Lainat voi uusia verkkokirjastossa kirjastokortissa näkyvän asiakasnumeron ja mistä tahansa Ratamo-kirjastosta saatavan nelinumeroisen tunnusluvun avulla. Tunnuslukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
Lisätietoja: http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Ratamo-kirjastot/RATAMO-KIRJASTOT/
Kari Kuuva on sanonut syntymäpäivähaastattelussaan musiikintekijöiden lehti Selviksenssä ”Usko inspiraatioon. Älä väkisin väännä, mutta jos on pakko niin väännä.” Lähde : Heikura, Pasi : Aristoteleen kantapää (2009) s. 81.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan "Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Eli kaikki Suomessa asuvat, jotka noudattavat kirjaston käyttösääntöjä, voivat käyttää HelMet-kirjastojen palveluita.
WSOY:n vuonna 2009 julkaisema kirja "Sevilla & Andalusia : taskuopas & kartta" löytyy hyllystä melkein 20 kirjastosta, mm. Sellosta (hakulinkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1907814~S9*fin). Todennäköisesti sama kirja englannin kielellä vuoden 2012 painoksena on yhtenä kappaleena hyllyssä (hakulinkki http://luettelo.helmet.fi/record=b2028655~S9*fin). Vanhempia englanninkielisiä on muitakin, mutta matkakirjoissa kannattaa yleensä tavoitella uusinta. Varaa näistä kahdesta niin ehdit hyvin saada ennen matkaa.
Heikki Poroila
Ilkka Mäkisen toimittaman Suomen yleisten kirjastojen historia (2009) -teoksen mukaan kuntien kirjastojen toiminta ei talvisodan aikana kokonaan loppunut, mutta niiden toiminta oli tavallista vaikeampaa, ja joitakin kirjastoja suljettiinkin. Valtion kirjastotoimisto korosti, että kirjastojen on syytä mahdollisuuksien mukaan toimia myös vaikeina aikoina, vaikka vakituinen hoitaja joutuisikin sotapalvelukseen. (s. 317-318)
Tietoa tuon ajan lainatuimmista/luetuimmista kirjoista ei ole. Nykyäänkään näitä tietoja ei ole olemassa valtakunnallisesti. Muutamat kirjastot tai kirjastokimpat ovat tehneet luetteloita omista suosikeistaan.
Kuvauksesi sopii hyvin Anatoli Zlobinin teokseen "Nollayö eli Opetus siitä kuinka parhaiten kaadetaan ikiajoiksi pystytettyjä patsaita jos äkkiä käykin ilmi että ne on pystytetty väärälle paikalle ja väärälle henkilölle" (Demontaz). Teos ilmestyi Esa Adrianin venäjästä suomentamana vuonna 1990.
Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasammosta. Sivulla on myös kuva kirjan kannesta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1684#.WFUZwGC7qt8
Teosta näyttäisi olevan lainattavissa useissa Suomen kirjastoissa, joten jos sitä ei löydy omasta lähikirjastostasi, niin voit tilata sen kaukolainaan toisaalta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kuvaus tuo mieleeni Alex Marleen kirjan Hei sitten, ukki.
[Helsinki] : Kirjapaja, 1983
ISBN 951-621-346-4 sidottu
Sateenkaarikaloja en siitä muista, mutta kirja kertoo isoisän ja lapsenlapsen keskusteluista ja päätyy ukin kuolemaan.
Toinen samoihin aikoihin ilmestynyt kirja joka voisi olla etsimäsi on
Wolf, Winfriedin Jouluaatto isoisän luonaHelsinki:Lasten keskus, 1994
ISBN 951-627-622-9 sidottu
Helmet-haulla löytää uudempia kirjoja kuolemasta, jos kirjoittaa sen tarkennetussa haussa aiheeksi ja rajailee sitten aineistoa lasten kokoelmaan ja kuvakirjoihin.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1591208__Sd%3A%28kuolema%2…
Ohjeita puuastioiden kokoamiseen löytyy ainakin kirjasta Suuri taitokirja (toimittanut Setälä, 1965). Myös vanhemmista kirjoista Taitokirja vuosilta 1952 ja 1957 löytyy ohjeita. Ohjeet ovat aakkosissa puuastioiden kohdalla.
