Kirjastolla ei ole oikeutta säilyttää tietoja asiakkailla lainassa olleista teoksista, vaan tieto lainoistasi häipyy lainaajarekisteristä, kun palautat lainat. Sen sijaan voit itse alkaa tallentaa lainaushistoriaasi HelMet-verkkokirjastossa. Ohjeet löytyvät osoitteesta www.helmet.fi kohdasta Ohjeita -> Omat tietoni -> Lainaushistoria, jossa kerrotaan:
Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi automaattisesti, vaan voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
Aloita ja lopeta lainaushistorian tallentaminen Omien tietojesi linkistä Lainaushistoriani. Voit myös poistaa valitsemiasi lainoja…
Popeda-yhtye on perustettu vuonna 1977 Tampereella. Sen ensimmäinen lp-levy Popeda ilmestyi vuonna 1978. Uusin levy Häkää! ilmestyi vuonna 2005.
Popedasta on kirjoitettu yksi kirja ja se on Vesa Kontiaisen Popeda : ilikeesti kiitää (Like, 2001).
Popeda-yhtyeen kotisivun löydät osoitteesta http://www.popeda.com . Siellä esitellään yhtyeen jäsenet ja historiikki. Sieltä löydät myös Popedan diskografian eli ääniteluettelon.
Manserock ilmiö CD-ROM-levyllä kerrotaan Popedasta ja muista tamperelaisista yhtyeistä.
Popedan kappaleista on ilmestynyt yksi nuottikokoelma ja se on nimeltään Nuotteja, kersantti Karoliina! : 20 kaikkien aikojen kovinta Popeda-hittiä (Love-kustannus, 2001). Siinä on kappaleiden sanat, melodianuotinnos ja…
Seuraavista teoksista löytyy tietoa aiheesta
Halme, Erkki: Parhaita kalanpyydyksiä: ohjeita niiden rakentajille. 1959
Kalamiehen tietokirja 3. 1990
Heikkilä, Pekka: Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus. 2000
Näihin voisi lisätä vielä Pekka Heikkilän kirjan Verkon pauloitus ja verkkokalastus, joka on vuodelta 1981 sekä vuonna 1991 ilmestyneen samannimisen videon.
Seuraavat kirjat & CD-levyt löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta. Niistä varmasti löytyy sopiva näin alkuun. Alla olevien verkko-osoitteiden kautta voi tehdä varaukset. Varausten tekoon tarvitaan HelMet-kirjastokortti ja siihen liittyvä nelinumeroinen salasana. HelMet-kirjastokortin ja salasanan saa mistä tahansa HelMet-kirjastosta kunhan esittää joko passin, ajokortin tai valokuvalla varustetun KELA-kortin. HelMet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.helmet.fi
Englannin kieli:
Tulkki, Heikki: Kuuntele ja opi englantia
http://www.helmet.fi/record=b1911674~S9*fin
Open road. Course 1 / Jim McWhirr ... [et al.]
http://www.helmet.fi/record=b1856551~S9*fin
Lamping, Alwena: Puhu englantia : käytännön englannin…
Kyseessä on tunnus, jolla ilmoitetaan ohjelman sisältävän tuotesijoittelua.
"Tuotesijoittelulla tarkoitetaan tuotteen, palvelun tai tavaramerkin sijoittamista audiovisuaaliseen ohjelmaan vastiketta vastaan. Tuotesijoittelu on yleensä kiellettyä. Tuotesijoittelu on kuitenkin sallittua elokuvateoksissa, sarjoissa, urheiluohjelmissa ja kevyissä viihdeohjelmissa.
Katsojille on selkeästi ilmoitettava, että ohjelmassa on tuotesijoittelua. Ilmoituksen voi tehdä joko tekstillä tai ohjelmatoimijoiden yhtenäisesti käyttämällä tuotesijoittelutunnuksella."
https://www.traficom.fi/fi/viestinta/tv-ja-radio/markkinointi-sponsorointi-ja-tuotesijoittelu
Rositan nimipäivää vietetään Suomessa 4.5. Nimi Rosita on espanjalaisperäinen muunnos Rosa-nimestä. Nimi on saanut alkunsa kukasta. Ruusua on pidetty usein Neitsyt Marian kukkana. Ruotsin almanakassa etunimi Rosa onkin 2.7. eli Marian käyntipäivän kohdalla (Lempiäinen, nimipäivättömien nimipäiväkirja 1989,s.350.
Wikipedian mukaan Rosita on muunnos suomalaisesta naisen nimestä Ruusu. Ruusu-nimi tuli vuoden 1950 almanakkaan (Kiviniemi:Rakkaan lapsen monet nimet 1982, s.120) Muita muunnoksia meillä ovat Roosa ja Ruusa.
Nimi Rosa on tullut almanakkaan jo 1800-luvulla (sama, s. 105).
Kirjojen aakkostuksessa on tosiaan tapana jättää artikkelit huomioimatta. Aakkostus perustuu kansalliseen standardiin, jota Jukka Korpela käy läpi selostuksessaan osoitteessa http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html. Korpela toteaa, että artikkeli ”vieraskielisisissä [sic] ilmaisuissa jätetään huomiotta, elleivät ne kuulu kiinteästi ihmisen, paikan tms. nimeen”. Vähän artikkelien tapaisia ovat myös henkilöiden nimissä esiintyvät etuliitteet ”af”, ”von” ja muut vastaavat, joista on olemassa aika mutkikkaat säännöt, jotka Korpela listaa taulukoiksi.
