Ilmaisun "pumpattava Barbara" tausta on ruotsin kielessä. Barbara lienee valikoitunut nuken nimeksi yksinkertaisesti loppusoinnun vuoksi. Barbara sointuu useimpia muita nimiä paremmin yhteen ilmalla täytettävää merkitsevän sanan "uppblåsbar" kanssa, niin kuin ilmaisun lanseeranneen Robert "Robban" Brobergin laulu Uppblåsbara Barbara (1970) vastaansanomattomasti osoittaa ("underbara, uppblåsbara Barbara"). Finntrio-yhtye levytti kappaleen samana vuonna suomeksi nimellä Ihmeellinen pumpattava Barbara ja toi samalla tämän ruotsalaisperäisen ilmaisun suomen kieleen.
Hei,
Vanhoja Oulun karttoja ei löydy kovin monta netistä. Toivottavasti alla olevista linkistä voi olla apua. Voit kokeila tehdä Google kuva haku jos et vielä ole kokeilut sitä. Sieltä voi ehkä löytää jotain lisää. Helsingin yliopiston kirjastosta/ Kansalliskirjastosta voi ehkä löytää joku paperiversio Oulun vanhoista kartoista.
http://www.histdoc.net/kaup1902/oulu.gif (Suomen Matkailija-Yhdistyksen Suomi kartasto vuodelta 1902)
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?o=0 /Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma)
http://personal.inet.fi/koti/jyrki.lehtinen/karttalinkit.htm
http://www.orajarvi.net/karttatekstit/Karttakuvat/kartta_1940.jpg
Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta.
Tiedekeskus Heurekassa on ollut "Kysy mitä vaan" -päivä, jossa koululaiset ja muut ihmiset saivat kysyä professoreilta ja tiedemiehiltä mitä vaan. Maailman vaikeimmaksi kysymykseksi on valittu "elämän tarkoitus" http://www.nelonen.fi/b-studio/ .
Heljä on Helenan suomalainen muunnos, eli nimen taustalta löytyy merkitys ”loistava”. Toisaalta Heljää voidaan pitää myös itsenäisenä nimenä, sillä yleiskielessä heljä merkitsee ”heleää”. Almanakkaan Heljä tuli vuonna 1950.
Toisin kuin monet muut Helenasta saadut naisennimet, Heljä ei ole koskaan saavuttanut kovin suurta suosiota. Viime vuosisadalla sen sai parituhatta suomalaista ja eniten sitä annettiin vuosisadan puolivälissä. 2000-luvun alussa Heljä oli harvinainen nimivalinta.
Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. 2007.
Seth (tai Set) on Vanhassa testamentissa Aatamin ja Eevan neljäs poika. Nimen heprealainen muoto Schet tulee verbistä schat: asettaa, suoda, korvata.
Seth-nimi esiintyy myös egyptiläisessä mytologiassa, jossa Seth on kuolleiden valtakunnan jumalan Osiriksen veli ja vihollinen. Ylä-Egyptissä Seth oli myrskyn jumala ja kaiken pahan ruumiillistuma.
Seth-nimi on ollut Suomen almanakassa vuosina 1705-1889, Set 1890-1928. Nimi on esiintynyt myös muodossa Seet. Kristikunnan kalentereissa nimi viittaa raamatulliseen esikuvaan.
(Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja WSOY 2001, Cotterel, Arthur: Maailman myytit ja tarut WSOY 1996)
Kuvailemastasi vankilasta käytetään nimeä ”kuiluvankila”. Tällainen on mm. Turun linnan vanhin vankila 1300-luvulta. Kuiluvankilaksi vankilaa kutsuttiin siksi, että (Turussa) 200 vuoden ajan tunnustusvangit laskettiin kahdeksan metriä syvän kuilun pohjalle köyden avulla.
”Tunnustusvangit saivat nimensä siitä, että vankeutta aina 1700-luvulle saakka ei käytetty rangaistuksena siinä mielessä kuin nykyään, vaan vangeilta haluttiin tunnustus”, kertoo Turun linnan opas. ”Jos tunnustusta ei irronnut, vanki laskettiin takaisin kuiluun ja saatettiin unohtaa sinne jopa vuosiksi kohtalokkain seurauksin”, jatkaa opas.
Lähde: ”Tulossa kolme karmaisevaa vankilahetkeä” Esko Kärkkäinen Turun Sanomissa 24.9.1998
http://media.tkukoulu.fi/collection/94/ (…
Otavan Uusi Suomalainen Nimikirja (1988) kertoo Ruha-sukunimestä näin:
"Sukunimeä tapaa Ähtärin, Sodankylän ja Kärsämäen tienoilta. Hirvensalmen Vihkolaan kerrotaan tulleen Joutsan Ruhalahdelta Ruha-nimisen miehen, josta "on levinnyt koko Ruhasten suku" (Anders Ruhain 1822). Mikkelin maalaiskunnassa mainitaan Ruhan pellin selckä 1561, Ruhan Kangas maa 1664, Kärsämäellä Olavi Paavonpoika Ruhalainen 1642 ja Olof Ruha 1775; Pyhäjärvellä Henr. Ruha 1736, Iin Karjalan kylässä Matz Ruha 1678. Orimattilassa on Ruha vanhan kylän ja kartanon nimi (1571 Ruha, 1573 Rugha, 1577 Ruhka, 1598 Rucha). Ruhasia on lähinnä Savossa. Mikkelin maalaiskunnasta on nimeä tavattu 1690-luvulla, Pieksämäellä 1500-luvulla, Joutsassa Nuutti Ruhanen 1704. Nakkilan…
Nimen ”Celia” alkuperästä kertoo Behind the Name -sivusto osoitteesta http://www.behindthename.com/name/celia. Sivuston mukaan se on faminiininen muoto muinaisesta roomalaisesta sukunimestä ”Caelius”. ”Caelius” puolestaan on peräisin latinan sanasta ”caelum”, jonka merkitys on ’taivas’. ”Celia” saattaa olla myös lyhennys nimestä ”Cecilia”, joka on peräisin latinan sanasta ”caecus” (’sokea’).
