Kalervo Palsasta on kirjoitettu teos: Palsa : Kalervo Palsan (1947-1987) elämästä ja taiteesta, sekä Antaa salaman tulla, minä odotan : Kalervo Palsan kirjeitä.
Näiden kirjojen tarkemmat tiedot, ja lisää teoksia löytyy kun avaat oheisen linkin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28palsa%20kalervo%29%20c%3…
Kirja ei ole lähtenyt liikkeelle, koska sitä ei ole löydetty hyllystä. Soitin Sellon kirjastoon, eikä sitä vieläkään löydetty, mutta Sellon virkailija sanoi vielä jatkavansa etsiskelyä. Jos kirja löytyy, se tietysti lähtee tulemaan sinulle, mutta jos sitä ei löydetä, se merkitään kadonneeksi, ja silloin ei tosiaan ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa seuraavaa palautuvaa nidettä.
Löydät helmetistä 494 konsolipeliä, jotka ovat Play Station 3- pelejä. Tee haku www.helmet.fi, siinä Hae aineistoa-kohtaan kirjoita konsolipelit playstation 3. Saat luettelon kaikista, mitä on pääkaupuniseudun helmet-kirjastoissa olemassa. Voit varata niitä maksuttomasti haluamaasi kirjastoon. Saunalahdessa on tällä hetkellä paikalla 7 pelia ja Kivenlahdessa 27.
Nurmeksen sanomat on alkanut ilmestyä vasta vuonna 1929. Sanomalehti Karjalainen ilmestyi vuonna 1910 nimellä Karjalatar.
Voit saada Karjalatar-lehteä luettavaksi mikrofilmeinä tuolta ajalta omaan kirjastoosi, jonne voit tehdä kaukolainapyynnön.
Jos olet joensuulainen, voit lukea lehteä mikrofilminä pääkirjastossa ja ottaa itse kopioita.
Tunnusluvun uusinta vaatii käyntiä kirjastossa. Ota myös henkilötodistus mukaasi ja kerro asiasta henkilökunnalle niin saat valita uuden tunnusluvun, joka yhdistetään kirjastokorttiisi.
Ystävyyden ongelmakohtia, rohkeutta ja puolensa pitämistä voisi pohtia esimerkiksi näiden tunnetaitoja käsittelevien lastenkirjojen kautta:
Juusola, Mervi: Kuinka minusta tuli rohkea : opi tunnetaitoja (Otava, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma (Lasten Keskus, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Piki (Lasten Keskus, 2016)
McDonald, Avril: Jukka Hukka ja hirveä harmi (PS-kustannus, 2018)
Noronen, Paula: Supermarsun rohkeuskirja (Tammi, 2018)
Mervi Juusola on kirjoittanut myös yhdessä aikuisen kanssa tutkittaviksi sopivia tunnetaitojen harjoituskirjoja. Minä en suostu kiusattavaksi! (Voimakirja, 2015) valmentaa tunnistamaan omat ja toisten tunteet, löytämään omat vahvuudet, erottamaan hyvät ja epäreilut ystävyyssuhteet sekä käyttäytymään…
Helsinki-mitalin myöntää kaupunginhallitus. Helsingin kaupungin kaupunginarkisto säilyttää kaupunginvaltuuston ja –hallituksen pöytäkirjat. Voisitte olla yhteydessä kaupunginarkistoon, yhteystiedot https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut/
Todettaanko kuitenkin, että Wikipedian mukaan Helsinki-mitali vuonna 1956 myönnettiin Martti Heiniölle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-mitali
Tutkimuksia kannattaa etsiä Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalvelusta: https://www.finna.fi/ Sen kautta löytyvät mm. tiedot opinnäytteistä. Uusimmat opinnäytetyöt ovat luettavissa myös verkossa.
Kun hakee Finnan tarkennetusta hausta aihehaulla Facebook ja valitsee aineistotyypiksi opinnäytteen saa luettelon opinnäytteistä. Alla linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=facebook&type0%5B%5D=Subject&filter%5B%5D=~format_ext_str_mv%3A%220%2FThesis%2F%22
Tarkempi rajaaminen ihmisen käyttäytymiseen on vaikeaa, mutta selaamalla löytynee sopivia, esim tämä:
- Facebook : naisten sosiaaliset suhteet verkossa :…
Paras yleiskatsaus sota-aikaisiin kenttäsairaaloihin lienee Mikko Tynin esitelmä Suomen Sotahistoriallisessa seurassa 2017. 16. Kenttäsairaalasta ei vaikuttaisi olevan omaa historiikkia tai matrikkelia, mutta sen asiakirjoja on säilynyt Kansallisarkistossa. Henkilötietoja kenttäsairaalassa palvelleista voisi löytyä esimerkiksi palkka- ja päivärahaluetteloista. Yksiköstä on myös muutama valokuva SA-kuva -palvelussa.
Unnaa ja salmiakkia syöviä rullaluistelevia otuksia on etsitty ennenkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fi
Kaivattu kirja lienee Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja."
