Kannattaa tutustua aiheesta kirjoitettuihin teoksiin, esimerkiksi seuraaviin:
Puolustuslinjalla : yhteiskuntatieteellistä ja historiallista tutkimusta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta /toim. Teemu Tallberg, Anni Ojajärvi ja Tiia Laukkanen, kirjoittajat Anders Ahlbäck et al.
Tasa-arvoinen turvallisuus? : sukupuolten yhdenvertaisuus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa /toim. Pirjo Jukarinen ja Sirkku Terävä
Suomi on yksin Euroopan asevelvollisuuskartalla kertoo Yleisradio sivuillaan (2013) https://yle.fi/uutiset/3-6828285
Tasa-arvovaltuutetulta on kysytty asiasta: https://www.tasa-arvo.fi/usein-kysyttya
World Factbook kertoo asevelvollisuudesta https://www.cia.gov/library/publications/…
Dovlatovin tarinoiden todenmukaisuutta luonnehtinevat parhaiten hänen teostensa suomentajan Pauli Tapion kommentit kokoelmaan Kenen aika : esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta sisältyvässä kirjoituksessa Rakastettu häviäjä Sergei Dovlatov: "Dovlatov lähtee aina liikkeelle todellisesta maailmasta ja todellisesta itsestään, mutta se, millaiseksi tarina lopulta muovautuu, on puhtaasti kaunokirjallisten prosessien sanelemaa." - "Ei sovi ajatella, että Dovlatov kirjoittaisi suoraan omasta elämästään tai että hänen kertomansa jutut ylipäänsä olisivat joskus tapahtuneet. -- Dovlatovin tuotannossa taru rikastaa todellisuutta, niin yksityistä kuin yleistäkin. Jonkin periaatteessa todellisen tilanteen päälle lisätyt paksut kerrokset…
Toivottavasti joku elokuvatuottaja huomaa toivomuksesi.
Vielä en löytänyt muuta elokuvallista aineistoa (tai vihjeitä sellaiseen) kuin kirjatrailerin. https://www.youtube.com/c/jarimakipaa/
Kenties voisit elokuvaa odotellessa tehdä omia kirjatrailereita nettiin?
Kirjastokinoa ja muitakin elokuvien striimauspalveluja testataan Helsingin kaupunginkirjastossa, mutta toistaiseksi ne eivät ole tarjolla Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaille. Sinun kannattaa seurata Helmet-palvelusivustoa. Asiasta varmasti tiedotetaan näkyvästi, jos esimerkiksi Kirjastokino tulee helsinkiläisten käyttöön.
Riihimäen kirjaston verkkosivuilla kerrotaan, että kirjastossa on Muuntamo-niminen tila, jossa asiakkaat voivat itsepalveluna ja maksutta digitoida VHS-nauhoja, LP-levyjä, c-kasetteja, dioja, negatiiveja ja valokuvia.
Lisätietoa digitointimahdollisuudesta ja mm. laitteiden varaamisesta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.riihimaki.fi/kirjasto/musiikki/digitointihuone-muuntamo/
Kielitoimiston sanakirjan mukaan karva-sana tarkoittaa "lankamaisia, taipuisia nisäkkäiden orvaskeden sarveismuodostumia; myös selkärangattomien samantapaisista (kitiini)muodostumista."
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/karva
Artikkelissaan "On the Strength of Hair across Species" Wen Yang, Yang Yu, Robert O. Richie ja Marc A. Meyers tutkivat eri nisäkäslajien karvojen vahvuutta.
https://www.cell.com/matter/fulltext/S2590-2385(19)30234-6
Tutkimuksessa verrattiin ihmisen, karhun, hevosen, villisian, kirahvin, norsun, kapybaran ja pekarin karvoja. Ihmisen osalta karva tarkoitti 30-vuotiaan naisen ja 9-vuotiaan tytön hiuksia. Tutkijoiden mukaan karvan paksuus on käänteisesti verrannollinen karvan…
Alf Danningista löytyy niukanlaisesti tietoa.
