Valitan, että vastaus on viipynyt. Toivottavasti ehdit saada sen ennen kuin lähdet matkalle. Lista ei ole täydellinen, mutta tässä on joitakin.
Aluksi Anna Janssonin Gotlanti-kirjojen murhapaikkoja:
Hopealantti = Silverkronan: Jungfrutornet
Hylynryöstäjä = Inte ens det förflutna: Gotska Sandön
Murhan alkemia = Alkemins eviga eld : Visbyn sairaala (potilas kaapataan)
Outoja lintuja = Främmande fågel: Visby (yksityisklinikka), Signalgatan
Pääkallovaras = Pojke försvunnen: Katthamra vik / Herrvik
Unissakävelijä = Drömmen förde dej vilse: Visbyn kasvitieteellinen puutarha, Fridhems pensionat, Ryska gränd (pahoinpitely), Specksgränd
Dans på glödande kol : Ölandsgatan (tuhopoltto)
När skönheten från Bro: Visbyn uimaranta
Mari Jungstedtin…
Tämä Hanna Skytän kirja löytyy pelkästään nimellä Detox. Luettelointitiedoissa kerrotaan, että kirjan kannessa ja selässä on merkintä: Puhdista kehosi haitta-aineista. Kirja on Gummeruksen kustantama, ja sen painovuosi on 2013.
Lohjan kaupunginkirjastossa kirja on pääkirjastossa ja Karjalohjan kirjastossa. Molemmat ovat tällä hetkellä lainassa, mutta kirjaan voi tehdä varauksen. Ilmoitusmaksu on yksi euro.
Hirsirakentamisen tekniikasta Japanista on vaikea löytää tietoja. Muutamat suomalaiset hirsirakentajat toimivat myös Japanissa. Ehkä kannattaisi kääntyä heidän puoleensa.
Tekniikka ja talous -lehdessä on artikkeli suomalaisista hirsirakentajista, jotka toimivat myös Japanin markkinoilla . Artikkelissa mainitaan mm. Anaika, joka valmistaa hirsirakennusten runkopuuosia. Anaikan tuotannossa ova esimerkiksi "mabashirat", ulkoseinän pilarilinjalle sijoitettavat välitolpat, joista on apua maanjäristyksen sattuessa. http://www.anaika.com/en/Company.html
Hirsirakentamisesta maanjäristysalueelle on tehty opinnäyte http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9525/Lakua.Laura.pdf?seque…
Myös Honkarakenne on tehnyt Japaniin hirsirakennuksia,…
Luulenpa, että olisi melkein helpompaa listata ne suomalaiset runoilijat, jotka eivät ole kirjoittaneet lainkaan luonnosta. Luonto on hyvin yleinen teema suomalaisessa runoudessa. Toisaalta esimerkiksi Eino Leinon runoudessa luonto on vain yksi teema. Vanhoista klassikkorunoilijoista luonnosta ovat kirjoittaneet paljon esimerkiksi J. L. Runeberg ja Aleksis Kivi.
Saattaisi olla melkein kätevämpää katsella kokoelmia, joihin on koottu luontoaiheisia runoja. Niitä ovat esimerkiksi ”Runo puhuu luonnosta” (Kirjapaja, 1985), ”Runon vuodenajat” (Weilin + Göös, 1988) ja ”Luonnonrakkauden ja viisauden kirja” (WSOY, 1997). Jo noista kolmestakin kokoelmasta löytyy melkoinen määrä suomalaisia runoilijoita, joiden tuotannossa on luontoteemoja.
Sankarihautojen järjestämisestä annettiin valtakunnallisia ohjeita mm. erityisen Sankarivainajain muistotoimikunnan toimesta, joka otti huomioon myös Rintamamiesliiton sekä Suomen Aseveljien liiton esityksiä. Lisäksi sovellettiin erikseen yleisiä säädöksiä hautausmaista ja haudoista.
Tarkkoja määritelmiä esim. hautaristien mitoista ei annettu - tärkeänä pidettiin kuitenkin yhtenäisyyttä, eli että kaikki yksittäisen sankarihautausmaan haudat oli aseteltu ja merkitty samalla tavoin. Hautoja merkittiin sekä puuristein että hautakivin, joskin myöhemmin puuristejä on vaihdettu kiviin tai laattoihin.
