Unohtuneiden käyttäjätunnusten ja salasanojen palautusta voi yrittää seuraavien ohjeiden avulla:
- https://support.microsoft.com/fi-fi/account-billing/unohdit-microsoft-t…
- https://support.google.com/accounts/answer/7682439?hl=fi
Elokuvan perustana on käytetty Miklos Laszlon Parfumerie-näytelmän tarinaa. Käsikirjoituksen kirjoittivat Nora ja Delia Ephron. Kirjana sitä ei siis ole saatavana.
https://en.wikipedia.org/wiki/You%27ve_Got_Mail
Kukaan vastaajistamme ei ikävä kyllä muistanut tällaista kirjaa. Muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymääsi kirjaa. Kysyin myös kollegoilta, mutta kukaan ei kuvailun perusteella keksinyt, mistä kirjasta on kyse. Kirjavaliot-kirjasarjassa julkaistiin lyhennettyjä romaaneja eli jos olet lukenut kirjan Kirjavalioista, sen pitäisi löytyä myös pidempänä eli oikeana painoksena. Toivottavasti joku tämän palstan seuraajista tunnistaisi, mistä kirjasta on kyse.
Kysymykseen ei löytynyt vastausta teksti TVn usein kysytyistä kysymyksistä. https://yle.fi/aihe/tekstitv/usein-kysyttya-kysymyksia
Ongelmasta kannattaa lähettää palautetta https://yle.fi/aihe/tekstitv/palaute
Iltalehti on listannut 23.3.2022 suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä, jotka toimivat yhä venäjällä.
Suomalaisista mukana olivat vielä viikko sitten Fortum, Nokian renkaat, Tikkurila, Kiilto ja Huhtamäki. https://www.iltalehti.fi/talous/a/df05f975-4496-485f-befb-3a339e2dc15f
Yle on uutisoinut 10.3.2022, miten Venäjä vaikeuttaa yritysten lähtöä. https://yle.fi/uutiset/3-12351443
Balucheja (kutsutaan myös nimillä balutšit tai belutšit) elää Pakistanissa, Afganistanissa ja Iranissa. Paštut (kutsutaan myös nimillä pataanit tai afgaanit) elävät myös Pakistanin ja Afganistanin alueilla. Suomessa tilastoidaan ulkomaalaistaustaiset vain kansalaisuuden mukaan. Koska balucheilla ja paštuilla ei ole yhtenäinen kansalaisuus, tilastoista ei voi nähdä, asuuko heitä Suomessa.
Lähteet:
Baluchit Wikipediassa
Jukka Luoma: Kapinallismieliset baluchit on kansana jaettu kolmen valtion alueelle, Helsingin Sanomat 19.2.2007
Tilastokeskus: Ulkomaan kansalaiset Suomessa
Paštut Wikipediassa
Sukututkimusasioissa kannattaa kääntyä Sukututkimusseuran puoleen. Löysin keskusteluketjun, jossa käsitellään Illman-sukua, https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-33324.html, mutta en teoksia aiheesta kirjastomme kokoelmasta.
Sukututkimuksen aineistoja löytyy seuran sivulta, siellä on myös neuvontapalvelu, josta saa apua:
Suomen Sukututkimusseura, https://www.genealogia.fi/
Sukututkijan lähteet, https://www.genealogia.fi/sukututkijan-lahteet/
Sukututkimusseuran neuvontapalvelut: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut/
Lisäksi voi tutkia Sukuseurojen keskusliiton, https://www.suvut.fi/
ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen palveluja, https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm.
