Vantaan valssia ei löytynyt tietokannoistamme. Voisiko nimi olla Tikkurilan valssi, joka löytyy vuonna 2013 julkaistulta Tomi Pulkkisen cd-levyltä Vantaanjoella kerran : lauluja Helsingin ja Vantaan historiasta. Alla linkki uutiseen levyn julkaisusta Vantaan Sanomissa (20.11.2013)
https://www.vantaansanomat.fi/kumppanit/vantaan-kaupunginmuseo/266576-tomi-pulkkinen-julkaisee-vantaa-aiheisia-lauluja
Levyn saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2127999__Svantaan%20valssi__P0%2C4__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Asiaan ei ole varmasti yhtä ainoaa vastausta, mutta esimerkiksi buddhalainen Dalai-lama sivuaa asiaa useissa teoksissaan. Jos aihe kiinnostaa, suosittelen tutustumaan esimerkiksi hänen teoksiinsa Avosydämin (Tammi, 2002), Ilon kirja (yhdessä Desmond Tutun ja Douglas Abramsin kanssa; WSOY, 2016) ja Onnellisuuden taito (yhdessä Howard C. Cutlerin kanssa; Tammi, 2000). Se on toki vain yksi buddhalainen näkemys asiasta.
Aivan täysin näihin kriteereihin täsmääviä aapisia en löytänyt, vaikka meillä niitä aika iso kokoelma onkin. Laitan tähän alle linkkejä kuviin, joissa on ainakin osittain sopivia kansia.
Aarni Penttilä: Aapiskukko https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/vanha-aapiskukko-herattaa-loytajassa-tunteita/279402/
Aukusti Salo: Uusi Aapinen https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/748472
Haavio: Kultainen aapinen https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927000?page=1
Tätä kannattaa myös selata, jos sieltä löytyisi tutun näköinen:
Suomalaisia aapisia Agricolasta nykyaikaan
https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2016/08/Suomalaisia-aapisia-Agricolasta-nykyaikaan.pdf
Tässä osoitteessa on digitoituja aapisia, joita…
Lapsenne/läheisenne/tuttavanne voi hyvin itsekin käydä hakemassa ja varaamassa kirjoja, jos luovutatte tunnuslukunne ja kirjastokorttinne heille. Tunnusluku tosiaan on tärkeä. Jos ette muista tunnuslukua, kirjastoon voi soittaa ja voimme vaihtaa sen teille sitä kautta. Kirjat kiertää monien ihmisten kädessä, joten on ihan hyvä varmasti puhdistaa pinnat, jos haluaa olla erityisen huolellinen hygienian suhteen.
Vuonna 1985 julkaistun ensimmäisen The best -kokoelmakasetin kappalelista esittäjineen löytyy esimerkiksi täältä:
https://www.discogs.com/Various-The-Best/release/5216231
Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa Helmetin omissa tiedoissa kirjojen eräpäivät. Niitä siirrettiin kesäkuulle ja osa jopa heinäkuulle, joten mitään kiirettä palauttamiselle ei ole.
Mikäli palauttaminen ei eräpäivien lähetessäkään vielä onnistu, kannattaa yrittää uusia lainat. Jos se ei onnistu, ota yhteyttä kirjastoosi niin katsotaan tilanne.
Kela on linjannut 11.5.2020, että kuntoutuspalveluja voi alkaa toteuttaa lähipalveluina 1.6.2020 alkaen.
https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-kuntoutuspalvelut-ajankohtaista/-/asset_publisher/Aw8qiePfWs1Y/content/kelan-kuntoutuspalvelujen-toteuttaminen-1-6-2020-alkaen
Hallitus linjasi 23.6.2020, että suositus yli 70-vuotiaiden fyysisten kontaktien välttämisestä kumotaan ja matkailurajoituksia puretaan edelleen heinäkuun alussa. Myös yleinen etätyösuositus kumoutuu 1.8.2020 https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-linjasi-neuvottelussaan-rajakysymyksista-etatyosta-ja-yli-70-vuotiaita-koskevista-suosituksista
Osa kuntoutuspalveluista on siis jo käynnistänyt toimintaansa 1.6. ja monet varmaan…
Ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta voit etsiä Helmet-haulla hakusanalla skräck. Voit rajata hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi aikuisten kokoelmaan.
