Verkkopalvelua, jossa taidehistorioitsijat vastaisivat taidetta koskeviin kysymyksiin ei löytynyt. Taidehistorioitsijoita on yliopistojen taidehistorian jms. laitosten palveluksessa, ehkä seuraavista linkeistä on hyötyä:
Nikko-nimen lähtökohta on Nikolaus-, Nikodemus- ja Nikolai nimissä. Nimen pohjana on kreikkalainen nimi Nikodemos 'kansanvoittaja' (nike 'voitto', demos 'kansa').
Julius on alkuaan latinan kielinen sukunimi, jonka on arveltu merkitsevän maitopartaista nuorukaista tai Jupiter-jumalalle pyhitettyä.
Aleksanteri on alkuaan kreikan kielen Aleksandros 'puolustaja, suojelija'. Joissakin nimikirjoissa ihmisten tai miesten puolustaja, miehuullinen.
Lisätietoja saa nimien eri muodoista, rinnakkaisnimistä, nimipäivistä ja nimien merkityksistä seuraavista lähteistä:
Kustaa Vilkuna: Etunimet - esim. v 1990 painoksesta
Pentti Lempiäinen: Suuri Etunimikirja v. 1999
Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön v. 2007
Eeva Riihonen: Mikä lapselle…
Hei!
Aivan tuonnimistä teosta ei löydy, mutta teos Symbolit: Piilotajunnan kieli, jonka tekijät ovat C.G. Jung ja M.-L. Von Franz ym., löytyy. Teos on tällä hetkellä paikalla Rengon kirjastossa ja varattavissa.
Suomen kirjastoseuran sivuilla kerrotaan, että Kirjastovirkailijapäivät ovat Turun kirjamessujen yhteydessä:
"12.6.2013 – Kirjastopäivien ammattitapaaminen Mikkelissä: Työhyvinvointi
lokakuu 2013 – Kirjastovirkailijapäivä Turun kirjamessujen yhteydessä: ”Lähellä”"
http://suomenkirjastoseura.fi/tyoryhmat/kirjastovirkailijatyoryhma/
Molemmissa lukutavoissa kirja on sinulla lainassa koko laina-ajan, vaikka suljet kirjan välillä. Kirja myös jatkuu aina kohdasta, johon jäit viime kerralla. Kirjat palautuvat automaattisesti eikä niitä tarvitse erikseen palauttaa lopuksi.
Jos luet kirjaa selaimessa, sinun ei tarvitse ladata erillistä lukuohjelmaa tai luoda Adobe ID-tunnusta kirjan lukemiseksi. Kirjan lukeminen selaimessa tarvitsee toisaalta lähes jatkuvasti verkkoyhteyttä, sillä kirja latautuu selaimeen vain kolme kappaletta kerrallaan.
Jos lataat kirjan laitteellesi, se on luettavissa myös ilman verkkoyhteyttä. Ladatun kirjan avaamiseen tarvitset erillisen lukusovelluksen ja Adobe ID-tunnuksen. Katso tarkemmat ohjeet oman kuntasi kirjaston sivuilta
Espoossa äänilevyjen digitointipalvelut löytyvät Sellon, Entressen ja Tapiolan kirjastoista. Kirjasto Omenassa digitointimahdollisuutta ei ainakaan vielä ole.
Sellon digitoinnista saat lisätietoja puhelinnumerosta 09 816 57607.
Hei!
Valitettavasti sukunimestä Dyring löytyy suhteellisen vähän tietoa. Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi olisi edelleen käytössä kuudella ihmisellä Suomessa. Suomen sukututkimusseuran HisKi-tietokanta löytää myös jonkin verran Dyringeja historiankirjoista mm. Urajärveltä, Halikosta ja Kemiöstä, joskaan kenenkään heistä tiedot eivät sijoitu mainitsemaasi ajankohtaan.
