Runo on julkaistu ilman nimeä ainakin Karjalaisen Odota minua, elämä –kirjassa (Kirjapaja, 1996, ISBN 951-625-366-0) sivulla 47. (Tiedon lähetti Forssan kirjasto.)
Ei ole olemassa vain yhtä vaan monta listaa ja vielä muutama kirjakin, joissa suositellaan muita kirjoja.
Helmet haulla löytyvät teokset Andrew Taylor: Kirjat jotka muuttivat maailmaa sekä 501 must-read books jonka mainitsemista teoksista monet on suomennettu. Myös Kaisa Neimalan & Jarmo Papinniemen: Lukukirja : kirja kirjoista on tutustumisen arvoinen.
Kirjastot.fi sivustolta löytyy kirjastojen kirjallisuus suosituksia.
https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus
Kannattaa myös kokeilla Kirjasampo.fi sivustoa
https://www.kirjasampo.fi/fi ja ruotsinkielistä Boksampoa, https://www.boksampo.fi/
Mukavia listoja löytyy myös Google-haulla "100 kirjaa jotka kannattaa lukea" esim. https://www.bbc.co.uk/arts/bigread/top100.shtml, suomeksi…
Voisi luulla, että näin suosittu laulu - jota on virheellisesti pidetty venäläisenä kansanlauluna, kun se todellisuudessa on Jacques Halland -nimisen säveltäjän käsialaa - olisi julkaistu nuottina moneenkin kertaan. Valitettavasti laulusta on kuitenkin olemassa vain yksi nuottijulkaisu, Scandia-Musiikin vuonna 1962 julkaisema yksittäisnuotti Scandia KS510.
Tämän nuotin löytäminen julkisista kokoelmista voi olla hankalaa, mutta se löytyy onneksi Musiikkiarkisto JAPAn kokoelmasta (https://www.musiikkiarkisto.fi/). Sinne voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (info@musiikkiarkisto.fi) tai puhelimitse (09 757 0040) ma-pe klo 10-16 välisenä aikana.
Heikki Poroila
Oppaita on kirjamuodossa varsin vähän saatavilla, etenkin suomeksi. Verkosta materiaalia löytyy runsaasti, kannattaa katsastaa esim. Kaikki kuvaa –elokuvakasvatushankkeen tutoriaalit: http://kaikkikuvaa.fi/tutoriaalit/animaatio/
Green screen –tekniikkaan voi perehtyä Hannu Rantakallion Oulun ammattikorkeakouluun tekemän opinnäytetyön Chromakey: Suunnittelusta jälkitöihin, kuinka välttää yleisimmät virheet? avulla. Työ löytyy verkosta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/101801/rantakallio_hannu…
Kirjojakin löysin jokusen tarkoituksiinne kenties sopivan:
Tohtori Markkasen nukkeanimaatio-opas / teksti ja kuvat: Tuomas Heimala (Vantaan kaupungin nuorisopalvelut, 2009)
Saatavuus Helmet-kirjastoissa: http://haku.helmet.fi/iii/encore/…
Seura: koko perheen lehti on katsottavissa Turun yliopiston kirjastossa, Feeniks-kirjastossa https://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/kirjast… Lehti on käytettävissä mikrofilminä kirjaston tiloissa. Voit tehdä varauksen, jos sinulla on jo kirjastokortti. Jos ei ole, voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja tilata mikrofilmin varastosta https://utu.finna.fi/Record/volter.294472
Teoksessa Granlund: Tietoliikenne - tietoliikennetekniikan peruskirja (1999) löytyy parin sivun pituinen kappale SDH- ja PDH-järjestelmistä. Kirjan saatavuustiedot näet pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/
Kirjastojen kaukopalvelu on kansainvälistä, eli Yhdysvalloissa kirjasto voi tilata asiakkaalleen esim. Suomesta niitä julkaisuja tai jäljenteitä, joita paikkakunnan tai maan kirjastojen kokoelmissa ei ole. Kirjastot voivat periä välittämistään kaukolainoista maksuja. Oulun kaupunginkirjasto ei peri lähettämistään kaukolainoista maksua, mutta Dallasissa kannattaa kysyä mahdollisista siellä perittävistä maksuista siitä kirjastosta, jonne kaukopalvelupyynnön jättää.
