Kysyjä lienee tulkinnut kuvan perusteella suomalaisen mitalin värin väärin, siinä näyttää olevan suomalainen hopeasijalla, ei pronssilla. Suomalaisista hopeamitalilajeista tähän kuvaan sopii ainoastaan kuulantyöntö, jonka voitti Saksan Hans Woellke, hopealle tuli Suomen Sulo Bärlund ja pronssia sai Saksan Gerhard Stöck.
Heikki Poroila
Nasan entinen järjestelmäinsinööri ja projektipäällikkö Mark Adler on vastannut Quora.com -sivustolla tällaiseen kysymykseen, että kuvia pakataan sekä virheettömästi (lossless) että virhettä tuottavasti (lossy) riippuen tilanteesta. The Mars Exploration Rover-kulkijat käyttävät ICER-tiedostomuotoa virhettä tuottavaan pakkaamiseen tai LOCO:a virheettömään. The Curiosity Rover-kulkija käyttää ICER, LOCO ja JPEG -tiedostomuotoja.
Kysymyksiä voit halutessasi lähettää Nasan kysymyspalvelusta löytyvään sähköpostiosoitteeseen: public-inquiries@ksc.nasa.gov
https://www.quora.com/What-kind-of-compression-algorithm-is-used-by-NASA-deep-space-probes-to-send-photos-a-billion-miles-back-to-Earth-I-figure-its-lossless-since-you-dont-…
Kyseessä on todennäköisesti puhelimen käyttöjärjestelmän päivitysilmoitus, johon on järkevää vastata myönteisin klikkauksin. Jos kuitenkaan ei ole selvää, minkä päivittämisestä on kysymys, kannattaa mennä puhelimen kanssa siihen myymälään, mistä puhelin on ostettu ja kysyä sieltä neuvoa. Näin kannattaa toimia myös silloin, jos ei ole koskaan mitään ohjelmistopäivityksiä tehnyt. Normaalisti ne eivät vaadi käyttäjältä muuta kuin hyväksymisen (yksi Enter), mutta tietämättä tämän enemmän on mahdotonta tarkemmin neuvoa.
Puhelimien käyttöjärjestelmiä on useita. Tavallisimpia ovat Android (useimmat merkit), Applen oma ja Microsoftin oma.
Heikki Poroila
Hei,
ainakin Oulun kaupunginkirjastossa on laadittu S2-oppilaiden diplomi ala- ja yläkouluille ja lukioon. Alla on linkki heidän sivustoonsa. Helmet-kirjastoissa on myös lukudiplomi, jossa on huomioitu S2-oppilaat. Siitäkin on linkki alla.
Oulun S2-oppilaiden diplomi
Helmet-lukudiplomi Diplomi A (S2 1-2 luokat)
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI) löytyy joitakin kirjoja Vietnamin venepakolaisista, joista voisi olla hyötyä näyttelyä tehdessä.
- Vietnamilaisia, suomalaisia vai suomenvietnamilaisia?: pääkaupunkiseudun vietnamilaisten etnisyys ja identiteetti 1990-luvulla / Liisa Oinonen (1999)
- Pakolaiset Suomen työelämässä : Suomeen vuosina 1979-86 saapuneiden Kaakkois-Aasian pakolaisten sijoittuminen työmarkkinoille / Hannele Pylvänäinen (1989)
Tässä kaksi dokumenttielokuvaa, jotka ovat Kavissa eli Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa. Kavin yhteystiedot löytyvät täältä:
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot
-Tietämättömyys on pelon äiti (dokumentti, ohjaaja Satu…
Kattavan lehtiluettelon saaminen kaikista alan lehdistä voi olla hieman haastavaa.
Kannattaa kokeilla hakua aihe-rajauksella ja yksi hakusana kerrallaan.
Kokeilin esimerkkihaut sanalla rakentaminen, aineiston rajasin lehdiksi ja kausijulkaisuiksi myös e-aineistoksi ja aikarajauksen lisäsin ajalle 2000-2019.
Voisit kokeilla suomalaisia tietokantahakuja.
Melinda hakee kansalliskirjaston kokoelmista eli siellä pitäisi olla listattuna kaikki suomessa ilmestyneet/ilmestyvät lehdet.
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/viitteet/ref.pl?sessionID=17XJCYGA1PGDYDLS3X3T4V1KNHQ1FNDTTSBPNCUTN13VPECQG4-02818&func=short-mail&records=ALL&range=++++++++1-+++++++10&exportType=print2&mail=0
Finna hakee tehokkaasti kerralla suomen…
Heli Karjalaisen kirjoittama Sammakko Savijalka on ilmestynyt jo vuonna 1982, joten kirjakaupoista sitä ei enää saa. Sinun kannattaa etsiä kirjaa antikvariaateista. Monet antikvariaatit palvelevat myös netissä, joten etsiminen on helppoa. Löydät kirjan antikvariaattien listoilta ihan googlettamallakin kirjan nimellä. Kirjaa näyttää olevan myynnissä muutamalla eurolla.
https://finna.fi
Voisit kokeilla pidätkö Kari Hotakaisen tavasta kirjoittaa. Teokset Ihmisen osa, Jumalan sana ja Luonnon laki kertovat kukin pienen ihmisen selviytymistarinat. Aika tosin on nykyisyys, ei niinkään 1960-luku.
