Hei,
Voit soittaa pääkirjastonasiakaspalvelunumeroihin jolloin virkailija vaihtaa puhelinnumerosi. Pääkirjaston numerot ovat: 0206155232, 0206154293 tai 020615492. Voit myös lähettää uuden puhelinnumerosi sähköpostilla osoitteeseen kirjasto (@) kouvola.fi.
Anna-Mari Andersson
informaatikko vs.
Kouvolan pääkirjasto
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on taideaiheisia dia-sarjoja. Diakuvia pääsee tutkimaan Vaski-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla hakulaatikkoon sanat "heijastuskuva" ja "taide"
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lif…
Dia-kuvia voi etsiä myös Vaski-verkkokirjaston laajennetun haun kautta, jolloin aineistolajiksi valitaan "kuva" ja hakulaatikkoon kirjoitetaan sana "taide".
Kun hakutulos tulee esiin, nimekettä klikataan, jonka jälkeen tulee esiin kohta "Näytä sisältö". Sitä klikkaamalla saa tiedon, mitä yksittäisiä taidekuvia dia-sarja sisältää.
Diakuvia voi pyytää Yläneen kirjastoon kaukolainaksi (pyyntö jätetään Yläneen kirjastoon). Turun kirjastossa diasarjat on sijoitettu varastoon, josta…
Eero Takala on käsitellyt opinnäytetyössään telttakamiinan suunnittelua: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76189/Opinnaytetyo_Eero%20…
Myös seuraavista tulisijoja käsittelevistä kirjoista voi olla hyötyä:
Mårtensson, Hans: Tulisijakirja - kamiinat, takat, kaakeliuunit
Skinner, Tina: Fire Outdoors - Fireplaces, Fire Pits, Wood Fired Ovens & Cook Centers
Himanen, Riku: Kesäkeittiöt
Lisäksi muotoilua kehitysmaissa käsittelee kirja Design your action - social design in practise.
Kaikki kolme kirjaa ovat saatavissa Vaski-kirjastoissa.
Suosittelen vierailua Oulun kaupunginkirjaston tietopalvelussa. Tämä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole tarkoitettu korvaamaan tutkimuskirjallisuuden etsimistyötä, joka on aivan liian suuritöinen yhdellä vastauksella hoidettavaksi. Menemällä kirjaston asiakkaana kysymään saat kuitenkin varmasti sellaista apua, jota kirjastossa kyetään antamaan.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kävin läpi HelMet-tietokannan tarjontaa ja löysin vain yhden kirjan, joka näyttää olevan tarjolla kysyjän kaipaamassa neljässä formaatissa. Kyseessä on Arto Paasilinnan romaani Kylmät hermot, kuuma veri (Heisses Blut, kalte Nerven). Se on tarjolla molemmilla kielillä sekä paperi- että äänikirjana.
Yleisesti ottaen voi todeta, että äänikirjoja julkaistaan lähinnä kaunokirjallisuudesta. Saksankielisistä äänikirjoista HelMet-tietokannassa vain muutama voidaan laskea tietokirjallisuuden piiriin.
Heikki Poroila
Voit palauttaa lainasi kaikkin HelMet kirjastoihin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Jos laina-aika uhkaa umpeutua, voit uusia lainasi kätevästi HelMetissä.
Tuollaista yksittäistä teosta ei näytä olevan. Mutta Turun maakuntamuseon teoksessa "Luostarinmäen käsityöläismuseo 50 vuotta", jossa on toisena nimekkeenä "Suutarista se kaikki alkoi" on 13-sivuinen Taina Palmrothin artikkeli "Luostarinmäki-aiheiset maalaukset Turun museoissa (1904-1942)". Teos on muutenkin runsaasti kuvitettu ja siinä on myös hyvä lähdeluettelo.
Valitettavasti mistään tutkimistani sanakirjoista ei löytynyt tuota termiä, ei edes tekniikan erikoissanakirjoista. Google-haun perusteellakin näyttäisi siltä, ettei se ole tekniikan terminä mikään kovin yleinen kulkuneuvoihin viitattaessa.
