Hei, Edith Södergranin Elämäni, kuolemani ja kohtaloni, kootut runot -kirjassa on runo nimeltä Sureva puutarha (s.43):
"Voi, että ikkunat näkevät
ja seinät muistavat
ja puutarha voi surra
ja puu voi kääntyä kysymään:
Kuka ei ole tullut ja mikä ei ole hyvin,
miksi on tyhjyys raskas eikä sano mitään?
Katkerat neilikat seisovat riveissä tien varrella,
missä kuusen hämäryys on tutkimaton."
Monet Edith Södergranin runoista kertovat luonnosta, kasveista ja puista ja jos tämä ei ollut se runo,jota etsit, kirjastoissa on toki muitakin Södergranin runoteoksia, joista kysytty runo saattaa löytyä.
Kysymykseen ei liene "oikeita" tai "vääriä" vastauksia, koska niin moni asia todennäköisesti vaikuttaa siihen, miksi ihmiset kannattavat erilaisia uskomusjärjestelmiä. Seuraavat ehdotukset lienevät ainakin todennäköisiä tekijöitä. Oletan tässä, että kysyjä tarkoittaa uskontoja ja kirkkoja (uskonnon piirteet määrittelevä yhteisö) yleisesti, ei jotain tiettyä näkemystä.
1. Uskonnon/kirkon perinteinen rooli yhteiskunnassa. Mitä tiiviimmin valtio ja uskonto ovat historiallisesti kietoutuneet toisiinsa, sitä laajemmin uskonto vaikuttaa ihmisten elämään ja voi sitä kautta saada roolin itsestäänselvyytenä. Moni "kannattaa" sitä uskontoa, johon on elämänsä aikana tottunut, eikä ajattele asiaa sen enempää. Valtauskonnolla on taipumus saada…
Päivärahoista kirjoitetaan Ruotuväen artikkelissa Alokkaan aakkoset 2/1982 (21.6.1982) seuraavaa: vakinaisessa palveluksessa oleva asevelvollinen sai päivärahaa 6,75 markkaa. Jos hänet oli määrätty palvelemaan 330 päivää, päiväraha oli 240 päivää ylittävältä ajalta 7,25 markkaa. Päivärahaan tuli 1.10.1982 alkaen korotus, joten siitä lähtien päivärahan suuruus oli 7,75 markkaa ja 240 päivää ylittävältä osalta 8,25 markkaa. Päiväraha maksettiin palvelusyksikössä kahden viikon erissä, eli kuukauden vaihteessa ja sen puolivälissä. Tämän lisäksi palveluksesta kotiutettaville maksettiin kotiuttamisraha 200 markkaa.
Myöhästymismaksut vanhenevat kolmessa vuodessa, mikäli ne eivät ole menneet perintään. Kirjastokortti ei vanhene ja uuden kortin kadonneen tilalle saa kahdella eurolla.
Aleksandr Rogozhkinin 1995 ohjaamasta elokuvasta "Osobennosti natsionalnoi ohoty" on tehty DVD-tallenne, jota on lainattavissa mm. pääkaupunkiseudun kirjastoista. Koska tallenne ei kuulu oman kirjastosi kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainana lähikirjastosi kautta. Tallenteessa on englanninkielinen tekstitys ja se löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-luettelosta venäjänkielisellä nimellään. Alla olevista linkeistä HelMet-luetteloon näet tallenteen julkaisutiedot.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/XOsobennosti+natsionalnoi+ohoty&sea…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/XOsobennosti+natsionalnoi+ohoty&sea…
http://elonet.fi/title/ekiwrz/
Tuota tv-sarjaa ”Monte-Criston kreivi”, jonka pääosassa on Gérard Depardieu, ei valitettavasti näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Tarkistin asian osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi löytyvällä Frank-monihaulla. Ilmeisesti kyseistä sarjaa ei ole julkaistu suomalaisena DVD-versiona, eikä sitä ole siksi saatu kirjastoihinkaan. Kirjastojen pitää lisäksi hankkia elokuviin erillinen lainauslisenssi, jotta niitä olisi luvallista lainata asiakkaille, joten kaikki elokuvia kirjastot eivät saa valikoimiinsa, vaikka ne olisi julkaistu Suomessa.