Finna löytää kaksi artikkelia:
toinen on Inka-Maria Laitilan kirjoittama Alf Danning, taiteen unohdettuaja hiljaisia, julkaisussa: Hämeenlinna-Wanaja 1992 : 42, s. 12-15
toinen Taide-lehden numerossa 2/1946
Suomen taiteen vuosikirjassa v. 1945 on myös jotain Danningista.
Jyväskylän taidemuseon sivustolta löytyy lyhyt esittely http://www3.jkl.fi/taidemuseo/oravienaarteita/alfdanning.html
Suomen kuvataiteen verkkobibliorafia Kirjava löytää seuraavat kohdehenkilöhaulla http://kirjava.fng.fi/index.php?stype0=artist&query0=Danning%2C+Alf&soper_adv3=AND&stype_adv3=include&query_adv3=K&resultKey=0&useCounter=7&mode=executeSearch…
Nadja Sumanen ei toistaiseksi ole kirjoittanut muita teoksia kuin nuo mainitsemasi Rambo ja Terveisin Seepra, jotka löytyvät Helmet-verkkokirjastosta.Lukemasi perusteella sinun kannattaisi kokeilla esimerkiksi näitä teoksia:Kilpikonnan kuorella / John Green (ja muutkin John Greenin teokset saattaisivat kiinnostaa sinua)Oonko ihan normaali? / Holly BourneKosmoksessa tavataan / Jack ChengPuhu, Nelli, puhu / Heidi SilvanKadonnut : Audrey / Sophie Kinsella
Varsinaista päivähoitoa täydentämään käynnistyi 1800-luvun lopulla toiminta lasten leikkikenttien perustamiseksi. Taustalla oli huoli varsinkin työläiskaupunginosien lasten heikosta mahdollisuudesta olla turvallisesti raittiissa ulkoilmassa. Lasten ulkoleikkitilaan ja -toimintaan kuten muuhunkin päivähoitoon saatiin esimerkkiä eurooppalaisista kaupungeista vuosisadan vaihteessa tehtyjen tutustumismatkojen yhteydessä.
Anna-Leena Välimäki: Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla (1999, s.161)
Suomen Voimistelunopettajaliitto sai vuonna 1914 tehtäväkseen järjestää kesäleikkejä helsinkiläislapsille. Ensimmäisenä kesänä leikittiin kahdessa puistossa sekä yhden kansakoulun pihalla.…
Minä olen liikuntavammainen ja vakituisessa työsuhteessa Helsingin kaupunginkirjastossa.
Vammauduin sairauteni takia jo oltuani muutaman vuoden töissä. Käytän liikkumisen apuvälineenä rollaattoria ja pyörätuolia.
Normaalisti jokaisen kirjastotyöntekijän työtehtäviin kuuluu myös hyllyttäminen, so. kirjojen järjestäminen hyllyihin, sekä asiakkaiden opastaminen. Näitä kykyjä varmasti arvioidaan myös työhönottotilanteessa.
Minä teen töitä takatiloissa. Käyn vain harvoin varsinaisissa asiakastiloissa
Pilvet ovat näkyvää vesihöyryä ja ne voivat syntyä monin eri tavoin. "Esimerkiksi konvektio, orografinen noste tai säärintamat voivat laukaista pilvien kehityksen." https://www.foreca.fi/s%C3%A4%C3%A4pedia/s2hxn63m https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/20/miten-pilvet-syntyvat
"Ulkoilma on talvisin Suomessa lähes aina kuivaa, koska kylmään ilmaan mahtuu vain vähän vesihöyryä." https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_talvi_ilma_on_kuivaa Siksi pakkasilmassa ei muodostu kovinkaan helposti pilviä.
