Hei!
Lukukeskus on Suomessa suurin toimija:
http://www.lukukeskus.fi/
Tietysti kirjastotkin pyytävät paljon kirjailijoita esiintymään ja muutenkin edistävät lukemista monin tavoin, esim. vinkkaamalla ryhmille. Kirjastojen toiminnasta laitan esimerkiksi pari Vantaan sivustoa:
http://kirjasto.vantaa.fi/suosittelija-blogi/
http://kirjasto.vantaa.fi/pedantti/
Suomen kirjailijaliitolla on kirjallisuuden edistämiskeskus
http://www.kirjailijaliitto.fi/edistamiskeskus/edistamiskeskus/toiminta/
Valitettavasti en tällä kertaa pystynyt jäljittämään ohjelmaa Ylen lähettämien ohjelmien joukosta. Kollegatkaan eivät muistaneet kuvauksen mukaista ohjelmaa, ja muutkin etsintäyritykset tuottivat vesiperän. Pahoittelut!
Kaupunginkirjastosta en hänen teoksiaan löytänyt. Yliopiston tieokanta Melindasta löytyy tekijänimellä Liang Jie teos Sourcing from China, joka on Oulun ammattikorkeakoulun kirjastossa. Kaupunginkirjaston Kaukopalvelun kautta voi tehdä kyseisestä kirjasta kaukolainapyynnön. Samoin voi palvelun kautta kysyä, jos he tunnistaisivat kirjailijan teoksia enemmän.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/86511UQJV3XA48YLD53JBVS7A27JLYMTA…
Hei!
Googlen tarkennetulla haulla pystyt rajaamaan haun johonkin tiettyyn verkkosivuun, esim. tiettyyn blogiin tai blogiosoitteen juureen.
Lehtien arkistot ovatkin kinkkisempi juttu. Meillä Jyväskylän kaupunginkirjastossa on pääsy Keskisuomalaisen arkistoon, mutta kotikoneelta arkistoon ei pääse. Mutta tämäkin arkisto on tosiaan käyttäjille maksullinen, eikä siihen pääse kotoa vapaasti. Sellaista hakua en tiedä olevan, jonka pystyisit rajaamaan lehtien arkistoihin.
Hei, Mikkelin ammattikorkeakoulu ei kuulu Lumme-kimppaan.
Lumme-kirjastot on kirjastokimppa, jossa mukana ovat kaikki Etelä-Savon yleiset kirjastot (kuntien ja kaupunkien kirjastot) lukuun ottamatta Kangasniemeä ja Sulkavaa. Pohjois-Savon puolelta yhteistyössä mukana on Varkauden kaupunginkirjasto.
Löysin ainoastaan Szymborskan kääntäjät.
Teoksessa Sata Szymborskaa ovat kääntäjinä Martti Puukko ja Jarkko Laine.
Diktoniusta ja Mistralia etsin mm. Lahden runotietokannasta. Kävin läpi omasta tietokannastamme, Aurorasta, kaikki tekijöihin viittaavat teokset. Mistralilta löytyi melkein pelkästään runot Tuuditan lasta ja Balladi. Diktoniukselta selasin läpi hänen runotuotantonsa. Arvo Turtiainen ja Viljo Kajava ovat kääntäneet Diktoniusta. Jörn Donnerin toimittamassa kokoelmassa (en löytänyt suomentajaa kirjasta) Kirjaimia ja kirjavia, Tammi 1956, on lapsirunoja, mutta en löytänyt niistä yhtään, joka olisi vastannut antamiasi sanoja.
Muistatko, mistä olet poiminut Diktoniuksen ja Mistralin? Jos muistat, voin vielä yrittää etsiä.
Kirjaa ei valitettavasti enää ole Helmet-kirjastoissa yhtään kappaletta, joten varata sitä ei voi. Sen sijaan voit halutessasi tehdä siitä hankintaehdotuksen tällä lomakkeella: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Toinen vaihtoehto on tehdä kirjasta kaukolainapyyntö. Ohjeet ja kaukopalvelulomake löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Mainiosta näyttelijästä ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Teatterialan hakemistoissa hänestä on yleensä hyvin lyhyt esittely. Suomen kansallisfilmografiassa hänet on mainittu niiden elokuvien yhteydessä, joissa hän on ollut mukana. Elonetin artikkeliin on koottu Klemelän uran keskeisiä vaiheita:
http://www.elonet.fi/fi/henkilo/229234
Wikipedian artikkeli:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kosti_Klemel%C3%A4
Suomennoksia ei löydy Suomen kansallisbibliografiasta https://finna.fi
Myöskään englanniksi ei löydy kirjoja Larisa Vitaljevna Aleksandrovskajalta. Ohessa hänen haastattelunsa Primpress -lehteen venäjäksi. Haastattelussa näkyy kuvia hänen venäjänkielisistä teoksistaan http://primpress.ru/article/6126
Forssan kirjastosta kerrottiin, että uudessa verkkokirjastossa on ollut mm. tämänkaltaisia, tilapäisiä häiriöitä. Ainakin nyt verkkokirjaston kieli avautui suomenkielisenä. Sivuston Suomen lipun kuvaa klikkaamalla saa kielen tarvittaessa vaihdetuksi.
Liikennevalojen asetuksia voi muokata, mutta vain lainsäädännön rajoissa. Liikennevalojen käyttö on määritelty Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa 1012/2001.
Rautatietasoristeyksien liikennevalojen sekä punainen että valkoinen valo ovat vilkkuvia.
Jalankulkijan kaksiosaisen liikennevalon alempi valo voi olla kiinteä tai vilkkuva vihreä. Tyypillinen käyttötapa on, että kiinteä vihreä valo muuttuu hetkiseksi vilkkuvaksi vihreäksi viestimään siitä, että valo vaihtuu pian punaiselle.
