Kysyisin sen verran sinulta lisätietoa, että tarkoitatko yhtä kysymystä vai kaikkia lähettämiäsi kysymyksiä? Kysy Kirjantonhoitajalta -verkkopalvelussa vastataan vain kerran asiakkaan samaan kysymykseen. Yhteen kysymykseen tullut vastaus näkyy arkistossa, siihen liittyvät kommentit näkyvät vastauksen alapuolella. Omia vastauksia ei tällä hetkellä pysty katsomaan erikseen koottuna, koska rekisteröityminen palveluun ei tässä vanhassa ylläpidossa toimi enää. Katsomme, miten voisimme ratkaista tämän pulman uudessa ylläpidossa, jota tällä hetkellä rakennetaan.
Suomen yleiset kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta vain omilla ehdoillaan ja valikoiden tarpeen mukaan, ei suurina massoina. Kaikissa lahjoitustilanteissa on syytä ottaa yhteyttä suoraan sen kirjaston hankintaosaston johtajaan, jonne kirjat haluaisi lahjoittaa. Kannattaa varautua siihen, ettei kirjastolle ole tarjotuille kirjoille erityistä tarvetta sekä siihen, ettei myöskään noutopalvelu välttämättä järjesty. Kysymys ei ole kirjastojen yleisestä haluttomuudesta, vaan säilytystilan rajallisuudesta.
Espoon kaupunginkirjastoon saa yhteyden sähköpostilla sellonkirjasto@espoo.fi tai puhelimella 043 8273075. Helsingin kaupunginkirjastossa hankinta-asioita hoitaa Hankinta- ja luettelointiosasto, jonka johtaja on virva.…
Lastukirjastojen verkkokirjasto on ollut valitettavasti jo jonkin aikaa pois käytöstä Lahden kaupungin it-ongelman vuoksi. Ongelma on siis laaja ja aika iso. Toivottavasti se saadaan melko pian hoidettua. Omia lainoja ja erityisesti oman kirjaston kokoelmia ei pysty nyt katselemaan, mutta jos muuta kirjastoasiaa on, esim. kirjallisuuden hakua tai sopivan tyyppisen kirjallisuuden etsimistä, on olemassa muita palveluita. Kaunokirjallisuustietoa ja -vinkkejä löytyy palvelusta Kirjasampo.fi, myös tästä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyy vastausarkisto, jota voi käyttää uusimmat vastaukset, https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset ja sanahaku, https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat. Muiden kirjastojen kokoelmia voi…
On vaikea neuvoa eteenpäin, kun kysymyksessä ei ole mitään vihjettä siitä, mistä lehdestä on kysymys. Monilla kirjastoilla on kuitenkin tarjolla vanhoja sanomalehtiä mikrofilmeinä, joten jos sellaisesta on kysymys, kannattaa kääntyä esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston puoleen. Jos taas on kyse rock-lehdistä, voi ainakin noita vanhempia numeroita olla vaikea löytää muualta kuin Kansalliskirjaston kokoelmasta, jota ei lainata. Jos kysyjä pystyy täsmentämään, mistä lehdestä on kyse, voidaan yrittää auttaa eteenpäin.
Jos tilanne on sellainen, ettei kysyjäkään tiedä, onko noista keikoista jotain kirjoitettu ja jossain lehdessä julkaistu, ollaan ns. perustutkimuksen eli aikaa vievän lehtien selailun tilanteessa. Sellaista palvelua ei tätä…
"Lilla Grönluvan" eller Pierre-Henri Camis "Le Petit Chaperon vert" finns med i bl.a Le bibliobus CE2, cycle3. Den korta berättelsen är alltså en av läseförslagen i den franska studieplanen för ca 8-åringar. Berättelsen bygger på ordlekar och kan därför vara rätt svår att förstå, och i all synnerhet svår att översätta. Någon svensk version av berättelsen har jag inte hittat.