Osoitteesta http://www.benzworld.org/forums/w210-e-class/1463460-mercedes-benz-722-… löytyy maininta, että ”electric plate” olisi sama asia kuin ”conductor plate”. Sillä taas ilmeisesti viitataan vaihteistoon liittyvään osaan, josta käytetään ainakin osoitteessa http://www.vaihteistokauppa.fi/product/383/johdinlevy-chrysler-7226-sah… suomenkielistä nimitystä ”johdinlevy”. Tämä on kuitenkin vain aika hatara arvelu, eikä tämän vastauksen puitteissa ole oikein mahdollisuutta syvempään selvittelyyn.
Jos…
Vaikka et uskokaan, olet päätellyt sanan etymologian aivan oikein, sillä verbit rimpua ja rimmuta ovat kuin ovatkin olemassa, ja niiden käyttö näyttää olevan nimenomaan hyvinkin paikallista.
Suomen kielen etymologinen sanakirja, osa 3 / Erkki Itkonen ja Aulis J. Joki, Helsinki 1962:
"rimpuilla, rimmuta (: rimpuaa; Etelä-Savo) 'rimpuilla', rimpua (Lemi, Äänekoski), rimpoa (Lemi), rimpoilla (Inkerinmaa), rimmota (: rimpoaa; Rov." [lieneekö Rovaniemi?] idem ovat deskripitiivisiä sanoja, joita - ehkä sattumalta - muistuttaa lpPi. [Lapin kielen Piitimen] râb'bât, L rabbat, N râb'bât 'rehkiä, ponnistella; kiirehtiä; yrittää (vaivalloisesti) hankkkia tai saada aikaan jotakin tai suoriutua jostakin (voi palautua *rimpe-asuun)."
Vastaavasti…
Suomen suurruhtinaskunnan 10 pennin kolikkoa valmistettiin pääsääntöisesti vain kuparista. Muista materiaaleista lyötyjä koerahoja ja työnäytteitä on kyllä olemassa (1867 10-penninen kullasta, 1890 ja 1917 nikkelistä), mutta hopeista ei luetteloista löydy. Arvelisin, että se, joka on rahan rei'ittänyt, on sen hopeoinutkin. Reiän sijaintiin en osaa ottaa kantaa.
Lähteet:
Suomessa käytetyt rahat
Ismo Parikka, Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
Buckinghamin kuninkaallinen palatsi Lontoossa on suosittu turistinähtävyys. Se on kuningatar Elisabet II:n virallinen asuinpaikka. Pääosin turistit ihailevat sitä ulkopuolelta ja tutustuvat sen ympäristön puistoihin, leveisiin paraatikatuihin ja muihin pienempiin palatseihin. Kesäaikaan Buckinghamin palatsin julkisia tiloja on avoinna myös tavalliselle yleisölle. Vieraat saavat tutustua taidekokoelmiin, huonekaluihin ja vuosittain vaihtuvaan erikoisnäyttelyyn, mikä 2019 on kuningatar Viktorian syntymän 200-vuotisteemainen. Lippujen varaamista ajoissa suositellaan.
Buckinghamin palatsin verkkosivujen kautta voi tutustua niin palatsiin kuin sinne tehtäviin kierroksiinkin. https://buckinghampalace.co.uk/
Kyseessä on varmaankin Outoja oivalluksia ja huimaavia tarinoita -niminen sarja, jota esitettiin Ylellä vuosina 1999 - 2000. Sarjan ruotsinkielinen nimi on Udda upplevelser och hisnande historier.
Ohjelmasta löytyy lisää tietoa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI:n) ylläpitämän Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta:
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=Outoja+oivalluksia+ja+huimaavia+tarinoita+VOD%3AYES&sort=broadcast_asc
Ohjelman osat ovat katseltavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä, jotka ovat pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjasto, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) ja Eduskunnan kirjasto.
RTVA:n katselupisteet https://rtva.kavi.fi/cms/page/…
Nykyään sävelen F nimi lausutaan suomeksi äf, mutta 1970-luvulla muoto ef oli yleinen taidemusiikin piireissä ja muutenkin.
Kysymys liittyy laajempaan ilmiöön kuin vain sävelten nimiin. Eräiden yksittäisten konsonanttien ääntämistapa jakoi aikoinaan jyrkästi mielipiteitä. Kiistely sai vauhtia siitä, että Yleisradio päätyi 1960-luvun taitteessa käyttämään uutisissa ä-muotoa. Taustalla oli Suomen Akatemian kielenhuollon suositus, joka ei kuitenkaan ollut ehdoton.