Suomessa kellonajan siirrosta luopumisen taustalla on kansalaisaloite, joka tuli eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017. Seuraavana vuonna Suomi alkoi EU:ssa ajaa yhteisestä kesäaikajärjestelystä luopumista, ja syyskuussa 2018 Euroopan komissio antoi ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin kumoamisesta. Komission tavoitteena oli, että kellonajan siirrosta oltaisiin luovuttu jo vuonna 2019. Direktiiviehdotuksen käsittely eteni maaliskuussa 2019, kun Euroopan parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Parlamentin mietinnössä esitetään, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021, mutta koronatilanteen vuoksi asia on avoinna ja sen lisäksi useat maat toivoivat lisäselvityksiä. Vain muutamalla…
Kyseessä voisi olla Jarkko Laineen toimittama Häijyjen ajatusten sanakirja (Otava, 1979), valikoima "kaikkien aikojen mehevimpiä ilkeyksiä eri vuosisadoilta eri puolilta maailmaa". Hakusanan "vauva" kohdalta löytyy Samuel Johnson -sitaatti "Ei lihamöhkäleitä voi rakastaa, eivätkä pienet vastasyntyneet muuta ole."
Vastaava "merkkihenkilöitten ja suurmiesten (ja aivan tavallistenkin miesten) ilkeitä, rumia ja epäyleviä ajatuksia" sisältävä kirja on Armas J. Pullan Epäylevien ajatusten sanakirja (Otava, 1969), jossa on osittain samoja aforismeja kuin Laineen ilkeyksien kokoelmassa. Pullan teosta en kuitenkaan onnistunut saamaan käsiini, joten en osaa sanoa, sisältyykö mainittu Samuel Johnsonin miete siihen.
Laineen kirjassa on oranssi kansi…
Tiedustelin asiasta Helsingin kaupungin asuntopalveluista. Siellä todettiin, että silloinen asuntolautakunta ja kaupungin hallitus ja valtuusto on tehnyt muutoksia moneen kertaan tuon 1990-luvun jälkeen. Näiden päätösten seurauksena on myös Hitas-järjestelmän sääntöjä sovellettu uudelleen. Vanhoja versioita säännöistä/ohjeista ei ole säilytetty, ainakaan noin vanhoja. Tuolloin asuntoasiainosastolla oli tiettävästi jälleenmyynnin valvonta, kun taas nykyisin prosessia valvotaan rakennuttajan hankinta-arvopäätöksestä alkaen aina yhtiön sääntelystä vapautumiseen asti. 1990-luvulla oli enimmäishinnan määrittelyssä käytössä rakennuskustannusindeksi ja Hitas-luovutushintaindeksi, josta korkein hinta vahvistettiin.
Liitteenä on…
Hei,
Leo Schaedewitzin kirjassa Suomen kansankirjastot (Kansanvalistusseura, 1903) mainitaan seuraavat Jääsken kunnan kirjastot: Ahvolan kylän kirjasto (perustettu 1895), Enson tehtaan kirjasto (1891), Hirslammen kylän kirjasto (1898), Konnun kulmakunnan kirjasto (1897), Kunnan kirjasto (1872), Kuurnanpohjan & Kärttälän kirjasto (1901), Laitilan kylän kirjasto (1898) ja Räikkölän kylän kirjasto (1898).
Kansanvalistus ja kirjastolehdessä 1928 mainitaan kuitenkin, että Jääskeen oli perustettu kirjasto jo vuonna 1846, jonka suora jatkoa tuo (oletettavasti edellä mainittu 1872 perustettu) kantakirjasto oli. Alussa kantakirjasto näyttäisi sijainneen 1870-luvulla pitäjäntuvalla.
Lisätietoa löytyy Jääsken kirja -teoksesta (Jääski-säätiö,…
Rafael Koskimies nostaa Rautatie-analyysissaan Matin välinpitämättömyyden syyksi "miehisen ylemmyydentunnon": "Matti hieman kiukuttelee itsekseen ja arvaa Liisan menneen vuorollaan rautatiestä uutta kuulemaan. Niin laita onkin. Liisa saapuu ja Matti on olevinaan välinpitämätön, vaikka näkee, että vaimo on aivan täyteen syötetty uutta tietoa rautatiestä. Seuraa mainio kohta, missä Matti näyttelee – miehisen ylemmyytensä tunnossa – välinpitämätöntä. Aina Liisan alkaessa puhua rautatiestä, hän lopettaa yrityksen alkuun tokaisten, ettei halunnut kuunnella valheita. Onkohan muka koko rautatietä olemassakaan?"
