Tutkin asiaa ja huomasin, että Euroopassa oli muitakin maita, jotka miltei samanaikaisesti päätyivät siihen, että kirurgiset maskit voi pestä, ja että ne ovat käyttökelpoisia pesun jälkeen (mm. Ranska). Kävi ilmi, että Suomessa suu -nenäsuojien pestävyyttä tutkinut VTT teki tutkimuksensa Euroopan tautienehkäisy ja -valvontakeskuksen (ECDC) julkaiseman Hengityssuojainten puhdistus ja uudelleenkäyttö COVID19 pandemian aikana -asiakirjassa kuvattujen menetelmien tarkistamiseksi.
Se miksi asiaa ei ole tutkittu aiemmin Euroopassa johtunee siitä, että kasvomaskit eivät niinkään ole olleet tässä laajuudessa tavallisen kansan käytössä. Ammattikäytössä olevia kirurgisia maskeja ei suositella käytettäviksi pesun jälkeen, sillä ne menettävät…
Kannattaa tutustua teokseen Ekologinen parasitologia : nisäkkäiden ja loisten vuorovaikutussuhteet / Juha Laakkonen
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1858350
Tässä vielä tahoja, joille voi esittää luontokysymyksiä:
Jyväskylän yliopiston palvelu Kysyttävää luonnosta tai tieteestä? https://www.jyu.fi/science/fi/yhteistyo/asiantuntija/kysy_tieteesta
Luontoilta
https://yle.fi/aihe/sivu/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Suomen luontolehti
https://suomenluonto.fi/lehti/kysy-luonnosta/
Ensimmäiset Vantaan liikennevalot on rakennettu Tikkurilan Kielotien ja Asematien risteykseen vuonna 1973. Vuonna 1982 liikennevaloja on ollut jo 27 risteyksessä. Nyt aletaan lähestyä 160:n risteyksen määrää. Määrä lisääntyy noin viidellä vuodessa. Ratikka lisää tätä määrää ainakin 50:llä.
Lähde: Vantaan kaupungin liikenneinsinööri Riikka Tuomi
Tarkalleen ottaen vuonna 1973 ei ollut vielä Vantaan kaupunkia, vaan vasta seuraavana vuonna 1974. Ennen tätä Helsingin maalaiskunnasta tuli kauppala vuonna 1972.
Etsimänne kirja on varmaankin Tiimo Hyytisen teos Vaarallista asekauppaa (Arma Fennica, 2019).
Voitte lukea lisää teoksesta alla olevasta linkistä Finna.fi-hakupalveluun tai Kirjasampoon.
https://finna.fi/Record/anders.1782455
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Lisärakentamisesta siirtolapuutarhoissa kannattaa kysyä siirtolapuutarhayhdistyksestä sekä ko. kaupungin/kunnan rakennuslupien myöntäjiltä.
Jyväskylän siirtolapuutarhayhdistyksen sivuille tästä linkistä: https://sulkur.wixsite.com/main
ja Rakentamisen luvat sivuille tästä: https://www.jyvaskyla.fi/rakentaminen/rakentamisen-luvat
Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tuolloin on vastattu, että "pulavuosina tämän maan kurjuuteen suivautunut ja valtakuntaa muuttanut Nooke pistäytyy ainakin Koillismaa-sarjan kirjassa Selkosen kansaa".
https://www.kirjastot.fi/kysy/missa-kalle-paatalon-kirjassa-mainitaan?l…
Terveyskirjasto kertoo iskun vaikutuksesta näin: "isku kehoon, raajoihin tai päähän aiheuttaa iskun kovuudesta ja osumapaikasta riippuen eriasteisesti kudosten vaurioitumista. Ihon alla oleva rasva- ja usein myös lihaskerros vaimentavat iskun voimaa mutta puristuvat samalla kokoon ja soluja rikkoutuu. Myös iskukohdassa kulkevat pienet verisuonet vaurioituvat ja verta vuotaa kudoksiin aiheuttaen kudoksen sisäisen veripahkan tai ihonalaisen mustelman."
