkittiin maailman menoa lasten näkökulmasta. Radio- ja televisioarkiston ohjelmatietojen mukaan sarjaa esitettiin keväästä 2008 alkaen.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/6063131
http://vintti.yle.fi/yle.fi/tv1/juttuarkisto/asia/pienten-historia.html
Käytämme luokituksessa yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää. Luokitusta voi tutkia ja luokkia hakea täältä: https://finto.fi/ykl/fi/
Tässä kysytyt alat voivat kirjojen tarkemmasta sisällöstä riippuen päätyä useampaan eri luokkaan. YKL-luokituksessa näitä asioita yleensä käsittelevät kirjat luokitetaan seuraavasti:
Systeemiajattelu: 16.7, Kybernetiikka: 07.01, Tietoteoria: 16.1, Tekoäly: 61.
Jos kirjassa kuitenkin käsitellään jonkin erikoisalan systeemiajattelua, sille annetaan käsiteltävän alan mukainen luokka. Samoin kybernetiikan ja tekoälyn sovellukset eri aloille luokitetaan ko. alojen mukaisiin luokkiin. Myös erikoisalojen tietoteoria luokitetaan alan mukaan.
Pääluokan lisäksi käytetään usein lisäluokkia kuten aikaisemmissa…
24.12.1961 Kotkan Sunilassa oli tuolla päivämäärällä 1-19.6 astetta pakkasta eli lämpötilassa oli todella paljon vaihtelua päivän aikana. Sademääräksi on ilmoitettu 1.1mm ja lumensyvyys 8cm
Kotkan Rankissa oli tuolloin lämpötila -0.2 ja -16 asteen välillä, sademäärä 1,1mm ja lumensyvyys 3cm.
Eduskunta säätää uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia hallituksen esityksestä tai kansanedustajan aloitteesta. Eduskunta on myös velvollinen ottamaan käsittelyyn kansalaisten tekemä lainsäädäntöaloite (kansalaisaloite), mikäli vähintään 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/lak…
Kansalaisaloitteen tekemisestä lisää täällä:
https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/perusoike…
Yleisellä tasolla ottoajoneuvoista löytyy tietoa esim. Jukka Vesterisen teoksesta:
Vesterinen, J. (2007). Ottoautot talvi- ja jatkosodassa: Siviiliajoneuvojen pakko-otto rintamakäyttöön. Alfamer.
Ottoajoneuvojen sotapolun kartoittamisen problematiikkaa on avattu myös Kampiveivi -sivustolla:
https://kampiveivi.fi/talvi-ja-jatkosodan-sa-tunnukset-seka-suojeluskuntapiirit/
Yksittäisen ajoneuvon palvelushistorian selvittäminen vaatii todennäköisesti jalkautumista Kansallisarkistoon. Kansallisarkistoon voi tehdä myös tietopyynnön.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut laulua. Sanoituksen osilla ei myöskään löytynyt mitään verkosta tai kirjastojen luetteloista. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa laulun. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kysymyksen sitaattia näkee tosiaan Gibranin nimiin pantuna, mutta tosiasiassa sen kirjoittaja on amerikkalainen saarnaaja Edwin Hubbell Chapin (1814-1880). Lainaus on Chapinin vuonna 1860 julkaistusta kirjasta Living words:
"Out of suffering have emerged the strongest souls; the most massive characters are seamed with scars; martyrs have put on their coronation-robes glittering with fire, and through their tears have the sorrowful first seen the gates of heaven." (s. 185)
Chapinin tuotantoa ei ole suomennettu. Etsiskelin sitaattia toiveikkaasti suomenkielisistä aforismikokoelmista, mutta ainakaan otantaani päätyneistä mietelausevalikoimista en sitä löytänyt.
Living Words - Edwin Hubbell Chapin - Google-kirjat
Kirjoja kotouttamisesta ja erilaisista kotouttamishankkeista on paljon, ja niitä voi hakea kirjastojen tietokannoista esimerkiksi asiasanoilla kotouttaminen ja kotoutuminen. Asiaa käsitteleviä julkaisuja ovat esimerkiksi Saukkonen, Pasi (2020): Suomi omaksi kodiksi : kotouttamispolitiikka ja sen kehittämismahdollisuudet,Gaudeamus ja Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi : kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä (2018), Vastapaino. Esimerkiksi Jyväskylässä maahanmuuttajien kotoutumista ja kohtaamista tukee Monikulttuurikeskus Gloria (https://www.gloriajkl.fi/).