På nätet finns däremot texten på franska (http://perso.inforoutes-ardeche.fr/ec-bsupb/instit/le_petit_Chaperon/texte_Cami.html) och på YouTube kan man titta på en scensatt version med franska barn i rollerna (https://www.youtube.com/watch?v=GW65bdoG87k).
Det finns flera …
Kysyjä lienee tulkinnut kuvan perusteella suomalaisen mitalin värin väärin, siinä näyttää olevan suomalainen hopeasijalla, ei pronssilla. Suomalaisista hopeamitalilajeista tähän kuvaan sopii ainoastaan kuulantyöntö, jonka voitti Saksan Hans Woellke, hopealle tuli Suomen Sulo Bärlund ja pronssia sai Saksan Gerhard Stöck.
Heikki Poroila
Omaa vaivaa säästää eniten tarjoamalla kirjoja BTJ Finlandin listoille, joita varsinkin yleiset kirjastot käyttävät. Sitä kautta tavoittaa useimmat Suomen yleisistä kirjastoista. Tieteellisiä kirjastoja on niin vähän, että niihin voinee olla suoraankin yhteydessä (Joensuu, Kuopio). Kirjastojen yhteystiedot löytyvät kätevästi täältä.
On toki aina mahdollista lähettää kirjastoille mainospostia, joka hyvin tehtynä voi olla myös tuloksekas tapa. Vaivaa siinä tietysti joutuu näkemään suhteellisen paljon, eikä kustannuksilta välty. Myöskään BTJ Finlandin kautta kirjoja välittävä joutuu hyväksymään sen, että tuloja ei juuri kerry.
Kirjastot.fi tarjoaa myös keskustelupalstan Pienkustantajien uutuuksia. Sinne kirjoittaminen edellyttää…
Helmet-kirjastojen omassa kokoelmassa ei ole aiheesta mitään, mutta korkeakoulukirjastoista löytyy jo vähän paremmin. Pääset tutkimaan kokoelmaa esim. osoitteessa www.finna.fi. Kirjoita hakulaatikkoon hakusanaksi kiihtyvyyssensorit tai magnetometrit. Molemmista aiheista on kirjoitettu runsaasti opinnäytetöitä, joista monet ovat vapaasti verkossa luettavissa.
Jos hakutuloksista löytyy kiinnostava teos, jota ei ole saatavilla pääkaupunkiseudulta, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Kaukolainatilauslomake ja -hinnasto löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu.
Oikea paikka kysyä tätä on varmaankin Valtioneuvoston kanslia, yhteystiedot täällä https://vnk.fi/valtiolliset-hautajaiset. Siihen, millon ruumisauto saapuu odottamaan vainajan kuljetusta siunaustilaisuudesta vaikuttaa varmaankin mm. se, koska vainaja kuljetetaan tilaan, jossa hänet siunataan. Hautaustoimistoista varmaankin osataan kertoa, jos heillä on jotain tapoja, mutta mitään virallisia määräyksiä koskien kaikkia hautajaisia ei liene. Hautaustoimistojen yhteystietoja löytyy verkosta ja voisit tiedustella asiaa esim. Hautaustoimistojen liitosta http://www.hautaustoimistojenliitto.fi/liiton-toiminta .
Voisiko kyseessä olla Bernhard Stokken Yksin vartiopaikalla -kirja, joka on ollut 50-luvulla osa Nuorten toivekirjasto -sarjaa?
Meillä Lahden alueen seutukirjastossa ei ole kirjaa, enkä pysty tarkistamaan sen sisältöä, mutta toisista kirjastoista antoivat vihjeen, että se voisi olla tämä. Kirjaa pystyy kyllä kaukolainaamaan ja sitä näyttäisi olevan myös mukavasti myytävänä antikvariaateissa.
