Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa ovat toimittaneet teoksen Kotimaisia naisviihteen taitajia: 100 vuotta rakkautta (BTJ 1999), joka on lainattavissa Helmet-kirjastoista. Ulkomaisista viihdekirjailijoista kertovaa teosta en löytänyt suomeksi julkaistuna.
Tampereen ja Lastenkirjainstituutin kollegat tiesivät kertoa, että tuo runo löytyy ainakin kahdesta eri teoksesta:
- runoantologiasta Kolme (WSOY, 1930), jossa on yksissä kansissa runokokoelmat Elina Vaaralta (Pilven varjo), Katri Valalta (Maan laiturilla) ja Suorannalta (Kevättuuli) sekä
- Koulutyössä : kansakoulun III:n ja IV:n luokan lukukirja / toimittaneet Alpo Noponen ja V. Tarkiainen ; 19. uud. p. Valistus, 1946. (s. 181-183; Ensimmäinen osa).
Selasin meillä paikalla olevia Suomen kirjallisuudenhistoriaan liittyviä teoksia, mutta niistäkään ei valitettavasti löytynyt yksittäisiä mainintoja enempää tietoa Suorannasta. Palaan asiaan, jos lisätietoa osuu jostain silmiin.
Kauppias Ertmanista löytyy tietoa digitoidusta aineistosta https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu .
Sanomalehdissä on esimerkiksi seuraava artikkeli https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge… ja lisätietoja löytyy hakusanalla Eugen Ertman.
Aikakauslehdistä haettaessa löytyy Oulun osoitekalenteri vuodelta 1912, jossa on puhelinnumero 305 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge…
Teoksessa Hautala Kustaa: Oulun kaupungin historia 1918-1945 on maininta Nuorten naisten kristillisestä yhdistyksestä. Yhdistys on ostanut vuonna 1928 kauppias Ertmanilta talon Asemakadun ja Isonkadun kulmasta.
Kirjassa Snellman P.W.: Kertomus Oulun kauppaseuran ja Oulun kauppaiden eläkelaitoksen…
Viimeisin Kouvolan pääkirjastossa oleva Soundi on 6/2018. Viimeistä numeroa ei lainata kotiin mutta on luettavissa kirjastossa ja lainattavissa kunhan seuraava numero ilmestyy. Toki tämänkin lehden voi varata jo nyt.
Minkään yhtyeen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä ei tietääkseni ole selvitetty, mutta suosittujen yhtyeiden konserttikiertueiden aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä on kyllä silloin tällöin arvioitu ja uutisoitu. Seikkaperäisin selvitys lienee vuonna 2007 julkaistu Radiohead-yhtyeen teettämä tutkimus yhtyeen kahden Pohjois-Amerikan kiertueen ympäristövaikutuksista. Kiertueista suuremman arvioitiin tuottavan yhteensä 9 073 tonnia hiilidioksidia. Suurimmaksi osaksi hiilijalanjälki muodostui konserttiyleisön matkustamiseen ja kuluttamiseen liittyvistä päästöistä. Tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://large.stanford.edu/courses/2012/ph240/landreman2/docs/BFF_Radiohead_Final.pdf.
Nuotit kappaleeseen löytyvät kokoelmasta "Radio days: 70 visor & hits från film, radio och skiva." Nuotti on tilattavissa kaukopalveluna Kuopion varastokirjastosta.
Kappaleen on esittänyt suomeksi Kauko Käyhkö nimellä "Akkasaaren neito".
Sirkka Törrösen kirjan ”Varsinais-Suomen tuberkuloosipiiri” (Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin kuntainliitto, 1983, sivu 9) mukaan Turun kunnallissairaala hoiti tuberkuloosipotilaita vuodesta 1892 nk. Fridolf-Paulinen osastolla. Täten potilastietoja voisi tiedustella Turun yliopistollisen keskussairaalan potilaskertomusarkistosta: http://www.vsshp.fi/fi/yhteystiedot/Sivut/arkistot.aspx
Potilastiedot ovat kuitenkin melko tiukasti salassa pidettäviä, ja lähiomaisillekin tietoja luovutetaan yleensä vain potilaan suostumuksella. Myös potilaan kuoleman jälkeen tiedot ovat suuressa määrin salassa pidettäviä. Lisätietoja ja lomakkeita löytyy Tyksin sivuilta: http://www.vsshp.fi/fi/potilaille-ja-laheisille/potilasasiakirjat/Sivut/default.aspx
Tiedot Teksti-TV:n sivulle tulevat Sijoitustutkimuksesta. Sieltä kerrottiin näin: Lyhenteitä käytetään Sijoitustutkimuksen rahastopalvelussa, jossa rahastoille määritetään lyhenteet. Näitä lyhenteitä käytetään, jotta arvot mahtuvat esimerkiksi Teksti-TV:n formaattiin. Tämä on hyvin yleinen käytäntö, ja tarkoituksena on siis vain lisätä tiedon määrää mitä mahtuu yhdelle sivulle.
Lyhenteet pohjautuvat yleensä rahaston nimeen ja tunnisteilla voi esimerkiksi hakea rahastouutisia tai rahaston nimeä osoitteesta https://www.rahastoraportti.fi/
Michael Connellyn Tunnelirotta (Black echo, suom. Mikä Tiirinen, Gummerus ) julkaistiin suomeksi vuosina 1998, 1999 ja 2001. Kyseessä on siis sen verran vanha teos, että sitä ei saa enää uutena. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Helpoiten se käy nettiantikvariaateista.Googlettamalla teoksen nimellä päädyt helposti nettiantikvariaattien sivuille.
