Toni Nieminen ylitti ensimmäisenä mäkihyppääjänä 200 metrin rajan Sloveniassa Planican lentomäessä maaliskuussa 1994. Hypyn pituus oli 203 metriä.Lähde: Urheilutieto: urheilun vuosikirja [16], Vuosi 1995 (1995)
Tein Helmet aun sanalla tähtitaivas. Rajasin sanan aiheeksi, materiaalin kirjaksi ja kielen suomeksi. Rajasin vielä kokoelman tietokirjoiksi ja aikuisten kokoelmaksi.
Kokeilin samaa myös lasten kokoelma rajauksella (koska lastenkirjat ovat nykyään niin ihania)
Voisit kokeilla aikuisten puolelta:
Karttakeskuksen tähtikartasto : tähdet, kuu ja planeetat kuukausittain / [teksti, grafiikka ja kartat:] Stephan Schurig ; [suomennos: Eeva Mäkelä] tai
Suomen tähtitaivas : opas tähdistöjen ja planeettojen tunnistamiseen / Markus Hotakainen ; kartat: Stephan Schurig. Helmet hakutulos
Lasten puolelta sinua voisivat kiinnostaa:
Avaruus : koululaisen maailma / Heather Couper ja Nigel Henbest ; suomennos: Laura…
Kysyin tätä julkisen sanan neuvostolta.
He vastasivat:"Journalistin ohjeessa 7 todetaan ”Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja”.
Ohjetta on täsmennetty periaatelausumassa lainaamisesta:https://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen-2010/
Neuvosto on tulkinnut näitä ohjeita päätöksissä, joita voit hakea nettisivuiltamme esimerkiksi haulla JO 7 tai hakusanalla lainaaminen."
Linkin periaatelausumana:" Neuvoston kanta: Julkisen sanan neuvosto korostaa, että lähteiden käyttöön on kiinnitettävä toimituksissa erityistä huomiota riippumatta siitä, mistä välineestä ja mihin välineeseen toisen juttua lainataan.
Kun verkossa julkaistaan toisen työtä…
Kirjastonhoitaja ei ole kielitieteen asiantuntija, mutta todennäköisesti se johtuu siitä, että Vietnam on ollut Kiinan vallan alla ja myös kieli on saanut vaikutteita kiinan kielestä.
Lisätietoa vietnamin kielestä:
Kieli - Vietnam-seura ry (vietnamseura.fi)
Vietnamin kieli – Wikipedia
Runon on suomentanut Ville Repo nimellä "Metsän reunassa lumisena iltana". Runo löytyy kokoelmista Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (WSOY, 1992) ja Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa (WSOY, 2003).
Hei,
Näyttäisi siltä, että "virallista" käännöstä tälle piirilaululle ei ole. Laula, mun vauvani! -kirjassa on tällainen, melko vapaa käännös:
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Munnen säger så, så, så, skorna svarar gå, gå, gå.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Händer klappar klapp, klapp, klapp, skorna svarar tapp, tapp, tapp.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Barnen ropar hej, hej, hej, ingen svarar nej, nej, nej.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. När musiken tystnar, då stannar alla barn också.
Netistä löytyy myös esimerkiksi tällainen käännös, jonka tekijästä ei ole tietoa:
Lilla ringen snurrar, där barnen dansar. Fingrarna säger soo soo soo, skorna säger koo…
Euroopan luonnonsuojeluvuoden 1995 Suomen työjaosto haastoi kaikki Suomen kunnat valitsemaan omia nimikkolajejaan. Näistä epävirallisista valinnoista on tietoa tarjolla melko hajanaisesti: jotkut kunnat mainitsevat niitä kotisivuillaan, toiset eivät. Joidenkin lähteiden mukaan maitohorsma on Kemijärven nimikkokasvi (ks. esim. http://wikikko.info/wiki/Luontotunnukset).
Maitohorsma on myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakukka (ks. esim. Etelä-Pohjanmaan liiton sivut: https://epliitto.fi/etela-pohjanmaa/maakuntatunnukset/).
Martat neuvovat hankkimaan sellaisia elintarvikkeita, joita tulee muutenkin käyttäneeksi. Näin kotivaran tuotteita pystyy käyttämään, ja ne eivät pääse vanhenemaan.
