Ehdottaisin kääntymistä kuluttajaneuvonnan puoleen. Kunnalliset kuluttaja-asiamiehet opastavat ongelmatilanteissa ja neuvovat eteenpäin. - Tehtaan puoleen voi myös kääntyä. - Jos ei myymälässä tiedetä, minkä tehtaan valmistama kangas on, pesuloissa on todennäköisesti paras asiantuntemus. - Internetistä löytyy vain ylimalkaisia neuvoja villan pesusta. Laitan kuitenkin yhden osoitteen tähän http://www.eurokangas.fi/pesuohj7.htm . Kunnallisen kuluttajaneuvonnan osoite on http://www.kuluttajavirasto.fi/user_nf/default.asp?tmf=6475&lmf=6509&Re… . Suosittelen puhelinsoittoa paikkakuntasi kuluttaja-asiamiehelle!
Celia - Näkövammaisten kirjaston palvelut on tarkoitettu näkövammaisille ja muille lukemisesteisille. Celian kokoelmissa on kaunokirjallisuutta ja yleistä tietokirjallisuutta äänikirjoina, pistekirjoina ja elektronisina kirjoina. Lapsille on lisäksi koskettelukirjoja ja luetaan yhdessä -kirjoja.
Celian asiakkaaksi voi ilmoittautua soittamalla ti-to klo 12-15 numeroon (09)22952210. Asiakkuus edellyttää terveydenhuollon asiantuntijan (esim. lääkäri, kotisairaanhoitaja) lausuntoa lukemisesteestä. Lausuntoa ei kuitenkaan tarvita, jos henkilö on Näkövammaisten Keskusliiton alueyhdistyksen jäsen. Heikentyneen näkökyvyn lisäksi lukemisesteitä voivat olla esim. afasia, kehitysvamma, ms-tauti, reuma tai lukivaikeus.
Ilmoittautumisen yhteydessä…
Voisiko kysymyksessä olla Milton Friedman ja monetarismi, vaikka oppisuuntaa ei olekaan suoraan nimetty Friedmanin mukaan?
Joitakin talouspolitiikan oppisuuntia selostetaan Taloustieto Oy:n artikkelissa: http://www.taloustieto.fi/lukiotext/10text608.html .
Friedmanista kirjoitetaan mm. englanninkielisessä Wikipediassa http://en.wikipedia.org/wiki/Milton_Friedman .
Black metal ei ole sinänsä sensuroitua tai kiellettyjen listalla, kuten asian ilmaisit, ei ainakaan Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston musiikkiosastolla. Jos käytät verkkokirjastoamme osoitteessa http://www.lastukirjastot.fi/lahti/
voit esim. mennä siinä 'tiedonhakuun' ja edelleen 'tarkennettuun hakuun', jossa voit kirjoittaa ruutuun 'asiasanat' termin 'black metal'. Tulokseksi pitäisi tulla 48 CD-äänilevyä ja yksi kirja. - Olipa kyseessä mikä musiikin laji tahansa, kirjastoon aineistoa valitsevat työntekijät joutuvat toisinaan harkitsemaan, onko yksittäisen tallenteen sisältö sellaista, että se soveltuu yleiseen kirjastoon loukkaamatta ketään.
Kovin paljon ei kirjoista löydy tietoa näistä pikkunisäkkäistä. Muutamalla sivulla niistä kerrotaan ainakin näissä kirjoissa:
- Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 (1987)
- Nisäkkäät: 3 / päätoimittaja Jonna Katajisto (2010)
Näyttää valitettavasti siltä, ettei tätä Olli Soinion elokuvaa ole koskaan DVD:llä julkaistukaan Filminorin konkurssista seuranneiden epäselvyyksien takia. Kirjastotkin ovat kokonaan kaupallisten levittäjien varassa, joten jollei elokuvalle löydy jossain vaiheessa jakelijaa, kirjastotkin joutuvat tarjoamaan eioota.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Näyttäisi selailun perusteella siltä, että Woop on saatavilla ainoastaan älypuhelimiin ja Applen laitteeisiin. Osoitteesta https://itunes.apple.com/us/app/woop-app/id790247988?mt=8 löytyy Applen versio ja osoitteesta https://play.google.com/store/apps/details?id=de.parrotmedia.woop Googlen kaupassa oleva versio.
Jos etsii http://www.helmet.fi -sivustolta aiheesta kirjoittamalla hakuruutuun käsityö, opetus saa 34 osumaa. Tarkennetulla haulla (pienellä tekstillä hakulaatikon alapuolella) voi kirjoittaa hakusanoiksi käsityö ja perusopetus tai alkuopetus tai oppiminen tai tukiopetus. Silloin tulokseksi saa yhdeksän osumaa.
Suomalaisilla asiasanoilla saa myös ruotsin- ja englanninkieliset osumat rajaamalla kielen Rajaa-valikosta. Ruotsiksi voi myös kokeilla sanoilla hantverk, undervisning ja lärande, englanniksi handcraft, education. Yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/ voi myös etsiä samoilla asiasanoilla.