Englanninkielisissä ääntämisohjeissa New Jerseyn Newark neuvotaan ääntämään NEW-erk (paino ensimmäisellä tavulla) ja Delawaren Newark New-AHRK (paino jälkimmäisellä tavulla). Painotuksen vuoksi ensin mainittu ääntämistapa lyhenee paikallisten suussa usein muotoon 'Nirk'. Jälkimmäinen ääntämys taas korostaa sanan kaksitavuisuutta.
Ääntämistapojen eron voi kuunnella täältä: https://www.dictionary.com/browse/newark.
Camilla Mickwitzin kirjassa Hei tarina etenee viittomien tuella. Samantyyppisiä kirjoja ovat Mette Newthin Noora ja sanat, Raija Nokkalan Satuja viittomakielellä sekä teos Viitottuja satuja ja lauluja. Kaikki kolme teosta ovat lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston varastokokoelmasta. Sopivaa katsottavaa voisi löytyä myös viittomakielisen kirjaston lasten sivuilta.
Edellisten lisäksi luettavien listalle voisi nostaa erilaisuutta yleisellä tasolla käsitteleviä lasten kuvakirjoja.
Esimerkiksi:
Kallioniemi, Tuula: Neljä muskelisoturia
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma
Newson, Karl: Karhu on karhu (tai ehkä joku muu...)
Nousiainen, Inka: Olematon Olga
Schomburg, Andrea: Erilaiset ystävät
Vierula, Hertta: Hännänkääntötemppu
Kyseessä on tosiaankin Celian tarjoama palvelu. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta äänikirjoina ja pistekirjoina ja Celian palveluita voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa.
Celian asiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Sellon kirjastossa Leppävaarassa. Asiakkaaksi voi kirjautua Espoossa myös Entressen, Ison Omenan, Kalajärven, Karhusuon, Kauklahden, Otaniemen, Pikkulaivan ja Soukan kirjastoissa.
https://www.celia.fi/
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjasampo.fi on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Meillä ei ole tekijänoikeuksia sivuilla kuvailtavien aineistojen sisältöihin. Runojen esitysluvat on pyydettävä Sanastolta, https://www.sanasto.fi/runojen-esitysluvat-sanastosta/, heidän lupakaupastaan, https://luvat.sanasto.fi/
Etsitty kirja lienee Dave Pelzerin Pimeän poika (Otava, 2003), "kaunistelematon tositarina äitinsä julmasti nöyryyttämän pojan kipeästä kasvusta ehjäksi aikuiseksi".
En ollut enää perheenjäsen missään käytännön mielessä. Äiti oli jopa lakannut käyttämästä nimeäni ja puhui minusta vain poikana. En saanut syödä aterioita perheen kanssa, en leikkiä veljieni kanssa enkä katsoa televisiota. Olin vanki. Koulun jälkeen tein heti kaikki taloustyöt, jotka äiti oli määrännyt minulle. Kun työt oli tehty, menin suoraan kellariin, jossa seisoin, kunnes äiti huusi minut korjaamaan ruokapöydän ja tiskaamaan astiat. Minusta oli tullut äidin orja.
On usein tulkinnanvaraista, määritelläänkö joku Emily Dickinsonin teksti runoksi vai kirjeeksi. Kysymyksesi säkeet ovat Dickinsonin kirjeestä Sarah Tuckermanille vuodelta 1883. Jotkut Dickinsonin koottujen laitosten tekijät ovat tehneet toimituksellisen valinnan katkaisemalla kirjeen ja tekemällä sen loppuosasta muutaman säkeen runon. Tässä hyvälaatuinen kuva kirjeestä Emily Dickinson Archive -palvelussa: https://www.edickinson.org/editions/2/image_sets/79830. Kuvasta voi todeta, että "feathers" on oikein. Kuvan yhteydessä on myös tietoa kirjeen julkaisuhistoriasta.
Kaksi arvovaltaista Emily Dickinsonin runojen koottua laitosta ovat Thomas H. Johnsonin editoima The Poems of Emily Dickinson (Cambridge 1955) ja Ralph W.…
Pjotr Tšaikovskin hengellistä musiikkia on kuultavissa esimerkiksi seuraavilta äänitteiltä:
Liturgie des Heiligen Johannes Chrysostomus op. 41 (Bulgarian kansalliskuoro "Svetoslav Obretenov", joht. Georgi Robev, 1994)
Le chant religieux russe a travers les siecles. Vol. 3 : De Glinka a Rachmaninov (1994, sis. Tšaikovskin laulun Blažen, kto ulybajetsja)
Ortodoksinen liturgia = Russian Orthodox Liturgy (Turun ortodoksisen kirkon kuoro , 1990)
Lob der Gottesmutter in der russischen Kirche : Praise of the Mother of God in the Russian Church (1985)
NAXOS-musiikkikirjastossa on kuultavissa useita äänitteitä, joilla on Tšaikovskin liturgista musiikkia (esimerkiksi Liturgy of St. John Chrysostom)
https://kerava.verkkokirjasto.fi…
Etsitty runo lienee Eila Kaustian Kullanruskea-kokoelman Rakkaussurussa lähdetään merille. Se sisältyy myös runoantologian Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta ero- ja jäähyväisrunojen osioon.