Hautakiven tai ristissä olevan laatan tuli sisältää vainajan perustiedot, eli nimen sekä syntymä- ja kuolinajan. Sotilaan kohdalla myös sotilasarvo…
Kysyjä ei valitettavasti täsmennä, minkä elämänalueen sopimusoikeudesta on kyse. Kuten Wikipedian yleisestä sopimusoikeutta koskevasta artikkelista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sopimusoikeus) voi lukea, käsite on varsin laaja ja koskee yhtä hyvin valtioiden kuin yksityishenkilöiden välisiä, yleensä varallisuuteen liittyviä asioita. Tästä näkökulmasta ei ole olemassa yhtä "vapaan sopimusoikeuden" käsitettä, ellei sitä kytketä täsmälliseen sopimuksen lajiin.
Esimerkiksi valtioiden toiminnan tasolla voidaan sanoa, että liittyminen Euroopan unioniin on rajoittanut Suomen valtioelinten sopimusvapautta. Toisaalta täysivaltaisen yksilön oikeutta tehdä sopimuksia toisten täysivaltaisten kansalaisten kanssa ei juurikaan ole rajoitettu, joten jos…
Nina Hurman oikeaa nimeä ei näytä löytyvän hänen kustantajansa, Gummeruksen, tai hänen omilta Facebook-sivuiltaan. Näyttää siltä, ettei hän halua sitä tällä hetkellä julkisuuteen.
http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/nina-hurma/402/
Minä olen Malala ja Lentävällä matolla Bagdadiin tuntuvat mielestäni vielä hieman vaikeilta ja pitkiltä suurimmalle osalle seiskaluokkalaisia. Tämä on tietysti hyvin henkilökohtaista ja riippuu lasten yleisestä lukutaidon tasosta. Malala ehkä näistä ennemmin kuin Lentävällä matolla Bagdadiin. Luokan opettajana osaat varmasti kuitenkin parhaiten arvioida oppilaittesi taitotason.
Muita ehdotuksia:
Henning Mankellilla olisi Afrikkaan sijoittuva nuortenkirjasarja Tulen salaisuus, Tulen arvoitus ja Tulen raivo, jotka sijoittuvat Mosambikiin. Sofia perheineen joutuu lähtemään kotoaan pakolaisiksi maan sisällä.
Marja-Leena Tiaisen sarja Alex ja pelon aika, Alex, Aisha ja Sam sekä Alex, Aisha ja toivon aika kertovat Suomeen pakolaisena tulleen…
Tekijänoikeuslaki määrää ns. suojattujen teosten lainaamisesta kirjaston kautta siten, että luvanvaraisia ovat vain elokuvateokset ja tietokoneohjelmat. Muita suojattuja teoksia saa lainata vapaasti.
Tekijänoikeuslaki ei koske esineitä, joten niiden lainauksen saa kirjasto järjestää ilman erillisiä lupia tai ylimääräisiä kustannuksia.
(Retoriseen) kysymykseen, miksi joka kunnasas ei ole tavaralainaamoja, voi olla monia vastauksia, mutta tässä muutamia. Ensinnäkin monilla kirjastoilla on jo nyt valikoimissaan myös esineitä, mutta määrät ovat pieniä, valikoimat satunnaisia eivätkä suinkaan samoja edes kaikissa niissä yksiköissä, jotka tällaista harjoittavat.
Yleisten kunnallisten tavaralainaamoiden syntymisen esteenä on epäilemättä sekä…
Mikäli olet lainannut kirjan Helsingistä Helsingin kaupunginkirjaston kortilla, et voi palauttaa sitä Hämeenlinnaan, vaan sinun on toimitettava se itse Helsinkiin.
Kjell Westön uusimman kirjan on virallisesti ilmoitettu ilmestyvän elokuun puolessavälissä. Siitä voi mennä vielä hieman aikaa, ennen kuin kirja on lainattavissa. Voit tehdä varauksen teokseen jo nyt pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastossa ja jonkin verran varauksia teokseen näytti jo tulleenkin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2301380__Srikinkeltainen%2…
Kirjastot eivät järjestä kieltenopetusta, mutta Helmet-kirjastojen e-kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön kielikursseja viidessä eri verkkopalvelussa. Espanjan alkeita on tällä hetkellä tarjolla kahdessa niistä, Promentor Web -kielikursseilla ja OverDrive-e-kirjastossa. Alla olevan linkin kautta löydät lisää tietoa verkkokielikursseista ja niiden käytöstä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Kirjasto_tarjoaa_verkkokielikursseja_kay(135063)
Kannattaa muistaa, että kirjastot tarjoavat runsaasti itseopiskeluunkin soveltuvaa aineistoa perinteisten kirjojen ja äänitteiden muodossa. Tällaista aineistoa löydätte Helmet-haulla esimerkiksi hakusanoilla "kielikurssit espanjan kieli itseopiskelu".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjastojen lainaustoimintojen itsepalveluksi muuttamisella pyrittiin alusta lähtien vapauttamaan henkilökunnan aikaa rutiinitöistä muihin, vaativampiin tehtäviin. Ensimmäiset lainausautomaatit tulivat Suomen yleisiin kirjastoihin käyttöön 1990-luvun alussa. Vuonna 1992 Kirjastolehdessä kerrottiin ensimmäisestä itsepalveluautomaatin prototyypistä. Kyseistä lainausautomaattia yleisessä kirjastossa pääsivät ensimmäisenä kokeilemaan Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakkaat maaliskuussa 1993, kerrottiin Kirjastolehdessä numero 3/1993.