Geneanetin mukaan Dyring -sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, yleisin se on ainakin tällä hetkellä Ruotsissa. Yhden näkemyksen mukaan Dyring olisi Doring -sukunimen johdannainen ja anglosaksista alkuperää 600-luvulta ja kantamuodossaan joko "Deor" tai "Dyre" tarkoittaen rakasta tai rakastettua. Jää kuitenkin vielä mysteeriksi ovatko muinaiset…
Gustaf Frödingin runosikermästä En morgondröm on kaksikin suomennosta. Aarni Koudan suomennos on vuodelta 1922 ja Hannes Korpi-Anttilan vuodelta 1952. Kummastakin suomennoksesta puuttuu kuitenkin jostain syystä juuri tuo etsimänne viides runo.
Frödingin runojen suomennoskokoelmien selailun perusteella näyttää siltä, että En morgondröm -sikermän viidennestä runosta ei ole suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Pasilan kirjasto Helmet-kirjavarastosta näyttäisi löytyvän Eeva-lehtiä vuosilta 1965-80. Se käy ilmi osoitteesta http://www.helmet.fi/download/noname/%7BA1BE3C47-7E64-477A-B128-6ACDA5F… löytyvästä varastolehtiluettelosta. Lehden saa varastosta milloin tahansa kirjaston ollessa auki pyytämällä sitä asiakaspalvelutiskiltä.
Pasilan kirjastossa on mahdollista ottaa kopioita lehdestä tai skannata sivuja sähköpostiin tai muistitikulle. Pasilan kirjaston käyntiosoite on Kellosilta 9, ja osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey… löytyvät muut yhteystiedot.
Kyseessä voisi olla Susan Vreelandin Sininen neito (WSOY, 2001). Kuvaus kirjasta löytyy esim. Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6908#.VzmuReTUWd4.
Kokosimme tällaisen listan kaunokirjallisuutta, mukana on sekä aikuisten että nuorten kirjallisuutta:
Haruki Murakami ja maagisen realismin genreen kuuluvat teokset, esim. Värittömän miehen vaellusvuodet;
China Mieville: Toiset,
Leena Krohn, Maarit Verronen, Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät ja Lumikko,
moni Anne Leinosen teos;
Jeff VanderMeer,
John Scalzi: Lock in
Tricia Sullivan: Occupy me,
Suzanne van Rooyen: Scardust ja Obscura burning,
Eileen Favorite: Sankarittaret.
Philip K. Dickin tuotannossa useampiakin. Äkkiseltään tulee mieleen Ubik, Anna kyynelten tulla pyysi poliisi, On aika sijoiltaan, Jumalan kahdeksan sormea, miksei myös Hämärän vartija.
Tremayne: Jääkaksoset
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Seita Vuorelan (ent.…
Vanhat Helsingin Sanomien vuosikerrat säilytetään Pasilan kirjaston lehtiosastolla mikrofilmattuina. Voitte käydä lukemassa haluamanne lehdet Pasilassa ja halutessanne voitte tulostaa lehdestä sivun tai artikkelin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Vanhimmat kuvien painoaihiot on luotu piirtämällä tai kaivertamalla puuhun, kupariin, silkille tai kiveen. Puupiirroksia on tehty jo 1300-luvun lopulta alkaen, eli jo ennen kirjapainotaidon keksimistä. Alla linkkejä eri menetelmien historiaan:
http://www.puupiirtajat.fi/puupiirroksen-historiaa/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvitus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Silkkipaino
https://www.kansallisgalleria.fi/wp-content/uploads/2014/04/Kirjoituksia-litografian-historiasta.pdf
Perusteellinen historiikki löytyy myös Lars-Eric Gardbergin kirjasta Savitaulusta laseriin: kirjapainotaidon historia (2011): luku 5: Painoaihiona puu, kupari, silkki tai kivi (s. 91-122). Suomalaisen julistetaiteen historiaa esittelee Helmiriitta Honkanen…
Kyseistä teosta ei löytynyt ainakaan suurimpien kirjastojen kokoelmatietokannoista. Tarkistin yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ja Monihaulla maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista. Teoksen ensimmäinen painos on ilmestynyt 1993, mutta siitä on viime kesänä ilmestynyt pokkariversio. Voit halutessasi tehdä kirjasta hankintaehdotuksen. Nopeammin kirjan saat jättämällä kaukolainatilauksen; kirjaa näytti olevan ruotsalaisissa kirjastoissa. Porin kaupunginkirjastossa pohjoismaiset kaukolainatilaukset maksavat 20 mk tilattaessa + 20 mk kirjaa noudettaessa.