Pilviä voi kyllä kulkeutua muualta ja muodostua kylmän ja lämpimän ilmamassan kohdatessa. https://blogi.foreca.fi/author/kristian/page/4/
Tähän kysymykseen saa varmasti paljon asiantuntevamman…
Austenin keskenjääneeseen teokseen viimeiset luvut kirjoittanut "Eräs toinen nainen" ("Another lady") oli Marie Dobbs, joka kirjailijana käytti myös salanimeä Anne Telscombe. Dobbsin viimeistelemä Sanditon julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1975. Tähän versioon perustuva Marja Helanen-Ahtolan suomennos ilmestyi 1977 nimellä Leikkiä ja totta; vasta toisessa painoksessa kirjan nimenä oli Sanditon : leikkiä ja totta.
Dobbs ei suinkaan ole ainoa Austenin romaanikäsikirjoitusta täydentänyt kirjailija. Vuonna 1925 julkaistua Sanditonia ehätti ensimmäisenä jatkamaan Alice Cobbett: Somehow lengthened : a development of Sanditon ilmestyi 1932. Myös Dobbsin jälkeen yrittäjiä on riittänyt - viimeisimpänä Kate Riordan (2019), Andrew…
Aamulehdellä on maksullinen arkisto. Tarkempia tietoja arkiston käytöstä ja maksuista löydät Aamulehden verkkosivuilta, http://www.aamulehti.fi/.
Tampereen kaupunginkirjaston työasemilla on asiakkaiden käytössä Suomen Media-arkisto, josta löytyy Aamulehden artikkeleita kattavasti vuodesta 1995 alkaen.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastausohjeissa sanotaan, että palvelu ei toimita käännöksiä eikä ota vastuuta käännösten sisällöstä. En siis voi esittää edes omaa tulkintaani Yeatsin tekstistä. Pahoittelen, etten voi auttaa asiassa.
Tuskinpa kirjastosetä sitä pöllisi. Muita vaihtoehtoja kyllä on. Kirja on saattanut esimerkiksi pujahtaa hyllyn ilman, että sitä on käsitelty palautuksessa, tai se on muuten voinut joutua hukkateille. Asia selviää parhaiten, kun otat yhteyttä suoraan Kirjasto Kymppiin ja kysyt, löytyykö kirja jostakin. Täältä valtakunnallisen tietopalvelun kautta asian selvittely ei oikein onnistu. Tässä Kirjasto Kympin yhteystiedot:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
Joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kirjastossa on vieraskielisiä kirjoja vain yhdet kappaleet. Kysymästäsi kirjasta on tällä hetkellä 5 voimassaolevaa varausta. Kirja on viimeksi palautettu 10.11, eli myöhässä, ja saman tien se on laitettu varaushyllyyn ja ilmoitettu seuraavalle jonottajalle. Silloin kun kirja on varaushyllyssä, sillä ei näy eräpäivää, mutta se ei myöskään ole lainattavissa. Lastu-tietokanta näyttää todellisen sen hetkisen tilanteen, eli ko. kirja on pääkirjaston omaisuutta, mutta oli edellisellä lainaajalla Mukkulan kirjaston kautta. Omasta varauksestasi en pysty nyt sanomaan mitään, koska tässä viestissä ei näy nimeäsi. Jos teet varauksen Lastu-tietokannassa, se ilmoittaa, kun varauksen teko onnistui.…
Kuulostaa siltä, että kirja on mahdollista korjata kirjastossa eli sen voi tuoda sellaisenaan kirjastoon. Kirjaa ei kannata palauttaa automaattiin vaan suoraan henkilökunnalle. Palautuksen yhteydessä voi kertoa, että kirja on rikki. Henkilökunta arvioi, onko se korjattavissa. En voi tässä siis sanoa viimeistä sanaa, koska kirja on nähtävä, jotta tietää, pitääkö se poistaa vai korjata. Mikäli kirja poistetaan, asiakas korvaa sen.
Hei! Ei ole. Metkamatka on Espoon kaupunginkirjaston tapahtumasarja. Lue lisää infoa aiheesta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/MetkaMatka_j…