Näyttää siltä, että Tunnelirottaa on tälläkin hetkellä myytävänä nettiantikvariaateissa.
Kyseessä on luultavasti Tommy Tabermannin runoteos Yksinäinen tyttö ja yksisarvinen. Kirjan on julkaissut Gummerus vuonna 2003. Kuvat on tehnyt taidegraafikko Mirka Johansson. Runokokoelma löytyy Helmet-kirjastoista https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1611936. Jos kirjan haluaa ostaa itselleen kannattaa kysellä antikvariaateista.
Kyseessä ovat yhdysvaltalaisen Harry Kemelmanin (1908 - 1996) teokset Perjantaina rabbi nukkui myöhään (1965), Lauantaina rabbi kärsi nälkää (1967), Rabbi lähti Israeliin (1973) ja Rabbi näki punaista (1975).
Voit lukea lisää Harry Kemelmanin teoksesista Kirjasammosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175995117613
Teokset löytyvät oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
E-kirja voi olla ladattuna usealle omalle laitteelle samaan aikaan, mutta DRM (Digital Rights Management, käyttöoikeuksien hallinta) estää tiedoston suoran siirron omalta koneelta lukulaitteelle.
Tekijänoikeuslaissa ja –asetuksessa säännellään tekijänoikeuksista.
Tekijänoikeuslaki on saatavilla Finlexissä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Lähtökohta on, että tekijänoikeudenalaisesta aineistosta ei saa tehdä kopioita ilman oikeudenhaltijan lupaa. Tähän on joitakin poikkeuksia, kuten esimerkiksi kopiointi omaa, yksityistä käyttöä varten. Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan itselle voi valmistaa kappaleita omaan käyttöön. Kappaleen valmistamisen voi antaa ulkopuolisen tehtäväksi.
Tekijänoikeuslaissa on myös joitakin kirjastoja koskevia rajoituksia jotka sääntelevät kopiointia kirjastoissa (16, 16 a, 16 b, 16 d ja 16 e §§)
Tekijänoikeuslain 9 §:ssä on…
Palmu- ym. öljyä käytetään raaka-aineena varsin monissa erilaisissa tuotteissa. Palmuöljylle on olemassa RSPO-sertifikaatti (Roundtable of Sustainable Palm Oil), joka pyrkii takaamaan kyseisen palmuöljyn olevan vastuullisesti tuotettua. RSPO-sertifioidun palmuöljyn tuotannossa huomioidaan sekä ympäristöasiat kuten metsäkadon ehkäisy että sosiaaliset tarpeet.
Ongelmana kuluttajan näkökulmasta on tuotteiden valmistajien kirjavat käytännöt tuotemerkinnöissään. Eri tuotemerkkien raaka-ainelähteet voivat myös muuttua joskus nopeastikin. Apua voi löytää ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen julkaisuista, joissa tutkitaan ja vertaillaan tuotteita ja tuottajia selkeiden kriteerien perusteella. Kannattaa siis lukea tarkkaan…
Aune Tuomikosken suomentama George Eliotin Middemarch ilmestyi vuonna 1966 kahtena niteenä. Teosta on kyllä Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta osaa yksi yksi kappale ja osaa kaksi kolme kappaletta. Ykkösosasta on tällä hetkellä varausjono.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Yle uutisoi vuonna 2018, että Ruotsin yliopisto- ja korkeakouluneuvosto tiukensi ulkomaalaisten lukiotodistusten pisteytysjärjestelmää ruotsalaisiin verrattuna puolitoista vuotta ennen uutisen julkistamista, koska suomalaiset ja muut ulkomaalaiset opiskelijat ajoivat ruotsalaisten edelle yliopiston sisäänpääsypisteissä. Tässä linkki uutiseen:
https://yle.fi/uutiset/3-10273118
Sveriges Radio Finska -radiokanavan nettisivuilla kerrottiin vuonna 2017, että lääketiedettä pääsi opiskelemaan aikaisempaa harvempi suomalainen. Uutisessa haastateltiin suomalaisopiskelijaa, joka jäi varasijalle lukion päättötodistuksen keskiarvolla 9,5, ja jonka ylioppilaskirjoitusten arvosanoista otettiin huomioon kolme L:ää ja kaksi E:tä.…
Kysymys on haastava, sillä lähes kaikilla antropologeilla on taustaa eri kulttuurien tutkimisessa. Erilaisia vaihe- ja porrasmalleja antropologian alalta löytyy myös lukemattomia. On haasteellista haarukoida, mille antropologian alalle kysymyksesi parhaiten osuisi. Antropologian laajasta tutkimuskentästä lisää täällä: https://antroblogi.fi/monenlaista-antropologiaa/. Lisäksi vastaavanlaisia ajatuksia on esitetty myös muilla tieteenaloilla.
Yritin löytää kuvailemasi kaltaista antropologian klassikkoteosta, jonka olisi kirjoittanut brittiläinen mies 1930-luvun paikkeilla, mutta valitettavasti hakuni eivät tuottaneet tulosta. Listausta brittiläisistä antropologeista löydät täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Category:…
