Most read answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Sanat lauluun "Elämä on arvoitusta, ken sen voisi ymmärtää"? 714 Täsmälleen noilla sanoilla alkavaa laulua en onnistunut löytämään, mutta voisiko kysymyksessä olla suunnilleen samoilla sanoilla ("Elämä on arvoitusta kuka voi sen arvata/käsittää/selvittää") alkava laulu, jota on etsitty aiemminkin tässä palvelussa? Aiemmat vastaukset löydät tämän palvelun arkistosta esim. hakusanoilla elämä on arvoitusta. Laulun yhden version sanat löytyvät Aamun Koitto -nimisestä lehdestä (nro 7, 05.04.1919). Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Kansanmusiikkiyhtye Pömpeli on levyttänyt laulun levylle ”Pahnikas” (Pömpeli, 2003) nimellä ”Siirin valssi”. Äänitteen tietojen mukaan laulu on kansanlaulu.   Elämä on arvoitusta -laulun sanat: Digi.kansalliskirjasto.fi, Aamun Koitto,…
Missä elokuvapalvelussa Helmet-kirjastot on mukana? Tuntuu, että aina jos haluan nähdä jonkun tietyn elokuvan ohjaudun ilmaiselle sivustolle, jossa on muut… 714 Medici.fi-videopalvelu  on käytettävissä Helmet-kirjastokortilla. Palvelu tarjoaa konserttitallenteita, musiikkidokumentteja, oopperaa ja balettia. Palveluun tarvitaan ainoastaan kirjastokortin numero. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Musiikki/Medicitvvideopalvelu_tuo_kulttuurin_koti(221158) Muita elokuvapalveluita Helmet-kirjastot eivät tällä hetkellä tarjoa.    
Mikä olisi fiktiivinen kirja joka kertoo kielestä ja kulttuurista tai vuorovaikutussuhteista? 714 Tässä joitakin vinkkejä. Alasalmi, Päivi: Joenjoen laulu (Gummerus, 2013) Glattauer, Daniel: Kun pohjoistuuli puhaltaa (Atena, 2011) Grass, Günter: Grimmin sanat (Teos, 2015) Guo, Xiaolu: Pieni punainen sanakirja rakastavaisille (Atena, 2008) Hietala, Nelli: Kielillä puhumisen taito (Aula & Co, 2017)    
Kenen runo kertoo kolmesta portista, viimeisestä astutaan sisään sitten kun vainajaa ei kukaan enää muista? 714 Voisikohan kyseessä olla Aaro Hellaakoski – olkoonkin, että hänen runossaan Portit kuolemalla on portteja vain kaksi. "Kaksi porttia on kuolemalla. // Ensimmäinen, jonka taakse mennään / välitilaan, vartoamaan, että / sammuu kaikki, ketkä meitä muistaa, / -- // Toisen portin taakse astut silloin / kun ei muistajaa, ei lasta eikä / lähimmäistä eikä tuttavaa, / jonka tajunnassa ehkä liikuit / äsken vielä. -- " (Huomenna seestyvää, s. 77–78)
Kuinka paljon Suomessa maksetaan ylintä marginaaliveroa ja kuinka paljon palkoista maksetaan tuloveroa? 714 Taloustaito-lehden artikkeli https://www.taloustaito.fi/tyo-elake/enemman-palkkaa-enemman-veroja--paljonko-tulojen-noususta-jaa-itselle/#d00fd8ed  Enemmän palkkaa, enemmän veroja – paljonko tulojen noususta jää itselle? avaa hyvin marginaaliveron ja tuloveron eroa. Veronmaksajat.fi:n sivulla Palkan­saajan vero­prosentit 2024 https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/tuloverot/palkansaajan-veroprosentit/#a25a0394 on taulukko veroprosenteista tuloasteittain. Toteutuneista veroista löydät tilastot Vero.fi:n tilastosivulta https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tilastot/
J.E.Heden (1875-19489) oli harmonitehtalijan sukua Kangasalta ja rakensi ensimmäisen harmoninsa kisällityönä 18-vuotiaana 1893, jonka jälkeen hän perusti oman… 713 Vihdin museolla on ollut vuonna 2016 näyttely Harmoonitehtaasta ja Hedenistä. Heidän sivuiltaan löytyy näyttelyvihko Harmoonit soikoon!, jossa mainitaan Nummelan harmoonitehtaan tuotteiden voittaneen palkintoja Antwerpenin maailmannäyttelyssä 1930. Hedenin kerrotaan rakentaneen ensimmäisen harmooninsa kisällintyönään jo 1893, joten ehkä Pariisi 1900 olisi ollut mahdollista. Samassa vihkossa kerrotaan, ettei Hedeneillä ollut lapsia. Näyttelyvihkossa kiitetään avusta Lasse Kalliota, joka ilmeisesti on tehdasta sen loppuaikoina hoitaneiden henkilöiden poika. Vihdin museo ehkä osaisi auttaa löytämään asiaa parhaiten tuntevat henkilöt.  