Virallisluonteisissa yhteyksissä oli siihen asti käytäntönä e-alkuinen lausuminen. Esimerkiksi STT (Suomen tietotoimisto) oli es-tee-tee, MTK oli em-tee-koo. Matematiikassa muuttuja x lausuttiin eks. Sitä pidettiin oppineena tapana, toisin kuin arkikielen ä-muotoa. Ä-muotoa…
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy yhdeksän Hitlerin suomennettua puhetta 30-luvun lopulta ja jatkosodan vuosilta. Puheet löytyvät Fennicasta hakusanoilla hitler puheet. Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvat julkaisut ovat käytettävissä Kansalliskirjaston tiloissa.
Suomennoksien lainattavia kappaleita on pääkaupunkiseudulla Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa, Eduskunnan kirjastossa ja Työväenliikkeen kirjastossa. Voitte tarkistaa julkaisujen saatavuuden Finna.fi-hakupalvelulla, Helka-haulla, Eduskunnan kirjaston tietokannasta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston tietokannasta.
https://finna.fi/
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/search?vid=358UOH_INST:VU1
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/…
Kyseessä taitaa olla perinteisen meksikolaisen syntymäpäivälaulu Las Mañanitaksen suomennos. Las Mañanitas lauletaan yleensä aikaisin aamulla syntymäpäiväsankarille tai vaihtoehtoisesti ennen syntymäpäiväkakun leikkaamista. Laulua lauletaan myös serenadien yhteydessä. Laulun tekijäksi mainitaan wikipedia-artikkelissa Alfonso Esparza Oteo, mutta kyseinen kansanlaulu, tai laulut, ovat todennäköisesti paljon vanhempaa perua.
Laulussa on säkeistö:
El día en que tu naciste,
nacieron todas las flores,
y en la pila del bautismo,
cantaron los ruiseñores.
Tämä kääntyy englanniksi muotoon:
On the day you were born
All the flowers were born.
At the baptismal font
The nightingales sang.
Ja suomeksi kutakuinkin:
Sinä päivänä kun synnyit…
Ylen Elävässä arkistossa kerrotaan näin:
Pedro Hietanen ja Pirkka-Pekka Petelius tekivät vuosina 1986-99 Yleisradiolle hupailuja Yömyöhä-otsikon alla. Yömyöhä on Yleisradion pitkäikäinen sarja, jonka tunnettuja tekijöitä ovat mm. Peter von Bagh, M. A. Numminen ja Juha Siltanen. Peteliuksen ja Hietasen Yömyöhien muistetuinta antia olivat radion Luontoilta-ohjelmien parodiat.
Lintuharrastuksestaan tunnettu Petelius itse aloitti Luontoillan isäntänä tammikuussa 2008. Yömyöhän uusintoja kyseltiin vuosikausia, mutta koska lähetykset olivat suoria, ei niistä ollut tallenteita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Erään keräilijän kasettinauhoitukset mahdollistivat kuitenkin ohjelmien uuden elämän. Vuonna 2004 EMI…
Rahahan tässä vaikuttaa, Martta ja Topias hamuavat kummallisen säädöksen mukaista perintörahaa: Esko vai Jaana, se saa, joka ensin nai. Enemmän tässä toimii Martta, Topias on nahjus. Topias (Martalle): "Tuleekos kanttoori?" Martta: "Miksi ei hän tule kuin toimitetaan." Myös kanttoori Sepeteus on vähätahtoinen vaikka omahyväinen tyyliin "ja me papit nauroimme niin, sanoi Kangasalan kirkonvartija". Puhelee Topiakselle vallan muita asioita Kurkelan Juhosta, kunnes Topias kysyy, "kuinka kävi häneltä Eskon naima-atestin kuuluttaminen". Martta on hommannut kaiken valmiiksi. - Martan esikuva lienee ollut palojokelainen "ankara, ahkera Lindströmskä", jonka lapsenlapsi Esteri Kytökoski Tuusulan Nahkelasta muisteli, että "pappien kanskin se riiteli…