Suositeltaviksi ruoiksi kotivaraa varten mainittiin ainakin:
juotavaksi valmista mehua ja pullotettua vettä
säilykkeitä (hedelmiä ja vihanneksia)
näkkileipää, riisikakkuja, korppuja (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
muroja, myslejä, hiutaleita (gluteiinittomia teidän tapauksessanne)
pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä (esim. rusinoita, luumuja, taateleita)
hilloja, soseita
mehuja, mehukeittoja
huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia
kala-, liha- ja papusäilykkeitä
pikariisiä, linssejä, pastaa, nuudeleita, pussikeittoja,…
Howard Thurmanin sitaatti on peräisin Gil Bailien kirjasta Violence Unveiled (1994). Bailie väitti kirjassa kuulleensa Thurmanin sanoneen tähän tapaan vuonna 1974. Em. kirjan vuoden 2000 painos löytyy mm. Varastokirjastosta ja se on saatavissa kaukolainana mihin tahansa kirjastoon. Kirjaa ei ole käännetty.
Alkuperäisessä muodossaan sitaatti oli tällainen:
"Don’t ask yourself what the world needs. Ask yourself what makes you come alive, and go do that, because what the world needs is people who have come alive."
Lähde
Quote Investigator
https://quoteinvestigator.com/2021/07/09/come-alive/
American silver plate marks -verkkosivulla on eräs kuvailua muistuttava leima: Barbour silver co Hartford CT. Voit verrata sitä oman rasiasi merkintöihin. Hakuterminä googlessa käytin "mark with a windmill with two pipes".
https://www.silvercollection.it/AMERICANSILVERPLATEMARKSB.html
Englanninkielistä informaatiota yrityksestä löytyy verkosta, esim. https://www.925-1000.com/forum/viewtopic.php?t=9514
Kyseessä on Helmi Valion lastenlaulu Satu-unten kultamaille T. J. Syvänteen runoon Kehtolaulu.
Laulun sanat ja nuotti sisältyvät nuottijulkaisuun Lasten laulelmia : säestyksin koteja ja kouluja varten. 1 (1926).
https://finna.fi/Record/piki.127658
Runon voitte lukea Kansalliskirjaston digitoimasta Kotiliesi-lehden numerosta 23 vuodelta 1925. Alla olevasta linkistä aukeaa lehden sivu, jolla runo on.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/906571?term=Hiljaa%…
Kysymyksen paljon lainattu Bradbury-sitaatti ei ole peräisin romaanista Fahrenheit 451, vaan The Seattle Times -lehdessä 12.3.1993 julkaistusta kirjailijan haastattelusta. Sen voi löytää myös muutamasta artikkelin jälkeen ilmestyneestä sitaattisanakirjasta (esim. The Times book of quotations).
Verkossa on Bradburyn lausahduksesta parikin toisistaan vain hieman poikkeavaa suomenkielistä tulkintaa: kysymyksessä mainittu "Ei kulttuurin tuhoamiseen tarvita kirjojen polttamista. Riittää kun ihmiset lopettavat niiden lukemisen." [esim. Sitaatteja kirjoittamisesta (pasikarppanen.net)] ja ”Kulttuurin tuhoamiseen ei tarvita kirjojen polttamista. Siihen riittää se, että ihmiset lakkaavat lukemasta.” [Ray Bradbury (risingshadow.fi)].…
Levyn kannen naishenkilöt ovat yhtyeen kiertueilla mukana olleet tanssitytöt Mari Hatakka ja Tiina Isohanni.
https://www.lansivayla.fi/paikalliset/5829050
Topin itsensä lisäksi kannessa on ulkonäön perusteella hyvin todennäköisesti bändin tuolloinen komppikitarsti Hans Etholén.
Tarkoittanet Jevgeni Jevtušenkon runoa Rakeita Harkovissa. "Rakeita sataa Harkovissa, rakeita suuria kuin rypäleet..." Se löytyy Jevtušenkon koottujen runojen kokoelmasta nimeltä "Runoni". Teos on saatavissa useista helmet-kirjastoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1319415__Srunoni__Orightr…
Tšingis-kaanin aikaisten mongolien kerrotaan toimineen näin hätätapauksissa, kun muu ruoka ja juoma oli loppunut. Hevosia voitiin myös lypsää, minkä vuoksi soturit suosivat tammoja ratsuinaan.