BOKOMAT-nimistä palautusautomaattia esiteltiin Kirjastolehdessä jo vuonna 1990. Palautusautomaattia markkinoitiin kirjastoille esimerkiksi vinkkaamalla, että automaattien avulla voi myös pidentää kirjaston…
Suorimmin ja konkreettisimmin kysymys muumien ihosta ja turkista tulee esille Taikatalven ensimmäisessä luvussa (s. 14): "Muumipeikon tietämättä hänen ihonsa samettipinta päätti ruveta kasvamaan. Se päätti muuttua vähitellen turkiksi, jota saattoi tarvita talvisin." Tämän kuvauksen perusteella samettipintainen iho on talviunta nukkuvilla muumeilla normaalitila, mutta poikkeustilanteissa - kuten Taikatalvessa osan talvea hereillä viettävällä Muumipeikolla - iholla on kyky muuntua turkiksi. Hieman tulkinnanvarainenhan tämä muumien ihon ja turkin suhde kaiken kaikkiaan on, niin kuin moni muukin asia muumimaailmassa - tai mielikuvitusmaailmoissa ylipäänsä. Ehkä tässä piilee yksi niistä merkittävistä opetuksista, joita näillä…
Öisen kaupungin elämästä kertova lastenkirja saattaisi olla Anna Carin Eureliuksen kirjoittama ja Monika Lindin kuvittama Lasse on yötä ulkona (WSOY, 1975). Tässä tosin Lassen vie kaupungille hänen äitinsä - isä jää kotiin nukkumaan pikkusiskon ja perheen Pahus-koiran kanssa.
Liitumummeli lienee hiippaillut kysyjän muistikuviin Kay Pollakin kertomasta ja Birgitta Steenin kuvittamasta kirjasta Kaupunki, josta tuli maailmankuulu (Kirjalito, 1977). Tarinan päähenkilö on Olli-poika, joka ryhtyy elävöittämään kaupungin harmaita seiniä piirroksin kadulta löytämällään liidulla. Ollin esimerkin innoittamana kaupungista löytyy muitakin, joilla on "kova halu piirtää ja maalata kaikenlaista kaikkeen mahdolliseen". Yksi näistä on muori…
Nimen alkuperä on kiistelty. Yhden näkemyksen mukaan Gordon tulee kymrin kielestä ja tarkoittaa "tilava linnake". Toisen näkemyksen mukaan se tulee sen sijaan ranskalaisen kylän Gourdonin nimestä. Kylän nimi on muodostettu gallo-roomalaisesta etunimestä Gordus ja paikkapäätteestä -o tai -onis. Jos tämä on nimen todellinen alkuperä, niin se tarkoittaa "Gordusin paikka" tai "Gordusila".
https://www.behindthename.com/name/gordon
https://en.wikipedia.org/wiki/Gordon_(given_name)
Kirjasammon kautta on kätevä etsiä kaunokirjallisuutta erilaisista aiheista. Lähes kaikista teoksista on luettavissa lyhyt kuvailu, mikä helpottaa valintaa. Hakutuloksissa näkyy aina ensin 10 teosta, mutta saat lisää näkyviin painikkeesta "Lataa lisää tuloksia".
Tässä joitakin kirjoja, joissa käsitellään sotaa ja tramoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/traumat%20sota
Tässä vielä lisää:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/traumat%20sodat
Valitettavasti emme pysty tunnistamaan taulun tekijää.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntevaan taidevälittäjään, joka mahdollisesti pystyisi selvittämään taulun alkuperän.
