Kaupunginarkistosta löytynee Niittytien nykyinen nimi. Sieltä saamani neuvon mukaan on toimittava näin: Kaupunginarkistosta löytyy 1930-luvulta peräisin oleva kartta, josta kadun sijainnin ehkä voi varmistaa, ja sen jälkeen verrata kadun sijaintia nykyiseen kiinteistökarttaan.
Kaupunginarkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Reijo Mäen yksikään kirja ei varsinaisesti tapahdu Siikaisissa, mutta mutta hänen luomansa yksityisetsivä Jussi Vares on kyllä syntynyt Merikarvialla ja siitähän ei ole paljon matkaa Siikaisiin. Itseasiassa Jussi Vareksen Valtteri-setä asuu Siikaisissa ja siksi yksityisetsivällä on paljon lapsuuden- ja nuoruudenmuistoja sieltä päin. Esim. kirjassa "Nuoruustango" yksityisetsivä kohtaa salaperäisen naisen nuoruusajoiltaan Siikaisista ja myös Antti Kivinen, vanha ystävä, oli samoilta seuduilta kotoisin. Siikaisten Sisu pelasi ratkaisevan matsin Merikarvian Intoa vastaan...
Tosin on myös muistettava, että kirjailija itsekin on syntynyt Siikaisissa, eikä suinkaan Turussa.
Valitettavasti lukolliset vessat ovat olleet välttämättömiä ilkivallan estämiseksi.
Kun uusi pääkirjasto avattiin vuonna 2001, olivat vessat maksuttomia. Jo vuoden kuluttua wc-tiloissa alkoi kuitenkin ilmaantua pahoja ongelmia. Vessoissa tehtiin päivittäin erilaista ilkivaltaa, käytettiin roskiksia wc-istuimina, työnnettiin paperit pyttyihin jne. Ainoa ratkaisu oli muuttaa vessat maksulliseksi. Maksu on 50 senttiä, koska kirjaston tarjouspyyntöihin tuli tuolloin ainoastaan kyseisellä maksulla toimivia lukitusjärjestelmiä. Ilkivalta loppui maksullisuuteen.
Kolikoita vessakäyntiä varten voi vaihtaa pääkirjaston vastaanotossa. Lapsille on maksuton wc lasten- ja nuortenosastolla toisessa kerroksessa.
Helmet-kirjaston lainoja voi uusia verkkokirjastossa (helmet.fi) tunnusluvun kanssa. Jos tunnuslukua ei ole niin kannattaa seuraavalla kirjastokäynnillä ottaa henkilötodistus mukaan ja pyytää sellainen. Puhelimitse lainoja voi uusia kun kertoo puhelimessa kirjastokorttinsa numeron. Uusiminen onnistuu jos uusittaviin teoksiin ei kohdistu varauksia.
Helsingin tai Porvoon kaupunginkirjastoilla ei ole pääsyä The Guardian -lehden arkistoon. Kansalliskirjastossa on lehti mikrofilminä, täältä tietoa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/ulkomaise…
Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa on myös The Guardian -lehti elektronisena aineistona:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/paakirjasto/
Mahdatko tarkoittaa nimenomaan sähkön käyttöliittymää; muitakinhan rakennuksissa on. Suomen sähköurakoitsijaliitto ry on julkaissut teoksen Sähköpiirustuskirja, siitä saatavissa painos vuodelta 1991. Sama julkaisija ja painvuosi on teoksella CAD-piirrosmerkit sähköpiirustuksia varten.
Jos taas tarvitset ajantasaista tietoa asiasta, esimerkiksi Käsikirja rakennusten sähköasennuksista, julkaisija Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry vuodelta 2013 sisältänee kattavasti tärkeimmän tiedon rakennusten sähkösuunnittelusta.
Voit hakea kyseiset kirjat Helmet -haulla "sähkösuunnittelu Suomen sähköurakoitsijaliitto" tai "sähkösuunnittelu" ja rajata haun julkaisuvuoden mukaan, jolloin saat ensimmäiseksi uusimmat teokset.
Helmetistä (http://www.helmet.fi) löytyy kirjallisuutta sanoilla karjalaiset ja evakuointi (rajauksena kirja). Tässä suora linkki em. hakuun http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sevakuointi%20karjalaiset__F….