Oikeusministeriön määräyksessä Lautamieskustannusten suorittaminen https://www.finlex.fi/data/normit/10030/lautamieskustannusten_suorittaminen.pdf sanotaan näin:
Oikeusministeriö päätti vahvistaa käräjäoikeuden lautamiehelle valtion varoista
suoritettavien palkkioiden, korvausten ja päivärahojen osalta noudatettavaksi seuraavaa:
1. Istuntopalkkio
Käräjäoikeuden istuntoon osallistumisesta suoritetaan palkkiota istuntopäivän pituuden
mukaan seuraavasti:
* 65 euroa, jos istunto kestää enintään 6 tuntia,
* 90 euroa, jos istunto kestää yli 6 tuntia, tai
* 115 euroa, jos istunto kestää yli 9 tuntia
Kyse ei siis ole istuntojen määrästä päivän aikana, vaan istuntopäivän pituudesta.
Määräyksessä on asiakohtina myös…
Suomen kunnallislehdestä, vsk.1957-1958 löytyi nimenmuutokset vain Tampereelta ja Lauritsalasta (nyk. Lappeenrantaa). Jotkut kunnat muuttivat Itsenäisyydenkadun sijasta nimen Vapaudenkaduksi. Näitä olivat Oulu, Tornio ja Forssa. Varkaus ja Riihimäki muuttivat puistonsa Itsenäisyyden puistoksi. Valkeakoski muutti torinsa Itsenäisyydentoriksi ja Kokkola "päätti periaatteessa muuttaa jonkin torin Itsenäisyyden toriksi tai kadun Itsenäisyydenkaduksi". Eli käytännöt vähän vaihtelevia, mutta nämä päätökset tehtiin Suomen itsenäisyyden 40 v kunniaksi.
Kaivattu kirja saattaisi olla Cynthia ja Brian Patersonin Vähä-Kettulan veijarit (WSOY, 1998), joka koostuu neljästä tarinasta: Vähä-Kettulan aarre, Vähä-Kettulan venekilpailu, Salakuljettajia Vähä-Kettulassa ja Vähä-Kettula hämmästyy. Kaksi ensinmainittua on julkaistu suomeksi erillisinä kirjoina vuonna 1987, muut ovat aiemmin suomentamattomia. Venekilpailusta kertoo Vähä-Kettulan venekilpailu, junalla matkustetaan tarinassa Salakuljettajia Vähä-Kettulassa, ja kertomuksessa Vähä-Kettulan aarre eläimet löytävät hylätyn majatalon.
Rötti on Satakunnassa ja paikoin Etelä-Pohjanmaalla rohdinkankaasta (pellavan karkeasta kuituaineksesta kehrätyistä langoista kudottu kangas) käytetty nimitys. Röttihousut ovat siis rohdinhousuja.
Kansanomaiset miesten housut olivat käytön ja kangaslaadun mukaisesti joko arkisia rohdinhousuja tai pyhäisiä sarka- tai säämiskähousuja. Rohdinhousut olivat sekä arki- että työasuja; niitä voitiin pitää sarkahousujen alla alushousuina tai niillä suojattiin säämiskähousuja likaantumiselta.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Ildikó Lehtinen & Pirkko Sihvo, Rahwaan puku
Laulu on nimeltään Naispartakone. Se alkaa: "Mies nousi ylös aamulla / ajoi parran partakoneella...". Sitten partakone alkaa puhua miehelle: "... suutele mua suulle / kun olen käynnissä / muutun silloin prinsessaksi..."
Naispartakone julkaistiin M.A. Nummisen albumilla Koomikon kahdet kasvot (1984). Cd-versio ilmestyi v. 2011 ja sitä on saatavissa kirjastosta.