Aikuisen hevosen verimäärä on suuri. Vertailukohdaksi voi ottaa, että nykyaikaisessa verenluovutuksessa hevonen voi koosta riippuen luovuttaa 3-5 litraa verta kerralla muutaman kuukauden välein.
Lähteet:
Morris Rossabi: “All the Khan’s Horses,” http://afe.easia.columbia.edu/mongols/conquests/khans_horses.pdf
"Hevosia hankala saada verenluovuttajiksi". Kaleva, 20.7.2012: https://www.kaleva.fi/hevosia-hankala-saada-verenluovuttajiksi/1911884
Hei,
Nimenomaan Anttolan kesäsiirtolasta ei löytynyt paljoakaan.
Turun seudun hengitysyhdistyksen sivuilla (https://www.hengitysyhdistys.fi/turunseutu/yhdistys/historia/)
löytyy lyhyt maininta:
”Vuonna 1967 oli liiton järjestämillä lastenleireillä leiriläisiä jo ennätysmäärä, 950 lasta. Leirit järjestettiin tavan mukaan Säkylän, Virtojen ja Anttolan kesäkodeissa. Leireillä moni lapsi oppi välttävän uimataidon ja uimisen lisäksi kilpailut, leikit ja retket kuuluivat leiriohjelmaan. Iltanuotiot, retket ja makkaranpaisto olivat kuuluneet leirien ohjelmaan jo monia vuosia.”
Kirjoja tuberkuloosiin liittyen löytyy ainakin nämä, joissa voi olla tiedonmurusia aiheesta. Mahdollisesti Etelä-Savon alueelta (Mikkelin kirjasto…
Taloudellinen riippumattomuus vaikkapa aviomiehistä on varmisti ollut merkittävä askel naisten oikeuksissa, mutta merkittäviä asioita on luonnollisesti ollut muitakin, eikä niiden järjestykseen paneminen liene mahdollista tai tarpeellistakaan.
Naisten oikeuksien paranemisen voisi paremminkin nähdä kehityskulkuna, jossa yhden askeleen ottaminen on edellyttänyt aiempia askeleita. Naisten työelämään siirtymistä edesauttoi - tai kenties oli välttämätöntä - koulutustason nousu, naisten näkeminen muunakin kuin kotiäiteinä, päivähoitomahdollisuus, ajatus siitä että miehetkin voisivat osallistua kodin- ja lastenhoitoon etc.
thl.fi. Tasa-arvon edistysaskeleita.
yle.fi. Kun naisen rooli muuttui 60-luvulla, alettiin väitellä ehkäisystä…
Valtioneuvoston asetuksessa puolustusvoimista 20.12.2007/1319 eläinlääkärin virkaa ei ole listattu erikoisupseerien virkojen yhteydessä, joten näyttäisi siltä että nykyinen lainsäädäntö ei tällaista vaihtoehtoa tunne. Myös hallituksen esitys HE 217/1996 vp sekä Ruotuväki 9/97 viittaavat siihen, että kaikki tuolloiset sotilaseläinlääkärin virat oltiin muuttamassa siviiliviroiksi.
Ihan täysosumaa tähän aiheeseen en löytänyt, mutta alla kuitenkin joitakin ehdotuksia, joita voit tutkia osuisivatko tarkoitukseesi.
Lassi Nummi: Kaikki elämän valo : runot 1996-2007, s. 44 Miten mielelläni ja s. 53 Lupatarkistus
Lassi Nummi: Runot 1947-1977, s. 50 Mutta kun olen runoniekka...
Runo kasvaa maasta : valikoima kilpailurunoja, s. 99 Isäni runot ja s. 180 Yrittäjyys
Runoräppänä, s. 78 En mie kehtois kaiken aikoo ja Voi noita nykyrunoja!
Mirkka Rekola: kokoelma Virran molemmin puolin, s. 595 (myös Valekuun reitti -teoksessa)
Gösta Ågren: Vuosisadan ilta, s. 69
Lisäksi Sitaattimestarin muistelmat -teoksessa on kirjoittamisesta ja kirjailijuudesta omat lukunsa.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa…
Kari Litmasen (salanimellä Kalevi Huttu) säveltämä ja Jorma Toiviaisen sanoittama "Liian pitkä matka kotiin" sisältyy nuottiin Litmanen, Kari: "Muuttolinnut : 26 Kari Litmasen hittiä" (BMG, 1999).