1940-luvun kirjallisuutta voit hakea esim. sanoilla kaunokirjallisuus ja 1940-luku ja tehdä haluamasi rajaukset. Näilä hakusanoilla ilman rajauksia löytyi lähes 1300 teosta.
Apua tiedonhakuun saat Helmet-kirjastoista.
Suomeksi pitäisi kirjoittaa "Syynä oli se, että liian paljon ihmisiä oli tuppautunut pienelle alalle, eikä rakennelma kestänyt heidän painoaan."
"Kun" viittaa ajalliseen suhteeseen (esim. "Laiva lähti, kun viimeinenkin matkustaja oli päässyt kannelle."), ei kausaaliseen suhteeseen, jollainen tässä esimerkkilauseessa on kyseessä. Lasten puhekielessä sanaa "kun" käytetään usein myös kysyjän lauseen tyyppisesti, esimerkiksi "Miksi ette halua Villeä mukaan? No kun se haluaa aina määräillä kaikkia muita!". Kirjakielessä sama kirjoitettaisiin "No koska hän haluaa aina...".
Alkuperäisen virkkeen kaksi viimeistä sanaa muuttaisin, koska ihmisiin ei normaalisti viitata sanalla "ne" vaan "he". Possessiivisuffiksi ("heidän painoaan") kuuluu…
En löydä tätä elokuvaa, jossa näyttelevät Barbra Streisand ja Kris Kristofferson, kuin videokasettina Lahden pääkirjastosta, https://finna.fi/Record/lastu.179514. Etsin monihaun avulla http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ . Dvd:tä näyttäisi saavan nettikaupoista, esim. https://www.amazon.co.uk/Star-Born-DVD-Barbra-Streisand/dp/B07FSN6VDW
Saima Harmajan runo Syysmetsässä sisältyy äänitteeseen Huhtikuu, jolla Ritva-Liisa Elivuo esittää runot. Saima Harmajan tuotanto on jo tekijänoikeusvapaata. Äänitteen käyttöoikeuksista voitte olla yhteydessä äänitteen julkaisijaan Finore Oy:hyn.
Ääänite kuuluu kirjastoalueenne kokoelmiin, joten voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne lainattavaksi.
Finna https://finna.fi/
Finore Oy https://www.finore.fi/
Kirjastopalvelu ei ymmärtääkseni välitä ainakaan tällä hetkellä lehtiä kirjastoon. Osoitteesta http://corp.btj.se/?id=12375&cid= löytyvän tiedotteen mukaan BTJ Sverige AB siirsi Ruotsissa ja Suomessa toimivan lehtivälityksen PRENAX AB:lle 28.8.2017 alkaen. Sitä ennen BTJ Finlandin lehtivälitys oli siirtynyt Suomen Tilaajapalvelu Oy:lle.
Kirjaudu sisään Kyyti-Finnan etusivulta https://kyyti.finna.fi/ .Oikeassa yläkulmassa on vihreä laatikko jossa lukee kirjaudu. Siihen kirjoitetaan kirjastokortin numero käyttäjätunnuksena ja nelinumeroinen pin-koodi, jota käytetään lainausautomaatilla tunnuslukuna. Sen jälkeen näytölle ilmestyvät lainanne ja vihreät laatikot joiss lukee uusi valitut lainat tai uusi kaikki lainat. Jos uusit vain osan niin ruksi lainojen vieressä oleva piieni neliö. Eiköhän näillä ohjeilla uusiminen onnistu.
Kyse on varmaankin Arvi Kivimaan ajatuksesta, joka löytyy teoksesta Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio, sivu 724 (kirjassa ajatus numero 4524).
"Kuinka moni meistä on tullut ajatelleeksi, ettei hyvä terveydentila ole pelkkää onnea? Hyvin terve ihminen voi muuttua omahyväiseksi, ahdasnäköiseksi, itsekeskeiseksi. Hänessä helposti kuolee ymmärtämys kovaosaisempia kohtaan.