Kanervakirjoluteesta löytyy perustietoa Mikko Rintalan ja Veikko Rinteen kirjasta Suomen luteet (Tibiale, 2. p. 2011). Siinä elinpaikoiksi mainitaan kuivat kangasmaat, harjut ja paahdekentät. Pääasialliseksi ravinnoksi on kirjassa kerrottu kanervan siemenet. Kirja ei kuitenkaan tarjoa yksiselitteistä vastausta siihen, onko kanervakirjoluteesta jotakin haittaa tai onko sen tapaaminen sisätiloissa tavanomaista.
Tarkistin vielä mitä luteista kerrotaan Lasse Janssonin, Bengt Lindqvistin ja Irmeli Markkulan teoksessa Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (Kasvinsuojeluseura 2012). Kirjassa ei ole mainintoja kanervakirjoluteesta, ainoat siinä mainitut ludelajit ovat lutikka/seinälude, kyyhkylude, pääskylude ja lepakkolude.
Molemmat…
On yllättävän yleinen väärinkäsitys, että kaikista ja kaikesta löytyy tai täytyy löytyä kuvia ja tekstiä. Mitä uudemmasta ilmiöstä on kysymys, sitä todennäköisimmin kaikki kiinnostava aineisto on toistaiseksi julkisuudelta piilossa. Uudet kirjailijat, laulajat ja vastaavat ovat julkisuudelta piilossa kuten me kaikki olemme siihen asti, kun joku alkaa julkaista ko,. henkilöön tai ilmiöön liittyvää aineistoa. Joskus sen tekee artisti itse, joskus kustantaja tai levy-yhtiö, mutta olennaista on, etteivät kuvat ja tekstit ilmaannu tyhjästä. Kouluissa annetaan ilmeisesti jatkuvasti esitelmätehtäviä hyvin uusista asioista, ja silloin tilanne on kysymyksessä kuvatun kaltainen. Myöskään meillä kirjastoissa ei ole mitään taikakeinoja etsiä ja löytää…
Tämänhän tiedätkin: Tuulimunaraskaudessa hedelmöitynyt munasolu kehittää kohtuun ainoastaan tyhjän sikiöpussin. Sikiötä ei siis muodostu lainkaan. Tästä huolimatta naisella kehittyy raskaushormonia ja raskaustesti näyttää positiivista.
Sanasta kysyttiin Kotimaisten kielten keskuksen Kielitioimiston neuvonnasta, jossa jäljille päästiin suomi–saksa-sanakirjan avulla. Tuulimuna kun on MOT-sanakirjan mukaan saksaksi Blasenmole tai Windei. Suomessa käytössä oleva sana näyttää siis tuon jälkimmäisen suoralta käännökseltä. Siitä ei ole varmuutta, mitä kautta tai milloin sana on Suomeen tullut, mutta Windein alkuperästä löytyi tietoa (teoksesta Etymologisches Wörterbuch der deutschen…
Arja Kanervalta ei ole julkaistu runokokoelmia, emmekä löytäneet mainintaa siitä, että runoja olisi julkaistu esimerkiksi jossakin lehdessä. Mikäli kysyjää kiinnostaa, miten tekstit ovat päätyneet Strengin levytykseen, Kanerva on Helsingin Sanomien haastattelussa 10.10.2015 kertonut tutustuneensa Strengiin 1960-luvulla Ylioppilasteatterissa ja antaneensa tälle runojaan sävellettäviksi.
Helsingin Sanomien haastatteluun pääset oheisesta linkistä:
https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002858559.html
Kyllä löytyy. Tästä linkistä näet HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät keinutuolien työpiirustukset: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeinutuoli__Ff%3Afacetmediatype%3Ac%3Ac%3ATy%C3%B6piirustus%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt.