Sarjaa löytyy ulkomaalaisista verkkokaupoista esimerkiksi englanninkielisellä tekstityksellä, mutta suomeksi tekstitettyä versiota ei taida olla saatavilla. Toinen mahdollisuus on esittää Ylelle toive,…
Hilja Karhulalta ei Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ole julkaistu yhtään kirjaa. Joitakin hänen runojaan on sävelletty, mutta ei kysymäsi nimistä.
Vaikea risti -runo löytyy Internetin kautta useastakin osoitteesta, mm. Polvijärven vapaaseurakunnan sivuilta:
http://www.polvijarvi.svk.fi/?sid=12&tid=1210
Tällä sivulla runon tekijäksi mainitaan "tuntematon", joillakin sivuilla taas Hilja Karhula. Runo siis löytyy, mutta tekijästä ei taida olla varmuutta.
Liisa on suomalainen muoto Elisabetista. Nimeä on ehdotettu almanakkaan 1879, mutta nimeä on käytetty varmasti jo paljon aikaisemminkin. Nimipäivä 19.11.
Minea-nimi esiintyy Mika Waltarin kirjassa Sinuhe egyptiläinen, Minea on Sinuhen rakastajatar. Kirja ilmestyi 1945 ja sen jölkeen nimen käyttö yleistyi. Minealla ei ole nimipäivää.
Kirjaston aineistoa poistetaan seuraavin perustein: aineiston huono kunto, sisällön vanhentuneisuus ja käytön puute. Osa huonokuntoisesta aineistosta menee suoraan paperinkeräykseen. Osa poistetusta kotimaisesta kirjallisuudesta lähetetään Varastokirjastoon. Varastokirjasto on valtion ylläpitämä valtakunnallinen kotimaista kirjallisuutta keräävä ja säilyttävä kirjasto, jonka tehtävä on kaukolainata kokoelmaansa. Suurempia poistomyyntejä järjestetään Varkauden kirjastossa muutaman kerran vuodessa.
Poistomyynnin jälkeen osa aineistoa jätetään odottamaan seuraavaa poistomyyntiä, osa laitetaan paparikeräykseen. Poistettu aineisto järjestetään pääluokittain ja kootaan varastoon. Tilaa poistetuille ei ole ruhtinaallisesti, vaan kirjat pakataan…
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta LINDA:sta löytyy hakusanoilla "hoitotyö / "hoitohenkilöstö" and "työtyytyväisyys" /
"työviihtyvyys" / "työhyvinvointi" / "työnilo*" tutkimuksia. Tässä lista uusimmista:
Koponen, Sirpa
Eri-ikäisten sairaanhoitajien kokemat johtamiskäytännöt Keski-Suomen keskussairaalassa /
[Jyväskylä] : Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, 2006
Laine, Marjukka
Hoitajana huomennakin : hoitajien työpaikkaan ja ammattiin
sitoutuminen
Turku : Turun yliopisto, 2005
Väitöskirja
Jokitulppo, Satu
Hoitajien työtyytyväisyys ikääntyneiden hoitotyössä
Turku : Turun yliopisto, 2005
Pro gradu -työ : Turun yliopisto, hoitotiede
Karjalainen, Raija
Työtyytyväisyys muutosten keskellä : Kotkan hoito- ja palvelualojen opettajien kokemuksia…
Viikinkivaatteita myyviä paikkoja emme juuri löytäneet. Tässä yksi suomalainen kauppa, jonka valikoimiin kuuluu viikinkiasu http://www.marakatti.palvelee.fi/tuotteet.html?id=14/503
Ulkomaisia sivuja kannattaa etsiä esim. hakusanoilla viking clothing. Näin saadaan esim. sivusto http://www.viking-shield.com/vikingclothing.html
Keskiaikaisia vaatteita haulla: Middle Ages clothing. Saadaan esim. sivusto http://www.medievalclothier.com/