Toinen paljon uudempi kirja voisi olla Lauren St. Johnin kirja Valkoinen kirahvi vuodelta 2007. Siinä orvoksi jäänyt tyttö lähetetään Lontoosta Etelä-Afrikkaan isotätinsä hoiviin. Tarkemman juonen voit tarkistaa täältä: http://nemokustannus.fi/kirjat/valkoinen-kirahvi/
Kehitysvammaliitto tuntee parhaiten vammaisten oikeudet. Sähköpostiosoite sinne on kvl (ät) kvl.fi.
Kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän palvelujensa järjestämistä koskevia keskeisimpiä lakeja on koottu tälle verkkosivulle: https://verneri.net/yleis/lait
Kyseessä on varmaankin Rebecca Wellsin kirjat Autuaitten alttareilla (alkuteos 1992, suomeksi 2002) ja Jumalaiset Jajasiskot (alkuteos 1996. suomeksi 1999). Sarja on itse asiassa trilogia. Kolmatta osaa Ya-Yas in Bloom (2006) ei ole suomennettu, mutta Helmet-tietokannasta se löytyy ruotsiksi nimellä Ya-Ya flickornas väg till fullkomlighet. Sarja sijoittuu Louisianassa asuvasta Walkerin perheestä. Kaksi ensimmäistä osaa kertovat äitien ja tytärten tarinaa eri näkökulmista 1960-luvulta 90-luvulle. Kolmas osa sijoittuu 1930-luvulle.
Voisiko kyseessä olla Outi Nyytäjän kirja Hirviöt: kasvatusnäytelmä. Kirja on julkaistu Helsingissä vuonna 1987. Siellä erän perheen äiti kokee itseänsä pölyimurina ja pesukoneena. Toisen perheen isä rukoilee "isä meidän..."
Brittikirjailija Peter Newman on syntynyt Lontoossa ja siellä hän myös opiskeli nuoruudessaan. Opinahjo oli nimeltään Central School of Speech and Drama ja Newman kouluttautui teatterilinjalla alan opettajaksi. Nykyään hän asuu Lounais-Englannissa Somersetin seuduilla.
https://www.amazon.co.uk/Peter-Newman/e/B00MAAUZA8/ref=ntt_dp_epwbk_0
https://en.wikipedia.org/wiki/Peter_Newman_(author)
Tamperelaisen Campanella-kuoron levytyksiä on tiedusteltu palstalla aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tassapa-haastava-kysymys-kuinka-monta
Kysymyksessä mainittu kuoron ensilevytys vuodelta 1983 julkaistiin LP-levynä (vinyyli) ja C-kasettina, jotka olivat tuon ajan ääniteformaatit. Cd-levynä sitä ei ilmeisestikään ole julkaistu.
LP-levyversio on lainattavissa ainakin Valkeakosken kirjastosta. Kaukolainaksi sitä voi tiedustella oman kirjaston kautta.
Ainakaan seuraavilta sivuilta ei löydy hakutuloksia, joten todennäköisesti Michaela Wissenin Lacuna-kappaletta ei ole julkaistu nuottina:
https://sheetmusicplus.com
https://musicnotes.com
https://finna.fi (suomalaisten kirjastojen, arkistojen ja museoiden hakupalvelu)
https://libris.kb.se/ (Kungliga biblioteket)
https://www.loc.gov/notated-music/ (Library of Congress)
On olemassa koneellisia nuotinnosohjelmia (sekä maksullisia että ilmaisia) joita voisi kokeilla oman nuotinnoksen tueksi, tässä muutamia esimerkkejä:
https://scorecloud.com/
https://melodyscanner.com/
https://www.lunaverus.com/
Tällaisen nuotinnoksen valmistaminen ilman säveltäjän lupaa on sallittu vain omaan yksityiskäyttöön…
Hei!
Joissakin kirjastoissa voi jo lainata ja palauttaa kirjoja sekä hakea varauksia. Tällä hetkellä toiminta on omatoimista. Ensimmäiset eräpäivät alkavat porrastetusti kesäkuun alussa. Lisää tietoa löytyy täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lainaustoiminta_Helmetkirjastoissa_alkaa(210370)