Aikuisten ruotsinkielistä kauhukirjallisuutta näyttäisi olevan eniten Kauniaisten, Pasilan, Oodin, Sellon ja Iso Omenan kirjastoissa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Valitettavasti sähköistä luetteloa Taideteollisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) vuoden 1975 opinnäytetöistä ei ole saatavilla verkossa. Sähköisessä muodossa olevia opinnäytteitä on tallennettu pääsääntöisesti vasta 2000-luvun alusta. Vanhemmat painetut opinnäytteiden arkistokappaleet sijaitsevat Oppimiskeskuksen suljetussa arkistossa, josta niitä voi tilata luettavaksi Oppimiskeskuksen tiloihin. Opinnäytteitä ei lainata.
Mikäli tiedossanne on jokin tietty vuonna 1975 tehty pro gradu -tutkielma, sitä kannattaa kysyä suoraan Aalto-yliopiston oppimiskeskuksesta. Pyynnön voi osoittaa Oppimiskeskuksen sähköpostiin oppimiskeskus@aalto.fi .
Japanilaisesta piirretystäkin tunnetusta rynnäkötykistä vaikuttaisi olevan runsaasti tietoa verkossa.
Kiinnostavaa tietoa voisi olla laitteen alkuperäisissä asennus- ja hoito-ohjeissa, jotka löytyvät ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta:
15 tonnin rynnäkkötykkipanssarivaunu, mallia BT42 (15 Ryn.tyk.psv./BT42): Asennus- ja hoito-ohjeet. [Helsinki]: Päämajan ase-esikunta.
Kirjastoista löytyy myös seuraavia teoksia ja artikkeleita, jotka eivät nähdäkseni ole verkossa saatavilla:
Ellilä, H. (2004). Suomalaisten rynnäkkötykkien käyttöajatus jatkosodasta 1960-luvulle. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Käkelä, E. (1996). Laguksen joukoissa tapahtunutta n:o 9 : BT-42-rynnäkkötykkivaunujemme keskeisimmät vaiheet. Julkaisussa:…
Neurotutkimusten mukaan rakastuminen on joukko aivoissa tapahtuvia kemiallisia reaktioita, jotka saavat aikaan psyykkisiä ja fyysisiä reaktioita. Yksi ihmiskehoon rakastuessamme vapautuvista kemikaaleista on adrenaliini, joka parantaa lihasten verenkiertoa. Tällä on oma merkityksellinen tehtävänsä osana pariutumisrituaalejamme, joiden tarkoitus viime kädessä on johtaa suvun ja ihmiskunnan jatkumiseen.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Tony Dunderfelt, Parisuhteen kemia : mitä oikeastaan tapahtuu miehen ja naisen välillä?
Tony Dunderfelt, Mitä on rakkaus?
Helen Fisher, Miksi rakastumme : romanttinen rakkaus ja miten säilytämme kipinän
Desmond Morris, Eläin nimeltä ihminen : henkilökohtainen näkemys ihmislajista
Allan & Barbara Pease,…
Vuosikymmenen vaihtumisen vuodesta on keskusteltu pitkään, ja vastakkain ovat matemaattinen (nollaan loppuva vuosikymmen) ja yleiskielinen näkemys (yhdeksään loppuva vuosikymmen). Kotimaisten kielten keskus on ottanut asiaan kantaa ja päätynyt siihen, että kielenhuollossa noudatetaan yleiskielistä kantaa, eli elämme kaksikymmentälukua vuodet 2020-2029. Alla linkki artikkeliin:
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kuukauden_kie…
Lähetin kuvan ja kysymyksen Suomen Heraldiselle Seuralle, mutta sieltä ei ole vielä ehtinyt tulla vastausta.
Vaakuna tosiaan muistuttaa hieman Turun vaakunaa (liljat, A-muoto), mutta en lähde tässä arvuuttelemaan.