Kirjat saa lainaan Kirjavarastosta, Pasilan kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28taitokirja%20-naisten%20…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Tyrvään yhteiskoulun historiikki kertoo, että koulu oli vuoden 1918 tuhopoltolta säästyneiden rakennusten joukossa: "Ennen lähtöään [punaiset] suorittivat ehkä sodan suurimman tuhopolton sytyttäen huhtikuun 19 päivän vastaisena yönä Vammalan tuleen; palolta säilyivät vain kauppalan pohjoisreunalla Rautaveden rannalla olevat rakennukset, koulu niiden joukossa. Valkoiset vuorostaan ottivat nyt koulutalon haltuunsa pitäen siellä mm. sotaoikeuden istuntoja."
Koulu paloi perustuksiaan myöten vasta vuonna 1920: "Maaliskuun 18 p:nä 1920 klo 6,30 aamulla huomattiin tulen päässeen irti koulurakennuksen toisessa kerroksessa järven puolella olevassa IV luokan huoneessa. Vahtimestari O. Lehtonen oli alakerran uuneja hoidellessaan kuullut räiskettä…
Sitaatti on katkelma Vincent van Goghin joulukuussa 1882 veljelleen Theolle kirjoittamasta kirjeestä. Raija Mattila on suomentanut sen Kirjeitä veljelleni -valikoimassa (Otava, 1981) seuraavasti: "Omatunto on ihmisen kompassi [ja vaikka neula joskus eksyykin suunnasta, vaikka usein huomaammekin epäsäännöllisyyksiä sen tavassa ohjata kulkuamme, meidän on kuitenkin yritettävä seurata sen suuntaa]."
Teräs- tai alumiininiittausta ei ole harjoitettu enää n. 50 vuoteen. Poikkeuksen muodostavat jotkut pienet alumiiniveneet, joiden materiaali on ohutta. Tiedot antoi pitkään laivanrakennusalalla toiminut laivanrakennusinsinööri.
Olisiko kyseessä kirja Kongressi tanssii : historiallinen romaani / kirj. R.G. Waldeck ; suom. Sirkka Rapola. - Hki : Otava, 1948. - 523 s.
Alkuteos: Lusture in the sky.
Metsossa, pääkirjastossamme, on kolme lainattavaa kappaletta, joista kaksi on varastossa.(luokka 82.14)
Kirjan "Varokaa merivettä" on kirjoittanut William Brinkley (1917-1993). Hakuteos (Contemporary Authors CD) tietää kertoa, että Brinkley kirjoitti kirjoja merestä ja laivastosta ja että "Varokaa merivettä", joka ilmestyi 1956, oli hänen suosituin kirjansa. Valitettavasti Brinkleyn kirjoista on suomennettu vain kaksi. Toinen on juuri "Varokaa merivettä" ja toinen "Yhtä vaille sata". "Varokaa merivettä" on Helsingin pääkirjastolla (puh. 310 85 001) ja "Yhtä vaille sata" Oulunkylän kirjastolla. (puh. 310 85 064). Ainakin tällä hetkellä molemmat kirjat ovat vapaana, joten halutessasi voit soittaa ja tilata ne lähikirjastoosi.
