Camilla Läckbergin Fjällbacka-sarjan alkupään kirjoista joitakin on julkaistu uudelleen. Näyttäisi siltä, että sarjan suomalainen kustantaja on vaihtunut jossakin vaiheessa Schildts & Söderströmistä Gummerukseen, jonka jälkeen Gummerus on ottanut uusia painoksia aiemmin S&S:n julkaisemista kirjoista. Nykyisin Läckbergin tuotantoa kustantaa Suomessa Otava. Otavan nettisivuilta (viitattu 25.3.2024) löytyykin selkeä lista sarjan kirjoista eri painovuosineen.
Suomessa on tavattu yli 500 ludelajia. Niistä löytyy kuvia ja lisätietoa esim. Ötökkätiedon sivuilta: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4Sisätiloissa viihtyvästä, ihmisestä verta imevästä seinäluteesta eli lutikasta löytyy tietoa Hyönteismaalilma-sivustolta: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkoloiset-ihmisella/lude/
Daisy-äänikirjat kuuluvat Celia-kokoelmaan. Celiaa tuottaa Helsingissä sijaitseva Celia-kirjasto. Celia-kirjastossa on tällä hetkellä saatavissa yli 45000 äänikirjaa. Levyt ovat ns. Daisykirjoja eli cd-rom muodossa. Oulun kirjasto hankkii Celia-äänikirjoja lainattavaksi asiakkailleen suppeahkon kokoelman.. Celia-äänikirjoja voi kuunnella myös sovelluksella, jonka voi ladata puhelimeen tai tablettiin. Tunnukset sovellusta varten saa kaikista Oulun kirjastoista. Celia-kokoelma on tarkoitettu lukemisesteisille. Lukemiseste voi olla esim. näköön, motoriikkaan, muistiin tai ikään liittyvä. Lukemisesteitä voi olla moninaisia. Jos miettii täyttyykö perusteet Celian käyttöön, niin kannattaa kysyä kirjastosta. Kirjaston…
Tilastokeskuksen sivuilta voi tarkastella laissa määriteltyjä rikosnimikkeitä:
https://www.stat.fi/fi/luokitukset/rikokset/rikokset_21_20200101/?code=1&name=RIKOSLAKI%20(39/1889)
Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilastoissa rikosnimikkeitä oli 1052 kappaletta. Tästä rikoslain (39/1889) alaisia rikosnimikkeitä oli 633 ja muihin lakeihin liittyviä rikosnimikkeitä 419 kappaletta. Koko luokitus on ladattavissa sivustolta .csv tiedostomuodossa, jonka voi avata esimerkiksi Excelillä. Rikoslain ja muiden lakien sisältöjä voi tarkastella tarkemmin Oikeusministeriön Finlex-sivustolta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=suomen%20rikoslaki
Rikosnimikkeiden määrä ei ole vakio…
Kyseessä on varmaankinTomas Tranströmerin runo Aukea (Gläntan) kokoelmasta Totuuden kynnys (Sanningsbarriären, 1978, s. 11), joka alkaa rivillä "Keskellä metsää yllättää aukea, jonka vain eksynyt löytää". Runon on suomentanut Caj Westerberg.
Voit lukea runon myös Tomas Tranströmerin Kootuista teoksista 1954-2004 (2011, s. 249).
https://somero.finna.fi/Record/somero.23783?sid=2959178979
https://somero.finna.fi/Record/somero.128312?sid=2959178979
Paras tapa eri maissa julkaistujen kirjojen selaamiseen on tutustua kansallisbibliografioihin. Ennen näitä julkaistiin jossain määrin painettuina, mutta nykyään ne toimivat verkossa. IFLA:n eli kansainvälisen kirjastojärjestön sivuilta löytyy melko kattava lista eri maiden kansallisbibliografioista: National Bibliographic Register
Suomen kansallisbibliografia on Fennica, joka toimii Kansalliskirjaston Finna-alustalla. Kansalliskirjasto myös ylläpitää Fennicaa. Tästä linkistä pääset suoraan Kansalliskirjaston Fennica-hakuun, jossa voit valita vuoden, jolta haluat etsiä aineistoa. Lisäksi haun voi rajata esimerkiksi pelkästään kirjoihin ja vaikkapa ainoastaan teoksiin, joiden alkukieli on suomi tai ruotsi.