Kirjastolla on kotipalvelu niille, jotka eivät pääse sairauden, iän tai vamman vuoksi kirjastoon asioimaan. Kotipalvelua hoitava kirjastovirkailija käy asiakkaan kotona tekemässä kirjastokortin ja tunnukset (kuvallinen henkilöllisyystodistus kuten passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti tarvitaan). Kotipalvelu myös tuo kirjat tai muun kirjastoaineiston kotiin ja hakee palautukset. Kotipalvelusta on lisätietoja kirjaston internet-sivulla http://vaarakirjastot.fi/kotipalvelu;jsessionid=3EA57B5186CBC03FDC8FC3C…
Toinen mahdollisuus on käyttää kirjastokortin ja tunnuksien hankinnassa luotettavaa asiamiestä ja vapaamuotoista valtakirjaa. Asiamiehellä tulee olla mukanaan allekirjoitetun valtakirjan lisäksi myös valtakirjan antajan…
Sukunimestä Vitie ei löydy tietoa nimikirjoista - ei edes Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet, jossa on jonkinlainen maininta 16500 sukunimestä. Vitie-nimestä kerrotaan jotakin Tuomas Salsteen Sukunimi-info -sivustolla osoitteessa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vitie.html
Siellä on myös linkkejä muihin sivustoihin, joista voi hakea tietoa sukunimistä. Esimerkiksi kirkonkirjojen hakuohjelmasta Hiskistä käy ilmi, että Lammilla on ollut Vitie- tai Witie-nimisiä torppareita. Mutta Sukunimi-infon linkkien avullakaan ei välttämättä löydy tietoa Vitie-nimen alkuperästä ja merkityksestä. Saattaa olla parasta ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan. Juuri nyt…
Helsingin kaupunginkirjastoissa ei ole, mutta Espoon Sellon kirjastossa Leppävaarassa on Mac-tietokone kuvankäsittelykoneena ja mediatyöasemana. Koneessa on usb-liitin. Koneen voi varata Varaamo-palvelun kautta tai soittamalla tai käymällä kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto
https://varaamo.hel.fi/
https://varaamo.hel.fi/resources/avikriseigzq
Kirja on kirjoitettu enimmäkseen yleiskielellä, mutta repliikeissä käytetään murretta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Jämsänkoskelle, ja henkilöhahmot puhuvat aika lailla niin kuin Jämsän seudulla ja Keski-Suomessa puhutaan.
Lisätietoa Jämsän murteesta Kotuksen sivuilla: https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/kauden_murre/murrenaytteet/jamsan_murrenayte/jamsan_murrepiirteita
Sopiva hakusana voisi olla uskontososiologia. Kotikuntasi Suonenjoen kirjastoston seuraavista kirjoista saattaisit löytää sopivaa tietoa:
-Junnonaho, Martti Uudet uskonnot : vastakulttuuria ja vaihtoehtoja : tutkimus TM-, DLM- ja Hare Krishna -liikkeistä suomalaisessa uskonmaisemassa
-Kivivuori, Janne Psykokirkko : psykokulttuuri, uskonto ja moderni yhteiskunta
-Uskonto, kulttuuri ja yhteiskunta : kirjoituksia uskontososiologian alalta
Artikkelitietokanta Aleksista löytyy myös samalla uskontososiologia-hakusanalla lupaavilta näyttäviä otsikoita, esim. Jean Danielin artikkeli Yhteisön valta, yksilön yhteenkuuluvuus uskonnolliseen yhteisöön
aikakauslehti Unesco-Kuriirissa (1995, n:o 1, s. 13-18).
Kokeilin hakea Googlella seuraavasti: "Jari Tervo" +myyrä ja sain hakutulokseksi muutaman hyvän esittelyn/arvostelun kirjasta. Jotkut linkit veivät lehtien verkkosivuille (esim. Satakunnan Kansa)ja esim. osoitteessa http://www.skenet.fi/?menuid=370&aid=869 oli hyvä esittely kirjasta.
Helsingin Sanomien (www.helsinginsanomat.fi) arkistostakin voi hakea, mutta heidän artikkelinsa ovat maksullisia, tosin maksettavissa Internetin kautta pankkikortilla (5 euroa-).
Kirjastot käyttävät Suomessa useita tietokantoja, joista voi etsiä tietoja lehtiartikkeleista. Tietokannoissa ei ole kuitenkaan kokotekstiartikkeleita, ainoastaan viitetiedot artikkeleista.
Kirjastot myös keräävät lehtileikekokoelmia kirjailijoista. Myös näistä on mahdollista…
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy kaksi vuonna 1939 ilmestynyttä kausijulkaisua, joista on käytetty nimeä Suomen sotilas: 1. Vapaussodan invaliidien liiton julkaisema Suomen sotilas (numerot 1-20, 1939) ja 2. Upseeriliiton julkaisu(Suomen)Sotilasaikakauslehti (numerot 1-10, 1939).
Molempia lehtiä voi lukea Kansalliskirjaston lukusalissa, Kansalliskirjaston yhteystiedot: http://www.kansalliskirjasto.fi/ . Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston TAISTO-luettelosta löytyi vain Sotilasaikakauslehti, mutta tässä yhteystiedot myös sinne: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ .
Kyseiset teokset ovat toki tulossa HelMet-kirjastoihin lainattaviksi, mutta kirjastot saavat tilaamansa aineiston lainauskuntoon vasta luetteloinnin ja muun käsittelyn jälkeen. Yleensä uutuusaineisto saadaan lainattavaksi suurinpiirtein 1-2 kuukauden kuluttua julkaisupäivästä, mutta suosittu aineisto pyritään saada lainattavaksi aiemminkin, niin pian kuin suinkin ehtii.
Henkivartija ja Muistivirhe ovat molemmat kirjoja, jotka pyritään saamaan julkaisun jälkeen hyvin pian lainattaviksi, mutta käsittely vie kuitenkin joitain viikkoja. Mitään tarkkaa aikaa ei voi luvata. Henkivartija julkaistaan elokuussa ja Muistivirhe syyskuussa, joten kannattaa vain välillä hakea HelMetistä syy-lokakuussa näitä kirjoja - tietueet tulevat HelMet-…