Voit varata haluamasi työpiirustukset itse. Varauksen voi tehdä myös minkä tahansa HelMet-kirjaston asiakaspalvelussa.
Kyseessä on Jára Benešin ja Karel Hašlerin kappale Gramofooni ja muita ihmeitä (Ich hab' zu Haus ein Grammophon). Kansallisdiskografiassa sanoittajiksi mainitaan M. A. Numminen ja Palle.
Laulun voi kuulla M. A. Nummisen esittämänä esimerkiksi CD-levyiltä Klassikot: ne parhaat (1990), Love Records : kaikki singlet. 1 (2016), Kiusankappaleita. 1 : Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73 (2000).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kaipaamasi tietokonealan kirjallisuus on sen verran erikoisalan kirjallisuutta,
ettei sitä lukijakunnan vähyyden vuoksi kannata julkaista suomeksi. Ja alan kielihän on pitkälti juuri englanti. Jotain hyötyä voisi olla Reima Flyktmanin ja Tero Piippasen kirjasta "Hardware", kieli on suomi ja julkaija Suomen atk-kustannus (1998).
Ulla-Lena Lundbergista kerrotaan esimerkiksi kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2, joka löytyy kirjastosta. Hän on syntynyt 14.7.1947 Kökarissa. Tarkoitat varmaan kysymyksessäsi nimenomaan hänen koulutustaan. Hän on antropologi ja filosofian maisteri.
Kirjastossa voit myös hakea Ulla-Lena Lundbergia käsitteleviä aikakauslehtiartikkeleita vaikkapa ALEKSI -tietokannasta kirjailijan nimellä. Sieltä löytyvät ainakin seuraavat artikkelit, joita voit kysyä kirjastosta:
Tekijä Tuppurainen, Marjaleena
Otsikko Ulla-Lena Lundberg: kirjailija palkintosateessa
Lehti Anna
Julkaisuvuosi 1998 ; 8 ; 72-74
Tekijä Karvonen, Minna
Otsikko Ulla-Lena Lundberg: todellinen tehtävä on kirjoittaminen
Haastateltavana kirjailija ja taiteilijaprofessori
Lehti Arsis…
Yritin etsiä kirjaa verkkokirjakaupoista, mutta niiden tietojen mukaan siitä on painos loppunut, eli ei ole saatavilla ainakaan tällä hetkellä kirjakauppojen kautta.
Kirjaa kannattaa kysellä kuitenkin antikvariaateista.
Kun olet kirjautunut HelMet-sivulla (www.helmet.fi)omiin tiedoihin (Omat tietoni -toimintoon kirjautuessasi tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnusluvun. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta),
hae esiin haluamasi teos kohdasta hae luettelosta.
Nyt näytön yläreunaan ilmestyy painike varaus.
Napsauta painiketta.
Valitse kirjasto, josta haluat noutaa varaamasi aineiston.
Lopuksi napsauta vahvista painiketta.
Finnfashion-lehteä ei löydy Turun kaupunginkirjastosta. Finnfashion Magazinea ei voi enää tilatakaan, sillä lehti ei enää ilmesty. Lehdestä ilmestyi kaiken kaikkiaan tietojeni mukaan vain 4 numeroa.
Hyviä uutisia: varaamanne levy löytyi ja on matkalla valitsemaanne noutokirjastoon. Saatte noudettavissa olevasta varauksesta ilmoituksen sähköpostiin varmaankin lähipäivien kuluessa.
Nimeä Muroke ei valitettavasti löydy tutkimistani nimikirjoista. Myöskään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta ei löytynyt minkäänlaista tietoa ko nimestä. Suomen Sukututkimusseurankaan sivuilta ei tietoa löytynyt. Ehkä ko seura osaisi auttaa etsinnöissäsi eteen päin. Tässä Internetin sukututkimussivustojen osoitteita:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=frontpage&It…
http://personal.inet.fi/yhdistys/grondahl-murtola/SukututkimusLinkit.ht…