Juhani Ahon huumoria tutkinut Unto Kupiainen on samoilla linjoilla huomauttaessaan, että Matti suhtautuu yleensä hieman…
2. Kuormastokomppanian sotapolkua voi seurata komppanian digitoiduista sotapäiväkirjoista, joita on säilynyt melko kattavasti vuosilta 1941-1944. Kätevimmin niitä pääsee lukemaan Sotasampo-palvelun kautta.
Yleisellä tasolla kuormastokomppanioiden toiminnasta kertoo gradussaan Viliina Julkunen:
"Armeijan voidaan silti sanoneen liikkuneen hevosilla, sillä rintamalla sotatoimialueella käytettiin pääasiassa hevosia: tykit olivat pääosin hevosvetoisia ja kuljetuksia varten oli perustettu 77 hevosvetoista kuormastokomppaniaa, joihin jokaiseen kuului 128 hevosta ja jokaiseen divisioonaan kuului lisäksi 153 hevosen suuruinen ampumatarvikekolonna. Lyhyet kuljetukset rintamalle tehtiin rivistökuljetuksina eli kolonna-ajoina, joissa…
Verisolut syntyvät luuytimessä. Lisää tietoa verestä ja verisoluista löytyy mm. seuraavasta teoksesta:
Leppäluoto, Juhani: Anatomia ja fysiologia: rakenteesta toimintaan (Sanoma Pro, 9. uudistettu painos 2019)
Nopeuden vaikutuksesta liikenteen päästöihin löytyy useita tutkimuksia. Tytti Kivirannan opinnäytetyössä Nopeusrajoitusten vaikutusten tarkastelu tieliikenteen hiilidioksidipäästöihin käytetään tutkimuskohteena valtatie 3:n moottoritieosuutta. Liitteiden taulukoista varsinkin löytyy tietoa päästöjen määristä eri nopeuksilla.
Aihetta käsitellään myös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportissa Nopeusrajoitusten vaikutus liikenteen hiilidioksidipäästöihin, meluun, turvallisuuteen ja sujuvuuteen (57/2021), joka tarkastelee vaikutuksia Helsingin, Lahden, Tampereen ja Turun kaupunkiseutujen keskeisellä tieverkolla.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastaus https://www.kirjastot.fi/kysy/tiedan-etta-lapsilisien-yleinen-maksatus liittyen lapsilisien maksamiseen:
Lapsilisälain 541/22.7.1948 mukaan lapsilisä maksettiin valtion varoista (1 §). Lisä suoritettiin vuosineljänneksittäin huoltolautakunnan toimesta postisiirtoliikkeen välityksellä (10 §).
Tarkemmin asiasta määrättiin Asetuksella lapsilisälain täytäntöönpanosta 547/22.7.1948
Henkilön, joka halusi nostaa lapsilisää, tuli tehdä siitä ilmoitus oman kunnan huoltolautakunnalle, joka paikallistasolla hoiti asiaa ja suoritti asianmukaiset tarkistukset.
Postisiirtopalvelua hoiti Postisäästöpankki, myöhemmin nimeltään Postipankki, joka yleensäkin hoiti valtion maksuliikennettä.…
Kyseessä on varmaankin Albert Camus'n novelli Jonas ou l'artiste au travail, suomeksi Jonas eli taitelija työssään. Novelli sisältyy Camus'n novellien kokoelmaan Maanpako ja valtakunta (1960) Maija Lehtosen suomentamana.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=camus+maanpako&type=AllFi…
Albert Camus: Jonas ou l'artiste au travail
Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti, mutta ei halunnut syödä tavallista ruokaa, vaan olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Toinen varmaan kuulumpi ruoasta kieltäytyvä lapsi löytyy Jörö-Jukasta. Pikku Lassi, joka ei soppaa syönyt löytyy s.29 digitoidusta Lasten Joulutauluja eli opettavaisia juttuja -teoksesta Kansalliskirjaston palvelusta, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985141?…