Nykyaikaan sijoituu myös Matti Röngän Yyteet. Tarina työelämän muutoksesta Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkeen.
Juha Seppälän Matka aurinkoon lisää muutosten kanssa kamppailuun myös ikäkriisit ja perhesuhteet.
Jorma Keskitalon Ruotsiin liikuu 1960-luvulla ja kertoo nimensä mukaisesti muuttoliikkeestä suomesta Ruotsiin.
Ainoat vastaani tulleet kuvat Jussi Ruohosta löytyvät Yrjö Halmeen kirjasta Seitsemännet olympialaiset kisat v. 1920 Antwerpenissä : erikoisesti suomalaisten osanottoa silmälläpitäen: sivulla 242 on pieni soikea kasvokuva ja sivulla 109 Saksassa otettu kuva Ruohosta hyppäämässä.
Ihan täsmälleen kysymyksessä kuvaillun kaltaista dekkaria en onnistunut löytämään, mutta melko lähelle sentään päästään Carter Dicksonin (John Dickson Carr) kirjassa Valkoisen luostarin murhat. Tässä amerikkalaisen kirjailijan Iso-Britanniaan sijoittuvassa romaanissa Sir Henry Merrivale selvittelee murhaa, jonka ratkaisussa tärkeässä osassa ovat "järjenvastaiset" jalanjäljet lumessa.
Yhdysvaltoihin sijoittuva, niin ikään melkoisen lähelle kaivattua kirjaa osuva teos on myös John Verdonin Numeropeli.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1589001
Kirjasto Kymppi suljettiin viime syksynä ja kirjaston nuoteista suurin osa siirrettiin joulukuussa avattuun Keskustakirjasto Oodiin. Cd-levyt taas ovat nykyään Pasilan kirjaston kokoelmissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Pasilan_musiikki(65118)
Voisiko kyseessä olla Outi Nyytäjän kirja Hirviöt: kasvatusnäytelmä. Kirja on julkaistu Helsingissä vuonna 1987. Siellä erän perheen äiti kokee itseänsä pölyimurina ja pesukoneena. Toisen perheen isä rukoilee "isä meidän..."
Helmet-kirjastojen kokoelmissa Raamattu on paperikirjana, äänikirjana cd-levyillä, cd-rom-muodossa ja Uusi testamentti myös e-äänikirjana. Raamattu on ilmestynyt myös e-kirjana nimellä Suomalainen eRaamattu, mutta sitä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. eRaamattu on Kansalliskirjaston kokoelmissa ja myös ostettavissa:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=eraamattu&type=AllFields
Suomen kansallisdiskografia VIOLA sisältää tiedot useimmista meillä julkaistuista äänitteistä. Hakusanoilla joulu ja kasetti tulee yhteisellä haulla noin 1000 osumaa, haulla joululaulut ja kasetti yli 600, joista kaikki eivät välttämättä ole päällekkäisiä. Näitä osumia voi lajitellä iän, tekijän ja julkaisun nimen mukaan. Kun lajittelee vanhimmat ensin, pääsee selaamaan haluttujen vuosikymmenten tuotantoa.
Vuonna 1992 julkaistiin Tuomas Piiroisen kokoama Joulun lauluperinne, joka kattaa varsin hyvin kysyjän kaipaamat vuosikymmenet. Tämän hakemiston löytää ainakin HelMet-kirjastosta.
Heikki Poroila
Helmet-kirjastojen tarjoamassa PressReader-palvelussa ei valitettavasti ole luettavissa Público-lehteä. Palvelusivuston vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla voi etsiä julkaisuja maan, kielen ja julkaisutyypin mukaan. Portugalilaisia sanomalehtiä palvelussa on 20.
https://www.pressreader.com/
Ohjeet e-lehtien etäkäyttöön:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
Tuollaista suomalaisperäistä etunimeä ei oikein taida olla. Suomesta Väestörekisteri etunimihaussa löytyy kyllä nimi Sarpa, joita on esiintynyt alle 30 vuosien 1920-1979, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Etunimihakua voi käyttää täällä http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ja suomalaisia nimipäiviä voi hakea täällä https://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html. Tavallisia etunimiä, jotka vähän suomalaistamalla voisivat äänteellisesti kuulostaa tuollaisilta voisivat ehkä olla Arja tai Sari.
Oman alueesi kirjastoista lyhentämättömiä englanninkielisiä versioita ei näytä olevan saatavan. Teokset voi tilata lainaan muualta Suomesta.
Little Men sisältyy teokseen The works of Louisa May Alcott (1986), joka on tilattavissa Varastokirjastosta.
https://finna.fi/Record/vaari.1455163
Jo's boys -teoksen lyhentämätön laitos kuuluu esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/vaski.3591469
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
Kyse ei ole voikukista vaan leskenlehdistä, keltaisia karheakukkaisia kuitenkin molemmat. Runo löytyy Maaria Leinosen kokoelmasta Sydämessäni tämä maa, 2003.
Löytyy myös kootuista runoista Matka on laulu : kootut runot II 1994-2005, 2006
"Leskenlehdet sen ensiksi kertovat"