Ensi töiksi on syytä ilmoittaa kirjastoon kortin katoamisesta. Jos kysessä on alle 15-vuotias lapsi, sinä voit tehdä sen hänen puolestaan puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Helmet-kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot. Lapsen kadonneesta kortista veloitetaan kaksi euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Uuden kortin hankkimiseksi voit tulostaa korttihakemuksen (ks. alla oleva linkki). Jos käyt lapsen kanssa yhdessä kirjastossa, lomaketta ei tarvita. Kortin saamikseksi tarkistetaan myös takaajan tiedot.
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B61A0BBC0-7CC5-400D-B0EF-A23FA487E70D%7D/45080
Jos kortinhaltija on yli 15-vuotias, hänen pitää itse käydä hakemassa uusi kortti. Mukaan on syytä varata kela-…
Gunilla Lundgrenin ja Siv Widerbergin kokoamassa runokirjassa I denna vida värld (vuodelta 1993)kerrotaan kukon, possun ja kuuden muun kotieläinten sanomiset Ruotsissa, Suomessa, Liettuassa, Chilessä, Tsekkoslovakiassa ja Turkissa (esim. kuckeli-kuuu, kukko-kiekuu, kikeriguuu).
Internetistä löytyy lisää: lähes neljänkymmenen eläimen "ääntelyt" on kirjattu 36 kielellä.
http://www.georgetown.edu/faculty/ballc/animals/animals.html
Bermudan kolmio on suurelta osin myytti, jonka mittasuhteet ovat paisuneet. Sen sijainti on Floridan kärjen, Bermuda-saaren ja Puerto Ricon sisällä (tarkemmasta muodosta ei ole yksimielisyyttä), leveydeltään alue on toista tuhatta kilometriä ja käsittää sekä syvää että matalaa merta. Alueella esiintyy trooppisia myrskyjä, jotka saattavat nousta äkillisesti. Myös Golf-virralla voi olla osuutta merionnettomuuksissa, joiden varsinainen syy on kuitenkin varomattomassa tai taitamattomassa merenkäynnissä. Alueella on päivittäin paljon meri- ja lentoliikennettä, joka ei johda onnettomuuksiin tilastollisesti muita merialueita enempää. (Maapallolla on muitakin merialueita, joista olisi aivan yhtä hyvin voinut muodostua vastaavia myyttejä.)…
Hämmennyksesi johtuu siitä, että olet tulkinnut sanan 'monetta' perusmuodon ja sen vuoksi myös mainitsemasi taivutusmuodon väärin.
Kyseessä ei ole pronominin 'moni' abessiivi, vaan järjestysluvun tavoin käytettävän pronominin 'mones' partitiivi. (Abessiivi tästä 'mones'-pronominista kuuluisi 'monennetta', mutta on aika vaikea kuvitella, missä lauseyhteydessä tällaista muotoa voisi luontevasti käyttää.)
Sattumalta pronominin 'moni' abessiivi ja pronominin 'mones' partitiivi ovat homonyymiset, molemmat siis kuuluvat 'monetta', esim.:
"Monettako kertaa sanon, että en tarkene monetta paidatta?"
Tässä vielä ote Kielitoimiston sanakirjasta:
mones45 järjestysluvun tavoin käytettävä pron. Monesko, kuinka mones [= millä sijalla järjestyksessä…
Hakuteoksissa määritellään käsitteet ”maahantuoja”, ”agentti” ja ”agentuuri”
Seuraavat otteet ovat Kansainvälisen kaupan koulutuskeskuksen FINTRAn tuottamasta sanakirjasta ”Ulkomaankaupan erikoistermit : suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä, viro”, julk. Multikustannus 2004 ( Fintra-julkaisu 10):
Maahantuoja. Yksi jälleenmyyjätyyppi. Maahantuoja on itsenäinen elinkeinonharjoittaja tai yritys (esim. tukku-, vähittäis- tai tuontiliike, tavaratalo, ostoyhtymä jne.), joka omissa nimissään ja omaan lukuunsa ostaa tuotteet päämieheltään ja myy ne edelleen omissa nimissään ja omaan lukuunsa. Tavallisesti jälleenmyyjä pitää varastoa. Jälleenmyyjää, jolla on yksinmyyntioikeus sopimusalueella, kutsutaan yksinmyyjäksi.
Agentti.…
Nuoruustango, joka kuuluu Peter von Bagh'in ohjaaman elokuvan "Kreivi" musiikkiin, on Kaj Chydeniuksen säveltämä. Nuotit löytyvät mm. seuraavista nuottijulkaisuista: "Suuri toivelaulukirja" osa 5, "Sininen ja valkoinen -suomalaisten rakkaimmat sävelmät 1917-1992", Chydenius: "Opera omnia -Rakkauslauluja" ja Chydenius: "Sinua, sinua rakastan". Netistä en nuotteja tähän kappaleeseen löytänyt.
Suomeksi on ilmestynyt Nelson Mandelan muistelmateos "Pitkä tie vapauteen : omaelämäkerta" (WSOY, 1995). Lisäksi Winnie Mandelan teoksessa "Sydämeni on hänen kanssaan" tekijä kertoo mm. elämästään Nelson Mandelan rinnalla (Kirjayhtymä, 1986).
Nelson Mandelasta on lisäksi kirjoitettu useita teoksia, mutta näitä ei ainakaan toistaiseksi ole suomennettu.