Missä laulussa lauletaan oi marjatta oi marjattani mun sen yhden illan tulisen sä yksin olit mun 713 Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Marjatasta kertovia lauluja on useita. Niitä voit etsiä esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan avulla tarkennetussa haussa hakusanalla Marjatta tai Suomalaisia naisennimilauluja -luettelon avulla. Ehkä joku lukija tunnistaa laulun!   Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/ Suomalaisia naisennimilauluja II : M-Ö: https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naisen… Suomalaisia naisennimilauluja A-L: https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naiste…  
Mikähän laulu on kyseessä, olen laulanut tätä ala-asteella kuorossa vuonna 1985. Sanat menevät muistaakseni näin. Jo päivä painuu pilven taa Ja pilvet ruskon… 713 Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Jos joku lukija tunnistaa laulun, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen. Saamani lisätiedon perusteella täydennän vähän vastausta. Laulu siis alkaakin "Jo painuu päivä metsän taa". Näilläkään alkusanoilla en löytänyt mitään, mutta laulua esittäneen kuoron johtajalta sain tietää, että hänelläkään ei ole laulusta painettua nuottia, vaan vain valokopio käsin kirjoitetusta nuotista. Sen hän on saanut Nuorten kuoroliiton kuoropäivillä Moskovassa 1980-luvulla laulun säveltäjältä Georgi Struvelta (nimi nuotissa Georgij Struve), joka on ilmeisesti venäläinen. Kopiossa ei ole mainintaa suomenkielisen sanoituksen tekijästä eikä kustantajasta. Näyttää siis siltä, että laulusta…
Monissa mainoksissa (mm.) on kaksoset pääosassa. Usein myös puettu samanlaisiin vaatteisiin. Ajatellaanko se jotenkin hauskaksi vai miksi se on niin yleistä? 713 Varmaan kaksoset ajatellaan hauskaksi, erikoiseksi ja ennen muuta "toistavaksi" asiaksi mainoksissa. Heidän eronsa ja samankaltaisuutensa on helppo huomata. Jos kaksosteema toimii jossakin mainoksessa hyvin, sitä tietenkin yritetään monistaa myös muihin mainoksiin. Vauvapalstalla samaa on myös ihmetelty. Mainoksista todettiin, että kaksosten käyttö ainakin vaikuttaa, koska sitä palstalla ihmeteltiin. Linkki palstalle. MTVuutiset on tehnyt jutun kuuluisista kaksosista 1.4.2017. Linkki juttuun Graafinen.com sivustolla on lyhyt tietopankki mainosten suunnittelusta. Linkki sivustolle
Onko puhelittomuus todellakin sana? 713 Ehdottamasi taivutus olisi minustakin parempi. Lopullista tuomiota kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta. Kyselylomake on auki parillisilla viikoilla eli tällä viikolla pääsee kysymään. Linkki lomakkeeseen.
Kenen tekemä värssy on tämä: Emme pyytäneet Luojalta päiviä lisää, vaan hiljaa kutsuimme Taivaan Isää. Ota äiti syliisi, taivaaseen kanna, hellästi peittele,… 713 Kyseisen värssyn eri variaatioita löytyy useiden hautaustoimistojen sivuilta, mutta sille ei ole missään merkitty kirjoittajaa. 