Tässä muutamia kollegoiden suosittelemia koti-ikävärunoja ja -runoilijoita:
- Monet Eila Kivikk'ahon runot, mm. Nocturno, joka alkaa Läpäjävä vedenkalvo...vipajava kuva kuun
- Heli Laaksosen runot, vaikkapa Pulu uis ja Kiittämättömi
- Saima Harmaja, mm. näissä runoissa: "Unessa jälleen/ tuska katoaa./ Unessa pääsen/ ma kotiin takaisin./ Sireenit kukkii,/ on suvi lämpimin." ja "Suo minun lentää kotiin ainoaan./ Ei ole suloisempaa päällä maan"
- Zacharias (Sakari) Topeliuksen Laps' Suomen ällös vaihda pois
Koti-ikävästä ovat runoilleet varmasti monet muutkin. Muistaisitteko lukijamme lisää sopivia runoja?
Janette Marshallin teos "Nalle Puh ja elämisen taito: 100 ohjetta sisäisen karhun hellimiseksi" ("Life Lessons from Winnie-the-Pooh: 100 Ideas to Nurture Your Inner Bear", 2004) on käännetty ruotsiksi. Ruotsinkielisen laitoksen nimi on "Nalle Puhs stora klokbok: 100 björntankar för bättre hälsa" (2005). Kääntäjinä ovat Love Kellberg ja Brita af Geijerstam.
Kysyjän asuinkunta on Parainen. Turunmaan kirjastojen Blanka-yhteistietokannan mukaan "Nalle Puhs stora klokbok" kuuluu Paraisten kaupunginkirjaston kokoelmiin: http://80.81.166.17/geminiwww/se/frame_katalog.html .
Omatekoisten käännösten arviointipalvelua ei Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto pysty tarjoamaan.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton toimistossa osataan kenties…
Geoffrey Huntingtonin Korppikartanon salat -sarjan jatkoa on kysytty ja kaipailtu tällä palstalla jo monesti. Voit tarkastella tuoreimpia vastauksia täältä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?Wor…
Blood Moonista on kaiken kaikkiaan hyvin hankala saada tietoa. Pienetkin löydetyt tiedonmurut ovat osin ristiriitaista. Joillakin verkon keskustelupalstoilla on jo arvosteluja kirjasta, mutta toisaalta kirjan verkkosivuilla lukee puolestaan edelleen, että kirja on valmisteilla ja tulossa. Tässä linkki: http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html Sieltä voit lukea jopa pienen maistiaisen kirjasta.
Kirjaa ei tahdo myöskään löytää kansainvälisistä nettikirjakaupoista.
Mitä kirjasarjan kolmannen…
Papunet-sivustolla, jonne on koottu tietoa puhevammaisuudesta ja eri kommunikointikeinoista, on jonkin verran tietoa tukiviittomista. Sivuilla on myös joitakin videoita.
http://papunet.net/tietoa/kommunikointikeinot/viittomat/tukiviittomat.h…
Helmet-kirjastoissa on yksi cd-rom: Viittomaseikkailu / suunnittelu ja toteutus: Johanna Koivunen, Petri Virtanen (1999), ja myös toinen kirja: Ideoita ja ajatuksia : opas tukiviittomien opettajille / Anu Autio & Sanna Ylijoki (2007). DVD-muodossa tietoa ei löytynyt.
Joitakin tutkimuksia on tehty tukiviittomista:
- Kokemuksia tukiviittomisesta: "Sehän on perheen ja ryhmän opettamisen ja oppimisen vahvuus, se ei koskaan mee hukkaan" / Eila Siltala. (Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto,…
Tietyn maan kahvikulttuuri voi olla vaikea aihe. Sen sijaan Euroopan alkoholikulttuureista on kirjoitettu paljon.
