Philippe Delermin Ensimmäinen siemaus olutta ja muita pieniä iloja (Otava, 2000) sisältää lyhyitä tekstejä erilaisista pienistä nautinnoista, esimerkiksi leivosten, voisarvien ja banana splitin syömisestä tai portviinin ja oluen juomisesta, mutta myös mm. lukemisesta ja matkustamisesta.
Nautintojen kirjaan (Karisto, 2004) on koottu aiheeseen liittyviä aforismeja.
Otavan julkaiseman Granta-aikakauskirjan ensimmäinen osa on nimeltään Ruoka (2013). Siihen on koottu eri kirjailijoiden ruokaan liittyviä tekstejä. Kustantajan esittelyn mukaan "teksteissä avataan tuoreilla ja odottamattomillakin tavoilla intohimoja, arvoja ja asenteita, joita ruokaan liittyy. Vaikka teksteissä luonnollisesti syödään paljon, luvassa ei ole pelkkää makujen ja…
Opastettuja norpparetkiä tehdään pääasiassa touko- ja kesäkuussa, jolloin on suurin todennäköisyys nähdä saimaannorppa.
Norppamatkat järjestää yön yli kestäviä retkiä esitteensä mukaan myös heinäkuussa.:
http://koti.suursaimaa.com/juhata/norppamatkat/matkaindex.htm
Myös muun muassa nämä yritykset järjestävät opastettuja norpparetkiä:
http://www.oravivillage.com/fi/Aktiviteetit/Kesa/Safarit-ja-norpparetket
http://www.goexperience.fi/aktiviteetit/Norpparetki.php
http://www.lakelandgte.fi/norpparetket/
Keskisuomalainen on luettavissa Helsingissä Pasilan, Kallion, Itäkeskuksen, Malmin, Rikhardinkadun, Töölön ja Vuosaaren kirjastoissa sekä Kirjasto 10:ssä. Säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain. Pisimpään (kolme kuukautta) lehden vanhoja numeroita säilytetään Pasilan kirjastossa.
Espoossa Keskisuomalaista voi lukea Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Vantaalla lehti tulee Martinlaakson, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoihin.
Säilytysajat voi tarkistaa Helmet-luettelosta.
Keskisuomalaista voi lukea Helmet-kirjastoissa myös ePress-palvelun kautta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.epress.fi/
http://www.…
Suomalaisen kirjallisuuden seura on julkaissut kriittiset editiot seuraavista Eino Leinon ja Aleksis Kiven teoksista. Kriittinen editio sisältää oman aikansa kirjallisuusarvosteluja ja teosten yleistä vastaanottoa. Lisäksi teoksissa on artikkeli nykytutkijan näkökulmasta.
Eino Leino
Tuonelan joutsen; Sota valosta; Väinämöisen kosinta; Karjalan kuningas SKS 1999
Orja-romaanit SKS 2001
Mesikämmen; Musti; Ahven ja kultakalat SKS 1995
Helkavirsiä I –II SKS 2000
Routavuositrilogia KS 1998
Aleksis Kivi
Seitsemän veljestä 1997
Nummisuutarit 1999
Runot 2000
Kullervo 2014
Nummisuutarit 2010
Kihlaus; Leo ja Liina; Selman juonet 2015
http://www.helmet.fi/fi-FI
Muinaisuutemme jäljet on tuore yleisesitys esihistoriastamme ja keskiajasta. Se painottuu arkeologiseen tutkimukseen mutta sivuaa myös uusinta kielitieteellistä tutkimusta. Teos on julkaistu 2015.Kielitieteellinen yleisesitys Suomen esihistoriasta on jo 20 vuotta vanha Häkkinen: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vuodelta 1996.Arkeologian tutkimusmenelmiin voi tutustua vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassa Johdatus arkeologiaan.
Kolme muistojen kapsäkkiä on valmiina ja on niitä enemmänkin tulossa. Eli nämä kolme ovat ihan normaalisti lainattavissa. Ne ovat: vanhan tawaran kapsäkki, "kun minä olin pieni" -kapsäkki sekä pula-ajan kapsäkki. Löytyvät ihan Kyydistä hakemalla. Jos tarvitset tarkempaa tietoa sisällöistä ota yhteyttä kirjastonhoitaja Raija Hasuun puh.0206155786 tai raija.hasu@kouvola.fi
Lyhyitä luonnehdintoja aiheesta Sosiaalinen media tiedonhankinnassa voi lukea mm seuraavilta sivuilta. Sivuilla on esitelty yhteisöllisen tiedonhankinnan keskeiset lähteet.
https://seamk.libguides.com/tiedonhakijanopas/sosiaalinenmedia
https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus/sosiaalinen-media-tiedonhankinnassa?language_content_entity=fi
Muita verkkoaineistoja
Sosiaalisen median riskejä ja tiedonhankintaa käsittelee Jari Bundan Laurea-ammattikorkeakoulu opinnäytetyö (2012).