Ahti Lakan teos Isäni tarina: Portterista betoniin (2001) löytyy esimerkiksi Turun yliopiston ja Åbo Akademin kokoelmista. Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa kyseistä teosta ei valitettavasti ole. Seuraavassa on linkit Turun yliopiston ja Åbo Akademin saatavuustietoihin:
https://utu.finna.fi/Record/volter.874319
https://abo.finna.fi/Record/alma.471691
Kun etsit jonkin teoksen saatavuustietoja Suomen kirjastoista, voit käyttää esimerkiksi Finna-tietokantaa (https://www.finna.fi/). Finna on hakupalvelujen kokonaisuus, johon kuuluu paljon suomalaisia museoita, kirjastoja ja arkistoja. Lisäksi voit hakea tietoa kirjastot.fi-sivuston monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/). Sen avulla voit rajata hakusi esimerkiksi tiettyjen kuntien…
Sukunimestä Vitie ei löydy tietoa nimikirjoista - ei edes Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet, jossa on jonkinlainen maininta 16500 sukunimestä. Vitie-nimestä kerrotaan jotakin Tuomas Salsteen Sukunimi-info -sivustolla osoitteessa http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vitie.html
Siellä on myös linkkejä muihin sivustoihin, joista voi hakea tietoa sukunimistä. Esimerkiksi kirkonkirjojen hakuohjelmasta Hiskistä käy ilmi, että Lammilla on ollut Vitie- tai Witie-nimisiä torppareita. Mutta Sukunimi-infon linkkien avullakaan ei välttämättä löydy tietoa Vitie-nimen alkuperästä ja merkityksestä. Saattaa olla parasta ottaa yhteyttä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan. Juuri nyt…
Mahtaisikohan kyseessä olla Majakosken silta Saarijärven Tarvaalan kylässä? Sillan rakennustyöt mainitaan sivulla 235 Mauno Jokipiin toimittamassa teoksessa Keski-Suomen historia 3, Keski-Suomi itsenäisyyden aikana (1993). Heikki Junnilan ja Kauko Hakalan kirjan Saarijärven historia : Paavon Saarijärvestä kaupungiksi (1995) sivulla 397 kerrotaan, että naapuripaikkakunnilta Saarijärvelle tulleita työntekijöitä oli pääosin Majakoskella, joka oli silta- ja työttömyystyömaa. Kirjan mukaan Majakosken vanha silta oli lahonnut, ja sen uusimistyöt sijoittuivat vuosille 1934 - 1936. Teos kertoo myös, että uusi, viisi metriä leveä silta tehtiin teräsbetonipalkeista, ja siitä tuli kolmiaukkoinen. Samalla sivulla on maininta myös Palvasalmen sillan…
Muistitikku on vain muistiväline, joka toimii samalla logiikalla kuten mikä tahansa Windowsin kansio. Sen sisältöä voi toisin sanoen järjestää eri ominaisuuksien perusteella, mutta se ei sinällään toista sisältöään.
Se, missä järjestyksessä tikulla olevat äänitiedostot toistuvat, riippuu taas kokonaan siitä ohjelmasta, jolla ääntä kuunnellaan. Kun kysyjä ei ole tästä ohjelmasta tai laitteesta kertonut mitään, on vaikea varmuudella tietää, mikä ei-toivotun järjestyksen aiheuttaa. Mitään yleistä syytä siihen, etteivät tiedostot toistu "aakkos- tai numerojärjestyksessä", ei kuitenkaan pitäisi olla. Riippuen siitä, miten äänitiedostot on luotu, voi niissä kuitenkin olla sellaista ihmissilmälle näkymätöntä dataa, jonka seurauksena…
Terve koululainen -hankkeen sivustolla sanotaan mm. näin:
"Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit eli sokerit ilmoitetaan yleensä pakkauksissa tuoteselosteessa ”hiilihydraatit, joista sokereita”. Tämä tarkoittaa kaikkia nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja eli sokereita, joita voivat olla lisätty sokeri tai tuotteen luonnollinen sokeri, kuten maidon laktoosi tai hedelmämehujen hedelmäsokeri."
https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/arjen-valinnat/
Ravintomme sisältää monenlaisia makeuttajia, joista käytetään monia termejä, kuten sokeriton, sokeroimaton tai vähäsokerinen. Valion sivuilta löytyy selvitystä erilaisista sokereista:
https://www.valio.fi/hyvinvointi/selvyytta-sokeriviidakkoon/
Suomen Sokeri Oy:n Sokerioppi.fi on…
Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii mukaan mela-sanaa on käytetty tarkoittamaan penistä 1950-luvulta lähtien.