Onko Eetu Iston maalaus "Hyökkäys" kuulunut joskus Turun taidemuseon kokoelmiin? 713 Eetu Iston Hyökkäys on vuosien varrella kiertänyt vierailuilla taidemuseoissa eri puolilla Suomea, mutta tutkimistani lähteistä en löytänyt mainintaa siitä, että taulu olisi pysyvästi kuulunut kuin Kansallismuseon kokoelmaan.Isto toi Berliinissä maalaamansa taulun Suomeen syksyllä 1899. Se esiteltiin ensimmäisen kerran salaisessa näyttelyssä Helsingissä. Vuonna 1900 taulu oli Alatornion pappilassa Iston maalatessa kirkkoherra Johannes Granön muotokuvaa. Venäläiset santarmit saivat vihiä taulun olinpaikasta, mutta ennen kuin nämä ehtivät paikalle, olivat kirkkoherran pojat kuljettaneet taulun Haaparantaan. Kun maalausta ei enää voitu tuoda Suomeen, myi Isto sen arpajaisissa. Taulun voittanut helsinkiläisrouva ei kuitenkaan uskaltanut…
Sana äitee on karjalan murretta ja tarkoittaa äitiä. Mikä on isää vastaava gana sana karvjalan murteella? 713 Aluksi pitänee selventää, mitä tarkoitamme, kun puhumme karjalan murteesta. Kielikellon 3/2007artikkelissa Marjatta Palander luonnehtii, että "ei-kielitieteilijöiden nimitys Karjalan murre tarkoittaa Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakunnissa puhuttavia murteita, mutta sitä käytetään myös siirtokarjalaisten kielestä, olipa se sitten suomea tai karjalaa. Kielitieteessä karjalan murteilla viitataan karjalan kielen murteisiin, joita puhutaan eniten Venäjällä mutta jonkin verran myös Itä-Suomessa. Jotta suomen ja karjalan murteiden nimitykset pysyisivät yksiselitteisinä, Pohjois-Karjalan maakunnassa puhuttavien murteiden tieteellinen nimitys on vanhastaan ollut itäiset savolaismurteet, ja Etelä-Karjalassa taas puhutaan suurimmaksi osaksi…
Löytyyköhän teiltä Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteellisen tiedekuntien opinto-oppaita vuosilta 90-94? Hakupalvelimesta en löytänyt. 713 Turun yliopiston kirjaston aineistotietokannan http://volter.csc.fi/ mukaan Turun yliopiston kirjastosta löytyvät kyseiset opinto-oppaat vuodesta 1970 lähtien. Haun voi tehdä nimekkeellä "Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opinto-opas" ja "Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas". Turun kaupunginkirjastossa on vain uusimmat Turun yliopiston opinto-oppaat.
Haluaisin titää mitä muita kirjoja Marilyn Kaye:lta on ilmestynyt kuin Replica-sarja? P.S tarvitsisin tiedon mahdollisimman nopeasti sillä teen esietelmän Kaye… 713 Kayelta ei ole suomennettu Replica-sarjan lisäksi muita teoksia. Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan löytyy mm. tämän palvelun arkistosta asiasanalla Kaye Marilyn. Kirjailijan kotisivun osoite on http://www.marilynkaye.com
Mistä osoitteessa voi tehdä omat www -sivut? Haluaisin tehdä www-sivut kirjaesittelyjä yms. varten. 713 Seuraavaan osoitteeseen on koottu linkkejä www-sivuille, joiden kautta voi tehdä omat kotisivut:: http://koti.mbnet.fi/~microcom/ilmainen1.htm
Onko Raija Orasella sähköpostiosoitetta? Jos on, niin mitkä? Jos e-mailia ei ole, niin mistä löytäisin hänen tavallisen osoitteensa? 713 Raija Orasen sähköpostiosoitetta en löytänyt, mutta hänestä löytyy tietoja Internetin sivulta http://www.gummerus.fi/ . Myöskin kirjasta Kotimaisia naistenviihteen taitajia (v.1999) löytyy tietoja kirjailijasta.
Mistä löytäisin tietoa kirjailija Leena Landerista? 713 Kirjailija Leena Landerista kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa: Kotimaisia nykykertojia 1-2 (toimittanut Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu, 2003) Miten kirjani ovat syntyneet. 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet (toimittanut Ritva Haavikko, WSOY, 2000) Tietoa kirjailijasta löytyy myös suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Onko saatavana kirjaa omaksi,tai lainaksi jonka nimi on Mikä on elämäntarkoitus.Tekiästä ei tietoa eikä kustantajastakaan. 713 Kirjailijanimimerkki V.H.V eli Väinö Valvanne on kirjoittanut kirjan nimeltä " Mikä on elämän tarkoitus?". Siinä käsitellään elämään, kuolemaan ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Kirja on teosofinen. Monihaun mukaan sitä löytyy mm. useammasta maakuntakirjastosta (http://monihaku.kirjastot.fi ).
Onko Forssan sekakuoron historiakirja olemassa? 713 Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Forssan sekakuorosta ei ole kukaan kirjoittanut ainakaan itsenäistä teosta. Myöskään artikkelitietokanta Artosta ei löytynyt kuoroon yhtään viitettä. Tuomo Väkevä on kirjoittanut 1983 julkaistun kirjan "Tanssien soittajista ja tanssipaikoista Lounais-Hämeessä 1917-1970 ; Forssan seudun muusikot 1958-1983", mutta tässä on tuskin yksittäisen kuoron vaiheista mitään tarkempaa, vaikka joitain viitteitä voikin olla. Voisi olla hyödyllistä ottaa yhteyttä Forssassa mahdollisesti vielä toimiviin kuoroihmisiin ja kysellä, löytyisikö jostain talletettuna kuoron vanhoja dokumentteja. Jos niitä on säilynyt, on ne voitu siirtää kaupunginarkistoon tai mahdollisesti jopa maakunta-arkistoon Hämeenlinnaan.…