Hankintaehdotuksen voit jättää täyttämällä lomakkeen osoitteessa: https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Voit jättää hankintaehdotuksen myös paperisella lomakkeella, joita löytyy Turun pääkirjaston asiakaspalvelutiskeiltä.
Kirjasto saa vuosittain satoja hankintaehdotuksia, ja ehdotetut aineistot hankitaan, jos niillä arvellaan olevan laajempaakin kysyntää, ne vastaavat kirjaston hankintaperiaatteita ja hinta on kohtuullinen.
Pentti Saarikoski on suomentanut Allen Ginsbergin runon America. Suomennos Amerikka on julkaistu Ginsbergin runojen kokoelmassa Kuolema Van Goghin korvalle (Tajo, 1963).
Teos on lainattavissa oman alueesi kirjastosta.
Ginsberg, Allen: Kuolema Van Goghin korvalle (Tajo, 1963)
https://books.google.fi/books?id=R77F3BuZZiIC&pg=PA11&lpg=PA11&dq=ginsb…
Raumalla tai muissa Satakirjastoissa ei valitettavasti ole tätä kirjaa e-kirjana kokoelmissaan. Kirja löytyy kyllä paperisena versiona:
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/search?p_auth=HI3byZwv&p_p_id=se…
E-kirjana kirja löytyy joistakin kirjastoista muualta Suomesta. Niiden lainaamiseen tarvitset tämän kirjaston tai kirjastokimpan oman kirjastokortin. Kortin saaminen edellyttää henkilökohtaista kirjastossa käymistä. Mukaan tarvitset henkilökortin. Kirja on ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?lang=fin&target=Filo+1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
René Descartes oli alkujaan ranskalainen filosofi.
(syntynyt: 31.3.1596 La Haye en Touraine, Indre-et-Loire, Ranska
Kuollut: 11.2.1650 (53 vuotta)Tukholma, Ruotsi )
Hän julkaisi paljon kaikenlaista mm. musiikin teoriaa, kirjeitä, pamfletteja ja ennenkaikkea filosofisia teoksia.
Runoja en hänen julkaisustaan löytänyt. Niitä saattaa tietysti olla esim. hänen kirjeissään.
Sensijaan hän on innoittanut monia runoilijoita ja hänestä on kirjoitettu lukuisia runoja myös englanniksi.
Esim. PoetrySoup-sivustolta löytyy näitä runoja.
https://www.poetrysoup.com/poems/rene_descartes
Hei!
Kansallisbibliografia Fennican mukaan Virpi Talvitien kuvitus on ainakin 55 teoksessa. Hänen kuvittamiaan ovat esim. Timo Parvelan Maukka ja Väykkä -kirjat. Anne Vaskon kuvituksia on 11 teoksessa. Uusimpia vuodelta 2016 on paksulehtinen Jukolan seitsemän poikaa : luvunlaskua Aleksis Kiven tapaan. Timo Kästämän kuvituksia on ainakin 50 teoksessa. Hän on kuvittanut joitain oppikirjoja ja esim. Silja Sillanpään Katti Matikainen -kirjat.
Fennicasta löydät kaikki tietyn kuvittajan kuvittamat teokset laittamalla kuvittajan nimen teoksen tekijäksi. https://finna.fi
Yleisradion äänitetietokannan, Fono.fi:n mukaan Anna mennä -alkusanoilla alkaa mm. Matin ja Tepon kappale Anna mennä vaan vuodelta 1977, Mamban samanniminen kappale vuodelta 1986 sekä Paha Kaksonen- yhtyeen uudempi esitys Anna mennä 2000-luvulta.
Fono.fi -tietokannan ns kirjastoversio on kaikkien käytössä osoitteessa www.fono.fi
Kappalehaku hakee myös alkusanoja.
Toivottavasti näillä neuvoilla tärppää!