Kyseessä lienee kuitenkin valmistajan leima. Iltalehden artikkelissa (20.7.2020) huutokauppatalo Hagelstamin intendentti Thomas Luoma kertoo, että valmistajat ovat merkinneet valaisimia eri aikoina eri tavalla, ja joskus valmistajan leima puuttuu kokonaan. Luoman mukaan valmistajan leima on monelle ikään kuin taulun signeeraus, joka antaa varmuuden siitä, että kyseessä on aito, tietyltä aikakaudelta oleva valaisin. Leiman voi löytää tavallisesti rungon metalliosasta, pöytävalaisimissa jalkalaatan pohjasta. Lisäksi Luoma…
Kumpaakaan sanaa ei lähteistämme löytynyt. Kaama-antiloopit ovat lehmäantiloopin alalaji, mutta tämä ei liene etsimäsi sana:
https://www.seeprasafaris.com/kaama-antilooppi.html
Suomi on sen verran kapea maa, että paikallisajat mahtuivat 45 minuutin sisälle. Kuopion aika olisi n. 10 minuuttia edellä Jyväskylän aikaa ja Tampere 10 minuttia jäljessä, Lisätietoa paikallisajasta Suomi9000 -sivustolla: https://www.suomi9000.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-19nl.htm
Lähde: Pikkujättiläinen, WSOY 1985
Sotilasarvon menetys on kirjattu rikoslakiin, rikoslain 2. luvun 14a §. Kokonaan arvottomaksi ei sotilasarvon menetys tee, sillä lain perusteella alinta sotilasarvoa ei voi tuomita menetettäväksi. Sotilasarvon menetystä on pohdittu muutama vuosi sitten peräti väitöskirjan verran ja aihe noussut sen jälkeenkin satunnaisesti otsikoihin.
Lisätietoa ja lähteitä:
Koskinen, J. (2011) ‘... ja lisäksi tuomitaan menettämään sotilasarvonsa’ : rikoslain 2 luvun 14a §:ää (L 21.4.1995/578) koskeva oikeustieteellinen tutkimus . Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
https://yle.fi/uutiset/3-8878584
https://yle.fi/uutiset/3-6305323
Tuvendo Oy on tehnyt vuonna 2009 Martinsillan kauppakeskuksesta 3D-mallinnoksen. Sitä ei enää löydy internetistä, mutta esimerkiksi Iltalehti on julkaissut siitä artikkelin "Tällainen on Martinsillan virtuaalinen kauppakeskus" 26.11.2009 (https://www.iltalehti.fi/espoo/a/2009112610667000).
Kysymys on yleisellä tasolla esitetty, mutta tässä muutamia viitteitä
Kirjalähteitä:
ESKURI, Seppo: Tieliikenteen pelisäännöt. Kauppakaari, 2000. s. 89-95
(rangaistukset liikennesääntöjen rikkomisesta)
TIELIIKENNE: lakikokoelma 2001. Edita, 2001. s. 454-455
Lehtiartikkeleita:
IIVARI, Tapani: Kaaharin paniikki johti matkustajan kuolemaan. Tuulilasi (2000) nro 8 s. 112-113
VAARANEN, Heli: Kaahailun salat julki; nuorten viikonloppuliikenteen kulttuuriset muodot.
Liikenne (2000) nro 2 s. 4-7
TARVAINEN, Anna-Liisa: Sakkouudistus lokakuun alusta. Liikennevilkku (1999) nro 5 s. 20
LÄHDENIEMI, Erkki: Kuljettajien käsitykset nopeuvalvonnasta. Liikennevilkku (1996) nro 1 s. 3-…
Kinnulan, Tukiaisen ja Laitisen toimittamaa kirjaa Keuhkosairaudet on ilmestynyt kaksi painosta: 1997 ja 2000. Ilmeisesti saman kirjan kolmas painos on ilmestymässä vuonna 2005. Et osoittanut kysymystäsi millekään kirjastolle, mutta kirjaa on hankittu kirjastoihin eri puolille Suomea. Pääkaupunkiseudun kirjastojen tilanteen näet Helmet-aineistohaun kautta:
http://www.helmet.fi/
