Etsintäkuulutus on voimassa rikoksen vanhentumiseen saakka, jolloin se peruutetaan. Eri rikoksilla on eripituiset vanhentumisajat - murha ei vanhene koskaan. - Rikosten vanhentumisesta löytyy tietoa rikoslain kahdeksannesta luvusta.
Iso Raamatun Tietosanakirja kertoo, että "sammakot olivat yksi niistä vitsauksista, joilla Jumala rankaisi Egyptiä". Vitsauksista kerrotaan Vanhassa Testamentissa, 2 Moos 8:2-14. Toisena vitsauksena Jumala nosti sammakoita Niilistä, joita vilisi kaikkialla. Yritin etsiä myös Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen Raamattuhaulla muita Raamatun kohtia, joissa puhutaan sammakoista, mutta kaikissa viitattiin ymmärtääkseni tähän tapaukseen http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?kirjat=kr&hakuehto=sammak . Olisiko niin, että tämä toinen vitsaus on sekoittunut seitsemänteen vitsaukseen, joka oli Egyptiä piiskaava raesade 2. Moos. 9:22-35?
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Jasmiina on eräs muoto etunimestä Jasmin. Jasmiini on hyväntuoksuinen koristepensas, joka symboloi kauneutta ja rakkautta. Nimen juuret johtavat Persiaan ja Arabiaan. Tuhannen ja yhden yön saduissakin esiintyy tyttö nimeltä Yasmin.
Englanninkielisten nimisivustojen mukaan Janelle on johdettu nimestä Jane. Nimen Janelle variaatioita: Janel, Janelba, Janell, Janella, Janellie, Janely, Janiella, Janielle, Jannelle, Jenell, Jenelle, Jinella, Jinelle, Johnelle ja Jonelle.
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Janelle
Jane on englantilainen lyhentymä Johannasta, pitempiä muotoja ovat mm. Janet, Janetta ja Janette. Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen).
Lähde: Suuri etunimikirja / Lempiäinen, Pentti
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Janelle on maassamme sangen harvinainen nimi. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Mariaan. Tutkijat arvelevat Marian tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Se on myös kristikunnan tavallisin naisennnimi siitä syystä että Maria oli Jeesuksen äiti. Leena on yleisin kansanomainen muoto Magdaleenasta. Magdaleena on Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneen Magdalan Marian nimimuunnos.
Nimistä Lempiäinen, Pertti, Suuri Etunimimkirja ja Vilkuna, Kustaa Etunimet.
Bernerin kirjasta PS - Merkintöjä suruvuodelta (1986) löytyy tosiaankin sivulta 71 mainittu rakkausruno. Kirjassaan Berner kertoo Saarikosken kirjoittaneen sen Bernerin syntymäpäivänä kesällä 1983. Runo, joka alkaa säkeellä "Minä rakastan sinua niin kuin puu rakastaa tuulta", on kirjassa myös päivätty Bernerin syntymäpäivälle (13.6.1983) ja omistettu Mialle. Runo on siten kirjoitettu vain muutama kuukausi ennen Saarikosken kuolemaa. Pentti Saarikoski kuoli elokuussa 1983.
Mikko Aarnen toimittamasta kokoelmasta Runot (2004), joka sisältää kaikki Saarikosken kokoelmat, kyseistä runoa ei löydy. Aarne mainitsee kirjan lopussa kokoelman sisältävän kaikki Saarikosken julkaistut runokokoelmat sekä joitakin runoja valikoimien ulkopuolelta. Lisäksi…
Kyllä voi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) kaupunginkirjastojen lainausoikeuden, kirjastokortin ja tunnusluvun saat esittämällä kirjaston hyväksymän valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteesi. Kotiosoitteen on oltava Suomessa. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai muun täysi-ikäisen takaajan suostumuksella. Lainauskiellossa olevaa kirjaston asiakasta ei hyväksytä takaajaksi.
Lisätietoja: http://www.helmet.fi -> Ohjeita -> Käyttösäännöt tai lähimmästä HelMet-kirjastosta.
Isä Matteon tutkimusten kausi 11 oli nähtävissä Yle Areenassa 90 päivän ajan syksyllä 2018. Kausi 12 puolestaan oli katsottavissa Yle Areenassa syksyllä 2020. Jos toivot, että kyseiset kaudet laitettaisiin uudestaan Yle Areenaan, kannattaa laittaa asiasta palautetta Ylelle.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/10/isa-matteon-tutkimukset-jatkuv…
https://areena.yle.fi/1-50357594
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Peppina ja Peppiina ovat pidentymiä Peppi-nimelle. Peppi taas on Pippi-nimen suomennus ruotsista, ja peräisin Astrid Lindgrenin kirjasta Peppi Pitkätossu (ruotsiksi Pippi Långstrump).