Lentokoneiden tai lennonjohdon tutkat eivät pysty havaitsemaan ilmakehään putoavia avaruusromun kappaleita. Matkustajakoneissa on käytössä ilmankosteutta seuraava säätutka, ja lentoliikenteen valvontaan eli ilmakehän alaosien tarkkailuun tarkoitetuista maassa olevista laitteista ei tässä asiassa ole hyötyä. Maahan syöksyvien kappaleiden nopeus on niin suuri, että viime hetken havainto ei niiden välttämisessä enää auttaisi. Toisaalta koneen riski joutua sellaisen tielle on häviävän pieni.
Mahdollisen varoitusjärjestelmän luomista pohtivassa artikkelissaan William Ailor ja Paul Wilde päätyvät siihen, että kappaleet pitäisi havaita jo ennen kuin ne ilmanvastuksen aiheuttaman kuumentumisen vuoksi hajoavat pienempiin osiin noin 80 kilometrin…
Perusteellista tietoa löytyy Jörn Donnerin kirjoittamasta Fazerin 100-vuotishistoriikista nimeltä Fazer 100, joka löytyy myös Raision kirjastosta. Fazerin sivulla on tietoa myös historiasta tuotemerkkien lomassa, https://www.fazer.fi/ . Suklaayhdistyksen sivuilta löytyy myös jonkin verran tietoa mm.tuotteiden valmistuksen aloittamisvuosista:
http://www.suklaayhdistys.com/fazer.php
Suomessa ei taida syöksymisestä lisäkorvausta tulla. Sekä Mestiksen että Mestaruussarjan pelaajasopimusten pohjat ovat luettavissa täältä: https://www.sjry.fi/sjry/pelaajasopimukset/ . Sensijaan tietoa millaisia sopimuksia pelaaja-agentit ja vaikkapa NHL-seurat tekevät on vaikea selvittää. Mutta voisi olettaa, ettei syöksyminen ole niitä asioita mistä erilliskorvauksia maksettaisiin koska se ei tuo hirveästi lisäarvoa peliin.
Olisiko kyseessä Perille.fi https://www.perille.fi/
Aikakauslehti Moottorin artikkelissa kerrotaan Perille.fi -reittioppaasta https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/pikatestissa-perille-fi-reittiop…
Periaatteessa kirjastot voivat ottaa vastaan mangaa lahjoituksina. Kirjojen täytyy luonnollisesti olla hyvässä kunnossa, jotta niitä voidaan lainata ja jotta ne kestävät käytössä.
Se, voidaanko lahjoituksia ottaa kokoelmiin, riippuu hyvin paljon kirjasta. Jos kirjaa on Helmet-kirjastoissa paljon ja sitä seisoo runsaasti hyllyssä, kirjaa ei luultavasti tarvita kokoelmiin. Jos taas se on hyvin lainassa tai sitä ei ole ollenkaan kokoelmissa, kirjalle voisi olla hyvinkin käyttöä. Hiukan suuntaa voi katsoa osoitteesta https://haku.helmet.fi kirjojen nimillä.
Tarkka arvio kirjan soveltuvuudesta kokoelmiimme täytyy kuitenkin tehdä tapauskohtaisesti, joten asiaa kannattaa kysellä suoraan kirjastosta, kun lahjoitus on ajankohtainen. Yleisesti…
Kyseinen Eila Pennasen runo sisältyy hänen runokokoelmaansa Kiitos harhaluuloista (s. 44). Runo alkaa sanoin Kuinka monta vuosikymmentä kului
pelkoon, salailuun, valheeseen. Koko runoa ei voi julkaista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun julkisessa vastauksessa tekijänoikeuksien vuoksi.
Teos on lainattavissa oman kirjastoverkkosi kirjastoista.
https://vaski.finna.fi/
Yleisin oletus joulupukin esikuvaksi näyttäisi olevan piispa Nikolaus Turkin alueen Myrnasta 300-luvun alkupuolella.