Yleensä ajatellaan, että Suomessa vallitsee humalahakuinen ”viinakulttuuri”, muualla Euroopassa hillitty ”viinikulttuuri”. Suomen juomakulttuuria on haluttu eurooppalaistaa. Kirjamarkkinoista päätellen Suomessa onkin 2000-luvulla syntynyt valtava viini-innostus. Voit todeta asian Helmetin ( http://www.helmet.fi )avulla seuraavasti. Valitse sanahaku, kirjoita hakusanaksi viinit ja valitse kieleksi suomi. Kun sitten teet haun, saat tulokseksi uutuusjärjestyksessä suomeksi julkaistua viinikirjallisuutta. Kirjoja on valtavasti. Vaikuttaisi siis siltä, että viinikulttuuri on tullut Suomeen.
Lehtiartikkeleista päätellen suomalainen…
Eerika on Erikin sisarnimi ruotsalaisessa almanakassa. Suomen almanakassa se esiintyy eri kirjoitusasuissa (Erica, Erika,Eerika, Eriikka). Pohjoismaiden lisäksi sitä on käytetty mm. Saksassa, jossa se on yhdistetty kanervien tieteelliseen nimeen Erica.
Lähdekirjallisuutta: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa: Etunimet; Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat: mitä nimet kertovat.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy kaksi kirjaa koskien aihetta. Ensimmäinen kirja on ”Sortavalan seminaari 1880-1940” (1940) ja toinen kirja on ”Sortavalan–Itä-Suomen seminaari 1940-1950 (1880-1950)” (1950). Molemmista kirjoista löytyy oppilasmatrikkeli ja opettajamatrikkeli. Kirjassa ”Sortavalan seminaari 1880-1940” oppilasmatrikkelin osuus on s. 217-717.
Kirjojen saatavuus löytyy Vaskista: https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Perustietoa kirjailija Alpo Ruuthista löytyy esimerkiksi Sanojen ajasta (http://kirjailijat.kirjastot.fi/ ), joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Tietokannasta löytyy kirjailijoiden henkilötiedot, tuotanto ja lähteitä. Pekka Tarkka esittelee lyhyesti Kämppä-teoksen kirjassaan Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1989, ISBN 951-30-9197-X. Kirja on lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Kämppä-teos sisältää slangia, ja tästä Alpo Ruuth kertoo Slangi.netin haastattelusarjassa. Artikkeli löytyy osoitteesta http://koti.mbnet.fi/joyhan/B51.html . Alpo Ruuthin tuotannon lähtökohtaa, Sörkkaa ja sen arkipäivää, esittelee myös ei-virallinen nettisivu osoitteessa http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-1qpb.htm…
Perhosten syöttipyynti perustuu siihen, että perhoset imevät mielellään luonnossa esiintyviä sokeripitoisia nesteitä. Nesteiden sisältämän sokerin alkaessa käydä alkoholiksi, muuttuvat ne houkutteleviksi. Syöttineste tehdään sekoittamalla marjamehuun, olueen tai viiniin fariinisokeria tai siirappia ja nokare hiivaa. Seoksen annetaan käydä muutama päivä lämpimässä. Syöttinesteen koostumus ja ikä vaikuttaa siihen, mitä lajeja se houkuttelee.
Lähde:
Jalas, Ilkka, perhostenkeräilijän opas, Otava 1992
Aarnio Hannu, Perhosia harrastamaan, Kirjayhtymä 1993
Tarkka syöttinesteresepti löytyy ainakin Ilkka Jalaksen kirjasta ja internetistä reseptejä voi etsiä hakusanoilla perhoset syöttineste/perhosten syöttineste. Tässä muutama linkki:
http://www.…