Alla hakutuloksia HelMet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=historia+asu…
Näiden lisäksi ainakin seuraavissa teoksissa on kuvia asunnoista ja huoneklauista 20 ja 30-luvuilta:
Hemma bäst : minnen från barndomshem i Helsingfors / utgivna genom Anna-Maria Åström och Maud Sundman
Helsingfors : Svenska litteratursällskapet i Finland, 1990
Juntikka, Ilse
Pirtinpenkistä makuuhuoneeseen / [teksti: Ilse Juntikka] ; [työryhmä: Ilse Juntikka, Ulla Toppila]
[Oulu] : Pohjois-Pohjanmaan museo, 1993
Arkio, Leena
Rakkaat vanhat huonekasvit : ikkunapuutarhan historiaa Suomessa / Leena Arkio ; [piirrokset: Georg Löwegren & Erik Lindgren .. , L. Larsson .. ]
Helsingissä : Otava, 1993
Miten ennen asuttiin :…
Tässä Immi Hellénin Joulukirkkoon-runossa on kaikkiaan yksitoista säkeistöä. Tavallisesti lauletaan vain kuusi ensimmäistä. Hakemasi säkeistö kuuluu:
Iäks muistiin jääneet -
niin ei kaunista,
kuin on urkuin äänet
jouluaamuna.
Runo on kokonaisuudessaan mm. teoksessa Immi Hellén: Lapsuuden lauluja, Karisto 1991, s. 157-159. Teosta lienee saatavissa useimmista kirjastoista.
Laitan tähän sitaatit Paavo Cajanderin klassisina suomennoksina, koska ne ovat helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella, sillä Cajanderin kuolemasta on kulunut enemmän kuin 70 vuotta.
Cajanderin suomennos ”Julius Caesarista” löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Cajander suomentaa sitaatin (ja sitä seuraavat rivit) seuraavasti:
”Vuoks’ on ja luode ihmiskohtaloissa:
Jos vaarin otat nousun, vie se onneen,
Jos laiminlyöt sen, koko elinjuoksus st [sic]
Kareihin takeltuu ja kurjuuteen.”
Cajanderin suomentama ”Macbeth” on luettavissa osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Hän on riimitellyt katkelman suomeksi seuraavasti:
”On kaunis tämä linnan paikka; ilma
Suloinen, vieno…
Laulun nimi on Rinsessan sukkanauha, se löytyy Heikki Kinnusen levyltä Extra. Sanat ja sävel sisältyvät Veikko Lavin lauluista koottuun nuottijulkaisuun Tunteella ja huumorilla, tässä kokoelmassa laulun nimi on Prinsessan sukkanauha.
Tähän on vaikea antaa mitään yleispätevää neuvoa. Asia riippuu kokonaan siitä, millainen henkilö on kyseessä.
Esimerkiksi tunnetuista henkilöistä löytyy usein tietoa kirjoista, lehdistä ja myös Internetistä, joten heidän entinen nimensä saattaa löytyä niiden kautta. Jos henkilön koulu on tiedossa, koulun matrikkeli voi olla hyvä väylä löytää tietoa, mikäli sellainen on julkaistu ja hän on siinä mukana. Eri aloilla toimineista ihmisistä löytyy myös matrikkeleita.
Luonnollisesti henkilön tunteneet ihmiset ovat hyvä lähde häntä koskevien tietojen saamiseen. Heitä voivat olla esimerkiksi ystävät, sukulaiset tai työtoverit. On toki kuitenkin hyvä muistaa, ettei henkilö itse välttämättä halua, että joku ulkopuolinen tietää hänen aikaisemmista…
Nimi Johans(s)on on patronyymi eli isännimeen perustuva nimi, joka tarkoittaa Johanin poikaa.
Läntisessä Suomessa ja Ruotsissa oli 1800-luvun puoliväliin asti tavallista, että varsinaisia sukunimiä ei käytetty, vaan etunimen perässä käytettiin patronyymiä tai joskus matronyymiä eli äidinnimeä. Patronyymit ovat vieläkin käytössä mm. Islannissa ja itäslavilaisissa maissa.
Johansson on Suomen yleisin ruotsinkielinen sukunimi. Nimen kantajia on tällä hetkellä - loppuvuodesta 2009 - 8739. Nimen variantti Johanson on huomattavasti harvinaisempi: 130 henkilöä.
Lähteet:
Blomqvist, Marianne: Vad heter finlandssvenskarna?, 2006.
Wikipedia. Http://fi.wikipedia.org
Väestörekisterikeskus. Http://www.vrk.fi/
Shakespearen teoksesta ”Hamlet” on olemassa useita eri suomennoksia. Paavo Cajanderin suomennos on sellainen klassikko, että poimin suomennoksen siitä, se kun on helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojastakin jo vapautunut, koska Cajanderin kuolemasta on jo yli 70 vuotta.
Cajander suomentaa kysymäsi lauseen seuraavasti: ”En milloinkaan näe hänen vertaistansa.”. Cajanderin suomennos löytyy kokonaisuudessaan Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/15632. Jos tarvitset ”Hamletista” tai muista teoksista suomenkielisiä katkelmia, on helppo vilkaista Gutenberg-projektin suomenkielisten teosten listasta osoitteesta http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi, löytyisikö sieltä sopivaa suomennosta.
Cajanderin…
Tweedledum ja Tweedledee esiintyvät Lewis Carrollin kirjassa Liisa peilimaailmassa
(Through the looking glass). Suomenkielisessä käännöksessä nimet ovat Tittelitom ja Tittelityy.
Kirjan ovat kääntäneet Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner.