Pyhää Nikolausta pidetään lasten suojeluspyhimyksenä, https://juhlakalenteri.finlit.fi/node/277
Joulupukin alkuperään on liittynyt monia muitakin perinteitä esim. suomalaiset nuuttipukit ja kekripukit.
https://vitsanensite.wordpress.com/2017/12/19/joulupukin-myyttinen-alkupera/
https://kekri.fi/
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Suomalainen_joulupukkiperinne
Joulupukin elämäntarinaa voi tutustua esim. Juha Wuolijoen ohjaamassa ja Marko Leinon käsikirjoittamassa elokuvassa Joulutarina.
Helmet-haulla löytyy myös lukuisia kirjoja joulupukista, esimerkiksi
Joulupukki : tuhatvuotinen arvoitus / Eero Perunka…
Suomessa Musiikkiarkisto on valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentaa suomalaiseen musiikkiin tai Suomeen liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Heillä on laajat kokoelmat erilaisia musiikkitallenteita ja aiheeseen liittyvää syvää tietämystä. Vanhoista tallenteista voi kysyä sieltä. Elleivät he voi auttaa, he osaavat ainakin neuvoa eteenpäin.
Musiikkiarkisto: https://www.musiikkiarkisto.fi/
Levyjen arvoa voi yrittää etsiä myös kansainväliseltä https://www.discogs.com/ -sivustolta. Sivustolta löytyy hyvinkin vanhojen ja harvinaisten tallenteiden hinta-arvioita ja muuta äänitteisiin liittyvää tietoutta.
Lapsille sopivalla tavalla tunteita käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Kuvakirjat ja runot:
Browne: Martti murehtija (huolestuneisuus)
Forssén Ehrlin: Rohkean Rikun hulinaviikko (tunnetaidot)
Georgiou: Lari tuntee itsensä vihaiseksi : tarina siitä, miten vihan tunnetta opitaan hallitsemaan
Georgiou: Laria ärsyttää (epäonnistuminen, virheistä oppiminen)
Georgiou: Lina on vihainen : metsäjengin tarina turhautumisesta
Georgiou: Mimi oppii virheistään : metsäjengin tarina kasvun asenteesta
Georgiou: Timo suree ystävää : metsäjengin tarina tunteisiin tutustumisesta
Higginson: Kiukkupussit
Hai: Mörkö Möö ja Mikko Pöö (pelot, hirviöt, kellarit)
Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu?
Jones: Tunteet
Kanto: Perttu…
Vaalitilastoja ja muuta vaaleihin liittyvää tietoa löytyy näiltä sivustoilta.
Vaalitilastoja https://www.doria.fi/handle/10024/67153
Oikeusministeriön vaalit-sivusto https://vaalit.fi/oikeusministerio
Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu syntyi 1940-luvun alussa, kun Astrid Lindgren kertoi tarinoita sairaana olevalle tyttärelleen. Nimeltä hänet mainitaan vuonna 1944 Lindgrenin päiväkirjassa (Lähde: Jens Andersen, Astrid Lindgren: tämä päivä, yksi elämä, 2016). Monet tarinan paikat sijoittuvat, kuten monissa muissakin hänen saduissaan, Lindgrenin lapsuuden ajan smoolantilaiseen Vimmerbyn kaupunkiin 1900-luvun alkuun.
Ravintola Näsinneula palvelee asiakkaita viranomaisohjeiden mukaisesti rajoitetulla kapasiteetilla ja aukioloajoin. Näsinneulan näkötornin näköalatasanteelle otetaan kerrallaan korkeintaan 30 asiakasta. Akvaario on avoinna normaalien aukioloaikojen mukaisesti 10 hengelle kerrallaan. Planetaario on päätetty toistaiseksi pitää suljettuna.
https://sarkanniemi.fi/fi/koronan-vaikutukset
https://visittampere.fi/kohteet/sarkanniemi/sarkanniemen-planetaario/