Vanhat Suomen tilastolliset vuosikirjat löytyvät digitoituina Doria-palvelusta. Tässä linkit kysymiisi vuosiin. 1960-luvun tiedot ovat parissa eri vuosikirjassa.
- vsk 1965, s. 330 (1960-1964)
http://www.doria.fi/handle/10024/87698
- Vsk 1971, s. 356 (1965-1970)
http://www.doria.fi/handle/10024/87817
Tilastokeskuksen julkaisemasta Kulttuuritilasto-julkaisusta löytyvät tiedot viisivuosittain:
http://www.doria.fi/handle/10024/162262
Ei valitettavasti löytynyt kaikenkattavaa listaa, mutta useita hyviä lähteitä kyllä. Tietoa itseoppineista kirjailijoista löydät Keski-kirjastojen tietokannasta asiasanalla kansankirjailijat.
Myös Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kynällä kyntäjät -sivu listaa itseoppineita kirjoittajia: https://kynallakyntajat.finlit.fi/kansankirjoittajat
1800-luvulta peräisin olevalla kansankirjailija-sanalla oli pitkään vähättelevä kaiku. Nykyään, kun koulutustaso on noussut ja kirjoittajakoulutus yleistynyt, kansankirjailijan määritelmä on muuttunut. Kansankirjailija voi nykyisin tarkoittaa myös marginaalista kirjailijaa, joka ei julkaise tekstejään perinteisten kanavien kautta (vakiintunut kustantamo), vaan omakustanteina tai…
Viljalla on laatukriteerit, jotka kohdistuvat mm. myllyihin. Viljaerät tutkitaan laboratoriossa, ja mm. esipuhdistetaan. Epäpuhtauksia erotetaan viljasta esimerkiksi seulomalla. Lisää tietoa Leipätiedotus ry:n sivustolta:
https://www.leipatiedotus.fi/tietoa-leivasta/pellolta-poytaan/myllyn-toiminta.html
https://www.leipatiedotus.fi/tietoa-leivasta/pellolta-poytaan/viljan-laatukriteerit.html
Kyseessä on Casa di Lorenzo Manilio Rooman juutalaisessa kaupunginosassa Piazza Giudian laidalla. Talo on rakennettu vuonna vuonna 1468, mutta talon rakennuttaja Lorenzo Manilio halusi kunnioittaa kaupungin roomalaista perintöä ja merkitsi talon rakennusvuodeksi 2221, joka laskettiin Rooman perustamisvuodesta 753 jKr.
http://roma.mysupersite.it/romaantica/regio-9-circus-flaminius/porticod…
https://iviaggidifra.wordpress.com/curiosita/curiosita-romane/la-casa-d…
https://www.romeartlover.it/Iscrizio.html
https://www.romeartlover.it/Vasi29.html
Kysyjän muotoilu "näin netin kautta" on niin moniselitteinen, ettei vastaaminen ole helppoa. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa normaalia kirjastolainaamista, voi vastata että nuotteja voi varata netin kautta kaikista kirjastojärjestelmistä siinä missä muutakin kirjastoaineistoa. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei tällaista palvelua tarjoa.
Jos kysyjä taas tarkoittaa mahdollisuutta saada verkon kautta kopioitua maksuttomia nuotteja, vastaus on monimutkaisempi ja riippuu paljon siitä, mistä nuoteista on kysymys. Yleisesti ottaen netissä on tarjolla varsin vähän tekijänoikeuden suojaamaa musiikkia nuottimuodossa ja ilman maksua. Käytännössä populaarimusiikkinuotteja ei ole laillisista lähteistä ladattavissa ollenkaan. Sen sijaan…
Kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne Muuttolinnut-nimistä Erkki J. Vepsäläisen teosta. Hänen kirjansa Ihmisiä rannalla : tarinoita suomalaisten veijareiden seikkailuista Iberian rantamailla ja vähän muuallakin on julkaistu 1998 ( Málaga : Escritores Finlandeses). Mutta ilmeisesti Vepsäläinen on tehnyt kirjastaan uuden painoksen vuonna 2007 ja antanut sille tuolloin otsikon Muuttolinnut. Tällä nimellä (alanimeke sama) kirja löytyy Suomesta kuitenkin vain Porvoon kaupunginkirjaston kokoelmasta. Jos omaksi haluaa, ainakin Huutonetissä on juuri nyt yksi kirja tarjolla hintaan 8 euroa. Samalla hinnalla löytää alkuperäispainoksen esimerkiksi Antikvaarin verkkokaupasta.
Heikki Poroila
Kirja on juuri saapunut kirjastoon ja löytyy nyt kokoelmista ja varauksen tekeminen on mahdollista. Kirja on tulossa myös Elimäen kirjaston kokoelmiin.
Ylen arkistomyynnistä voi tilata Ylen tuottamasta ja omistamasta aineistosta tallenteita yksityis- ja ammattikäyttöön.
Lisää tilauksista ja esimerkiksi tallenteiden hinnoista voit lukea alla olevista linkeistä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon
https://www.lyyti.fi/reg/yle_arkistoaineistoa_yksityiskayttoon
Kyseessä on luultavasti Louis Mallen ohjaama ranskalais-italialainen Viva Maria! vuodelta 1965. Ainakin käyrät kiväärit ja kyyhkyspommittajat esiintyvät tässä ja tapahtumapaikka on jossain Väli-Amerikassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Viva_Maria!
https://www.imdb.com/title/tt0059956/plotsummary?ref_=tt_ov_pl