Hei,
Kyseessä voisi olla Lehmä, kissa ja valtameri (La vache, le chat et l'océan, 2006), jota ainakin Nelonen näytti tuohon aikaan. Aika kivan svengaava tunnusmusiikki introssa on ja possua lukuunottamatta alkutunnari sopisi kuvaukseen aika hyvin.
Jippo-nimistä paikkakuntaa en löydä Suomesta, mutta voisiko kyseessä olla Jepua eli ruotsiksi Jeppo, joka on kylä Uudenkaarlepyyn kaupungissa. Ks. Ruotsinkieliseen pohjanmaan kylien kotisivut http://www.jeppo.fi/ ja Uudenkaarlepyyn sivut http://www.uusikaarlepyy.fi/fi/1769 .
Tammisen, Katzenbachin, Rileyn, Jacksonin, Lipman-Blumenin, Krugerin, Skytän, Malikin, Aaltosen, Åhmanin ja Nairin kirjaa ei ole ruotsinnettu. Isaacsin kirja on ja se on nimeltään Dialogen och konsten att tänka tillsammans, kirja on Vaasassa ja lainattavissa. Kotterin teos on käännetty ja se on nimeltään Leda förändring. Meillä ei ole tätä kirjaa saatavilla mutta voit kysellä sitä kaukolainaksi Porvoon kirjastosta. Kouzesin kirja on käännetty ja se on nimeltään Ledarskapets utmaning. Meillä ei ole tätä kirjaa mutta voit kysellä sitä kaukolainaksi Tammisaaren kirjastosta. Tarkistin kirjojen mahdollisia käännöksiä myös Libriksestä, joka on Ruotsin yliopistojen, erikoiskirjastojen ja yleisten kirjastojen kirjastotietokanta.
Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyy päälle 200 selkokielellä toteutettua kirjaa. Joukkoon mahtuu niin lapsille kuin aikuisillekin suunnattua kauno- ja tietokirjallisuutta. Pääkirjaston aikuistenosastolla selkokirjat on sijoitettu omaan hyllyluokkaan äänikirjojen ja isotekstisten kirjojen yhteyteen. Lasten ja nuorten selkokirjat on sijoitettu omalle osastolleen. Kirjaston kokoelmista löytyviä selkokirjoja pääset kaikista kätevin selailemaan Lapin kirjasto-tietokannasta osoitteessa http://www.lapinkirjasto.fi, kirjoita asiasanakenttään selkokirjat ja rajaa hakua Rovaniemen kirjastoon. Kirjojen lisäksi kirjastoon on tilattu Selkouutiset -sanomalehti. Hyödyllinen nettisivusto on myös http://papunet.net, josta löytyy lisää tietoa…
Kirjastokorvauksia myöntää Taiteen keskustoimikunta. Tietoa apurahasta sekä hakulomake löytyy osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ kohdasta "kirjallisuus" ja "kirjalilijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat".
"Hakijalta edellytetään vähintään yhtä julkaistua teosta. Apurahaa koskevia hakemuksia käsiteltäessä kiinnitetään huomiota aikaisempaan tuotantoon ja nykyiseen luovaan työvaiheeseen sekä työsuunnitelmaan."
Vuoden 2011 hakuaika on päättynyt 31.1.11.
Kannattaa lukea myös Apurahan hakijan opas: http://edmund.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciEDM_Downloa…
Säätiöpalvelun sivuilta löytyy apurahoja ja avustuksia myöntäviä säätiöitä ja muita tahoja:
http://www.saatiopalvelu.fi/fi/
Muita lähteitä:
http://www.…
Michelangelo Antonionin elokuvaa Seikkailu (L'Avventura, 1960) ei ole missään Suomen kirjastoissa. Ilmeisesti elokuvalla ei ole lainausoikeuksia, jotka pitää olla, jotta sitä voisi lainata kirjastoista.
Kirjastot tosin ottavat lahjoituksia vastaan, mutta pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitkä teokset liitetään kirjaston kokoelmaiin ja mitkä päätyvät kierrätykseen. Kokoelmiin otettaviksi tulevat kysymykseen lähinnä uudet, paljon kysytyt kirjat tai toisaalta harvinaisuudet, joita ei enää ole helppo mistään löytää. Voisi siis sanoa, että kirjastot ovat lahjoitusten suhteen vähintään yhtä valikoivia kuin antikvariaatit, ja hyvin usein kirjastot joutuvat kieltäytymään lahjoitustarjouksista.