Kirjastossa kirjoja hyllyyn laittavaa työntekijää helpottaa se, että tarvittaessa kirjaston tietokannasta voi yleensä katsoa, pitääkö artikkeli tai nimen etuliite huomioida aakkostuksessa.…
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sanakirja kertoo, että viita tarkoittaa: tiheä nuori lehtipuumetsikkö, tiheikkö, vesakko.
Sanonta on ylätyylinen. Kielitoimiston sanakirja
Teksti on Kaarlo Sarkian Lapsuuden joulu. Se löytyy ainakin teoksista Lapsuuden joulu. Kauneimmat joulun runot ja laulut. Koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen. Osa 1. Kirjayhtymä, Hki, 1979 sekä Sarkia, Kaarlo, Runot. 1977.
DMCA (Digital Millenium Copyright Act) on vuonna 1998 Yhdysvalloissa voimaan tullut laki, joka valvoo tekijänoikeuksin suojatun materiaalin oikeuksia ja kieltää mm. kopiosuojauksen purkuun tarkoitettujen välineiden jakelun ja käytön sekä pyrkii velvoittamaan Internet-palvelujen tarjoajat ja sivustot poistamaan tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin oikeudenhaltijan pyynnöstä.
Yhdysvaltojen runsaasti oikeusjuttuja poikineella digitaalisia oikeuksia koskevalla lainsäädännölla ei luonnollisestikaan ole valtaa Suomessa. Meillä on oma tekijänoikeuslaki, joka on päivitetty digitaaliseen ympäristöön soveltuvaksi ja EU:n tekijänoikeusdirektiivin mukaiseksi v. 2006 (ns. Lex Karpela). Monilta osin EU:n direktiivi ja siis oma lainsäädäntömme on…
Ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä oleva kirjasta löytyy Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Camilla_L%C3%A4ckberg. ”Mantelintuoksua lumimyrskyssä” tosin ei kuulu Erica Falckista kertovaan sarjaan.
Toinen on nubbe, ystävä ustev, nalle guovza, rakas rahkis ja rasti ceahkastatm, mearka, ruos’sa tai ceahkis. Nalle ja rasti –sanat löytyivät vain yleisestä suomalais-saamelaisesta sanakirjasta, eivät inarinsaamelaisesta sanakirjasta. Lisäksi niistä puuttuu joitakin merkkejä kirjainten päältä.
Kirjastoissa on saamen kielen sanakirjoja, joista sanoja kannattaa etsiä, niin puuttuvat merkitkin löytyvät. Esimerkiksi näitä kannattaa käyttää:
- Inarinsaamen idiomisanakirja / Anna Idström ja Hans Morottaja
- Säämi-suoma sänikirje - Inarinsaamelais-suomalainen sanakirja / Pekka Sammallahti, Matti Morottaja
- Säämi - suoma - säämi : skovlasänikirje - Inarinsaame - suomi - inarinsaame : koulusanakirja / Pekka Sammallahti, Matti Morottaja
Jesper / Jasper on germaanisissa kielissä kehittynyt rinnakkaismuoto nimestä Kaspar (Kasper, Kasperi), joka taas juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Lisätietoa löytyy teoksesta: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Ilmeisesti vastaus edelliseen samanaiheiseen kysymykseesi ei ole tullut perille. Tässä palvelussahan oli joitakin teknisiä häiriöitä, jotka nyt tiettävästi on saatu korjatuksi.
Kopioin tähän sen vastauksen, joka edelliseen kysymykseesi lähetettiin:
Hevonen saa vain aniharvoin useampia kuin yhden varsan kerrallaan, koska niitä ei yksinkertaisesti vaivatta mahdu kohtuun kuin yksi. Kaksosetkin ovat todella harvinaisia ja kolmosista hevosella on vain joitakin yksittäisiä havaintoja.
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran vaihtelee. Myös täydenkuun ajankohdan laskemiseen käytetään tiettyjä…
Tässä muutamia ehdotuksia:
http://www.hintatakuu.com/
http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Sekalaista&sivu=Vitsit
http://www.mankeli.com/vitsit/
http://www.vitsit.biz/vitsit
http://www.dlc.fi/~frank/huumori/
http://fi.wikibooks.org/wiki/Vitsit
http://www.vitsiniekka.com/jokes.aspx?id=7
Näitä kirjoja ei yleensä oteta kirjastoihin, koska ne soveltuvat huonosti kirjastokäyttöön. Harjoituskirjoissa on tiukemmat copyright-säännöt kuin tavallisissa kirjoissa, eli harjoituskirjasta ei saa yleensä kopioida sivuakaan edes omaan käyttöön.
Joitakin viskareille sopivia kirjoja voi löytyä HelMetistä (www.helmet.fi), kun laittaa hakusanaksi puuhakirjat: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=puuhakirjat&searchscope=1&m=1&…
Näitä kirjoja on niin vähän kirjastoissa, että kannattaa kysyä myös kirjakaupoista.
Charles Baudelairen Pahan kukat (tai Pahan kukkia, aiemman suomennoksen nimi) lienee se dekadenssin perusteos, johon kaikki perustuu. Toinen Baudelairen teos on Pariisin ikävä.
Toinen ranskalainen dekadenssin edustaja on Paul Verlaine, jolta on käännetty 1965 Paul Verlainen runoja ja 2002 Saturnisia runoja -kokoelmat. Suomalainen dekadenssikirjallisuus on saanut vahvoja vaikutteita myös Nietzschen ajatuksista.
Dekadenssin määrittely on vaikeaa, mutta tässä joitain muita teoksia:
- Louis-Ferdinand Celine: Niin kauas kuin yötä riittää, Kuolema luotolla
- Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
- J. K. Huysmans: Vastahankaan
Charles Bukowski, Henry Miller ja Michel Houellebecq tuntuvat myös osuvan rappion ja turmeluksen määritelmään.…