Lisää tietoa Terveyskirjastosta:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00237
Roihuvuoren valikoimissa ei näyttäisi olevan pesäpallovälineitä. (Paljon muita pelejä kyllä)
Voit tarkistaa lainattavien esineiden tilanteen Helmet haulla. (Hakusana esine, aineistorajaus esine ja sitten sijaintirajaus toivottuun kirjastoon)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sesine__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Ff%3Afacetlocations%3Ah82%3Ah82%3ARoihuvuori%3A%3A__Ff%3Afacetlocations%3Ah82l%3Ah82l%3ARoihuvuori%20lapset%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Esimerkiksi hakusanoilla eläintiede latinan kieli löytyy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta Anna Novitskyn viisiosainen Eläintieteellinen sanasto, jossa kielinä ovat latina, suomi ja venäjä. Sarjan toinen osa on lintutieteen sanasto, joka löytyy Helmetistä hakusanoilla lintutiede latinan kieli.
Sarjan neljättä osaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta muut neljä kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Eläintieteellinen sanasto 1 : Nisäkkäät
Eläintieteellinen sanasto 2 : Linnut
Eläintieteellinen sanasto 3 : Matelijat ja sammakkoeläimet
Eläintieteellinen sanasto 5 : Selkärangattomat
Sarjan neljättä osaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se kuuluu esimerkiksi…
Etsimäsi teos voisi olla Reidar Palmgrenin romaani Jalat edellä (Otava, 2001).
Voit lukea teoksen kuvauksen esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_22008
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa HelMet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kaivatut teemat yhdeksi käteväksi oppaaksi yhdistävänä teoksena voisi ehkä ajatella Nina Nordlundin teosta Lapset ja raha : talouskasvatuksen aakkoset vanhemmille. Se käsittelee sekä talousasioiden opettamista lapsille (taaperoikäisestä itsenäistyvään) että lapselle säästämisen ja sijoittamisen perusperiaatteita verotehokkuutta unohtamatta. Erona toivottuun on tosin se, että Nordlundin aiheena on ensisijaisesti talouskasvatus, ja lapselle säästäminen käsitellään siinä sivussa.
Lapselle säästämiseen keskittyviä teoksia on toistaiseksi julkaistu vähänlaisesti. Tavallisimmin tähän liittyviä kysymyksiä käsitellään sijoitusaiheisessa kirjallisuudessa yhtenä osa-alueena; esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Merja Mähkän tuore …
Kansalliskirjaston tietokannasta Overdisc Oy:n tiedoilla ei löydy kyseisen kokoelmakasetin tietoja:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/AuthorityReco…
Discogs-äänitetietokanta tuntee kuitenkin taiteilijanimen Mirjam, joka on esittänyt ainakin saman nimisen kappaleen joka on julkaistu erilaisilla kasettikokoelmilla samoihin aikoihin 80-luvun lopulla:
https://www.discogs.com/artist/9521029-Mirjam-20
Valitettavasti tällä hetkellä tarkempia tietoja ei oikein löydy, mutta toivottavasti tästä voi olla jotakin apua.
Valitettavasti varmaa vastausta en pysty antamaan kysymästäsi kirjasta. Ehdottaisin seuraavia teoksia: Busquets, Carlos: Pieni sininen kani (1994) , West, Michael: Sininen karhu (1991) tai Leppänen, Anja: Nalle sininen. Mikäli näistä mikään ei ole oikea, voit kokeilla hakea kirjaa sinisen kannen perusteella Kirjasammon kansikuvahausta.
Emily Dickinsonin runo 115 What Inn is this löytyy Sirkka Heiskanen-Mäkelän suomentamana runokokoelmasta Puuseppä, itseoppinut. Alkusäe kuuluu "Majatalo mikä on..."
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1917089
Runoja 365 I know that He exists, 1356 The Rat is the concisest Tenant, 1277 While we were fearing it, it came, ja The Forgotten Grave ei näytä löytyvät ainakaan Dickinsonin suomeksi käännetyistä runokokoelmista.
Kyseessä on todennäköisesti Delia Owensin romaani Suon villi laulu (WSOY, 2020). Esittelyteksti:
"Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia – vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään."
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428945
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!
Kyseessä on apuväline rakentajille Yhdysvalloissa. USA:n rakentamisohjeiden mukaan lattiapalkkeja tulisi olla 5 kappaletta 8 jalkaa kohden, eli kyseinen 19,2 tuumaa tulee siitä. Mitassasi voi olla myös merkittynä punaisella 16 tuumaa ja siitä sitten 32, 48 jne tuumat. Tämä taas osoittaa seinäkoolauksen väliä samaisen ohjeistuksen mukaan.