Ruotsalainen filosofi ja kirjallisuudentutkija John Landquist korostaa Fröding-tutkielmassaan, että ihmiskunnan suuret ajatukset ovat lähtöisin hyljätyistä ja heikoista. "Henkinen kulttuuri on ennen kaikkea onnettomien työtä." "
Lähde: Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio, WSOY 1986, s. 724
Ympäristössämme on erilaisia radioaktiivisia aineita, joista valtaosa on luonnollisista lähteistä (esim. uraani, torium, kalium). Näiden tuottaman säteilyn vähäisiin määriin eliöt, mukaan luettuna ihminen, ovat sopeutuneet. Radioaktiivisia aineita on luonnollisesti myös maan sisällä.
Maapallon sisällä, sen kuoressa, tapahtuu radioaktiivista hajoamista. Tässä hajoamisprosessissa syntyy runsaasti säteilyä, joka on kuin lämpöä. Radioaktiivisen hajoamisen prosessissa syntynyttä säteilyä kutsutaan radioaktiiviseksi säteilyksi. Tiettyjen radioaktiivisten alkuaineiden hajoaminen maan kuoressa onkin suurin maansisäisen lämmön lähde.
Toisin sanoen: radioaktiivinen säteily itsessään ei synnytä lämpöä, vaan lämpöä/…
Kirjastotyön eettiset periaatteet (Kirjastoalan etiikkatyöryhmä, 2009) velvoittavat kehittämään kirjaston kokoelmia ammatillisin perustein. Suomen kirjastoissa lähdetään hyvin harvoin kokonaan poistamaan teosta kokoelmista sen vuoksi, että sen maailmankuva ei ole kestänyt aikaa. Teos päätyy avohyllyistä varastoon yleensä silloin kun sen lainauskysyntä vähenee. Tuulen viemää -romaanille näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan sen romanttinen draama vetoaa yhä moniin lukijoihin, vaikka arvomaailman kyseenalaisuus onkin tiedossa.
Kirjastot voivat kuitenkin herätellä keskustelua kirjallisuuden ihmis- ja maailmankuvista vaikkapa teosesittelyillä. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastossa on käytössä ”Tästä kirjasta keskustellaan” -laput, joita…
Hindulaisessa mytologiassa nagat ovat puolijumalallisia olentoja, jotka voivat esiintyä joko ihmisen, käärmeen tai näiden yhdistelmän muodossa. Nagini on naispuolinen naga. Nagoja esiintyy myös buddhalaisissa myyteissä. Naga/nagini on sanskritia ja tarkoittaa käärmettä.
Lähde: Encyclopædia Britannica, https://www.britannica.com/topic/naga-Hindu-mythology
Muinaisessa Egyptissä ei ollut samanlaista koulujärjestelmää kuin nykyisissä yhteiskunnissa. Suurin osa muinaisen Egyptin lapsista sai hyvin vähän tai ei lainkaan muodollista opetusta, joten he oppivat ammatin läheisiltä aikuisiltaan. Käytännössä poika peri usein isänsä ammatin ja tyttö äitinsä.
Kouluja oli kuitenkin olemassa. Yleensä tällaiset koulut toimivat temppelien tai virastojen yhteydessä. Kouluissa lapset oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Luku- ja kirjoitustaito mahdollisti sosiaalisen arvonnousun, mutta suurin osa näiden koulujen oppilaista oli todennäköisesti jo ennestään etuoikeutettujen ja rikkaiden perheiden lapsia. Muinaisen Egyptin arkkitehdit saivat alkeisopetuksen jälkeen ammatin…
Helsingin kaupunginkirjastossa kopiot maksaa 40 senttiä per sivu. Kaksipuolinen kopio maksaa siis 80 senttiä. Värilliset ja mustavalkoiset kopiot ovat samanhintaisia, kuten myös A4- ja A3-kokoiset kopiot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Valitettavasti runon alkuperää ja tekijää ei ole löytynyt lukuisten tietokantahakujen ja kyselyidenkään jälkeen. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseiset kriteerit täyttäviä sukunimiä on useita. Digi- ja väestötietovirasto julkaisee avoindata.fi-sivustoa, josta löytyvät säännöllisesti päivittyvät suomalaisten etu- ja sukunimitilastot. Sivustolta voi ladata tuoreimman sukunimitilaston, josta löytyvät sukunimet yleisyysjärjestyksessä. Listan lopusta löytyvät harvinaisimmat sukunimet. Tietosuojasyistä sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä tilastossa.
Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot - Tietoaineisto avoindata.fi