Sen sijaan nykyisin useimmissa kirjastoissa on asiakkaille tarkoitettuja kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat voivat tuoda omia kirjojaan muiden asiakkaiden vapaasti otettaviksi. Suosittelenkin, että viet/tuot kirjasi johonkin tällaiseen…
Kiitos kysymyksestä. Valitettavasti en osaa kertoa mitä kettu sanoo, ehkäpä siinä jutun juoni juuri onkin. Tässä linkki Ylvisin blogiin, mutta se on sinulle varmasti jo tuttu (http://www.ylvis.com/blog/the_fox/).
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy ainakin seuraavat vahamaalausta eli enkaustiikkaa käsittelevät kirjat:
Bossom, Michael: The encaustic art project book
Marsh, Hazel: Wax art
Visser, Jann: Wonderful ways with wax - encaustic art for craft projects
Näissä kirjoissa ei käsitellä erityisesti mehiläisvahamaalausta, vaan vahamaalausta yleensä. Lisäksi vahoja käsitellään myös vuonna 1922 ilmestyneessä teoksessa Värit ja maalaus, jonka on kirjoittanut Richard Söderlund. Tämän teoksen saa varastosta erikseen tilaamalla.
Ainakin vuoden 1937 Sinisen kirjan mukaan liike on toiminut Vammalassa. Tuolloin sen omistajana oli A. Sylvänne, johtajana E. Sylvänne.
Olisiko A. Sylvänne Albert Sylvänne, joka toimi aikanaan Vammalan seudun voima (nykyinen nimi)-seuran puheenjohtajana?
Löytyisikö liikuntavälineteollisuutta käsittelevistä artikkeleista ja kirjoista tietoa Sylvänteestä?
Turunen, Markku: Pitkä latu : legenda suksesta. Maahenki, 2015.
Pajala, Vuokko: Sai hiihtävä hikensä. Artikkeli lehdessä Pellervo 2/1994.
Alla olevalta Kolumbuksen (kuuluu nykyään Elisaan) sivulta löytyy Vammalan lakkautettujen yritysten tiedoista, että Sylvänteen urheiluliike on lakkautettu 31.7.1981, ja että omistajan nimi oli tuolloin Matti Järvelä:
http://www.kolumbus.fi/drillsoft/…
Valtion virkamieslaki 750/1994
(kumonnut Valtion virkamieslain 755/1986)
Luku 4, 14 §
Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä.
Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.
Virkamieslain 750/1994 taustalla olevassa hallituksen esityksessä HE 291/1993 todetaan säädöksen luvusta 4: ”Luku on pääosin voimassa olevan valtion virkamieslain 4 ja 5 luvun mukainen.” Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa ei oteta esille 14 §:ää. Voimassa olevalla virkamieslailla tarkoitetaan tässä edellistä Valtion virkamieslakia 755/1986.
HE 291/1993 käsittelytiedot löytyvät tästä: https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip…
Helmen löytäjästä on puhetta ainakin Kunnan jauhot -kirjassa. Siinä kerrotaan valokuvaaja Homasesta ja hänen Korvuanjoesta löytämästään ennätyshelmestä:
"Voimakkaimman sysäyksen mielikuvitukselleni oli antanut kirjoitus Suomen suurimmasta helmestä, jonka olin lukenut vuotta paria aikaisemmin. Siinä oli kerrottu valokuvaaja Homasen nostaneen vajaa vuosikymmen taaksepäin edessäni virtaavasta Korvuanjoesta raakun, jonka sisältä löytyneen helmen halkaisija oli ollut kaksitoista milliä. Kirjoituksen mukaan helmi oli ollut suurin mitä Suomessa tiedetään löydetyn." (s. 364)
Homasen kerrotaan saaneen simpukoista Helsingissä "summattomia omaisuuksia", mutta siitä, mihin hän varallisuutensa käytti, ei "selkosten salaperäisen rikkauden tuojan"…
1980-luvulla syntyneet katsotaan samaksi sukupolveksi. Heitä kutsutaan x-sukupolveksi. Alla tietoa sukupolvinimityksistä Ylen sivuilta:
https://yle.fi/uutiset/3-6006879