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48632/Jari_Bunda.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pertti Marttila käsittelee Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään Sosiaalisen median hyödyntäminen palveluliiketoiminnassa.
http://www.theseus.fi/…
Vantaan kirjastojen kesätyöhaku on käynnissä 5.-28.2.2018 osoitteessa https://www.tyonhaku.vantaa.fi/.
Helsingin kesätöistä löytyy tietoa täältä: https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/ ja Espoon kesätyöpaikkoja haetaan täällä: https://www.tyonhaku.espoo.fi/.
Valinnassa suositaan kirjastoalan opiskelijoita, mutta muitakin opiskelijoita voidaan palkata kesätöihin.
Tarkalleen vastauksen tietää vain Jope Ruonansuu itse. Kannattaa kuitenkin tutustua Jope-elämäkertaan Aatteleppa ite! (Gummerus, 2006), jossa Ruonansuun biisintekoprosessia on kuvattu yleisesti ja muiden kappaleiden osalta.
Jopen kappaleissa seikkailee fiktiivisten henkilöhahmojen joukossa 1990-luvulla useita suomalaisia poliitikkoja aina "Mauni" Koivistoa myöten. Aiheiden työstämiseen vaikuttivat osaltaan Jopen lähipiiriin henkilöt, tuottaja-äänittäjäporras (Ahti Kortelainen, Ilkka Vainio ja Risto Asikainen) sekä "Elvis-osasto" (Jari Vesa ja Tommi Reponen).
"Kauko" on ilmiselvä kupletti. Vaikka Ruonansuuta ei mainita tyylilajin Wikipedia-artikkelissa, Kaukoon ja moneen muuhunkin Jopen kappaleeseen pätevät artikkelin määritelmät:
1)…
Outi Lauhakangas mainitsee tämän ilmeisesti bulgarialaista alkuperää olevan sanonnan kirjassaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset käsitellessään huijaamista tarkoittavaa "kusetusta". Hänen mukaansa "lisää saippuaa isännän silmiin" on sukua "silmään/linssiin virtsaamiselle" - kummassakin on tavoitteena toisen näkö- eli arviokyvyn hämärtäminen omien tarkoitusperien edistämiseksi.
Hevosaiheiset lasten- ja nuortenkirjat on tosiaankin usein kirjoitettu tyttöjen näkökulmasta. 8-vuotiaalle sopivasta helppolukuisesta Werneri-sarjasta löytyy kuitenkin Raili Mikkasen kirja Sanni, tulinen irlantilainen. Se kertoo Pekasta, joka tuo Suomeen irlantilaisen Sanni-ratsun ja ryhtyy kouluttamaan siitä kilpahevosta. Kirja kertoo myös Sannin ystävystymisestä tallin muiden hevosten ja eläinten kanssa.
Saara Niemen ja Johanna Viitasen kirjat Hekla säntää kesään ja Heklan kuusi päivää ovat tarinallisia tietokirjoja nuoren hevosen elämästä. Kirjat on kuvitettu upein valokuvin ja ne kertovat hevosen elämästä hevosen itsensä näkökulmasta.
Darrell Odgersin helppolukuisessa Lemmikkilekuri-sarjassa päästään seuraamaan eläinlääkäriaseman…
Seitsemän kynttilää sisältyy Helli Kaikkosen kirjaan Tähtien värilyhdyt y.m. esitystehtäviä lasten koulujuhliin (Kuva ja sana, 1955). Kuvaelman henkilöt ovat Rakkaus, Innostus, Rohkeus, Rauha, Usko, Toivo ja Ilo (valkopukuisia tyttöjä palavat kynttilät kädessä) sekä Viha (mustapukuinen olento).
Vaareineen metsätietä kulkeva Paavo-poika löytyy K. Hämäläisen runosta Paavon mietteet, sen toisesta säkeistöstä. Sävellys on J. N. Lahtisen. (https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-88-vuotiaan-aitini-puolesta?from=term/195555)
Kaisa Häkkinen toteaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004), että sana gorilla on lainattu suomeen englannista ruotsin ja saksan kautta. Apinaa koskeva nimitys on englannin kielessä syntynyt vuonna 1847, ja Häkkisen mukaan sitä on jo pian sen jälkeen ryhdytty käyttämään gorillaa muistuttavista ihmisistä. Suomessa gorilla apinaan viittaavana sanana on esiintynyt ainakin jo vuonna 1861 Suomen lähetyssanomia -lehden numerossa 9.
Häkkinen toteaa, että suomen kielessä sanaa gorilla on käytetty turvamiehestä ainakin 1950-luvulta lähtien. Arvattavasti tässä on sama syy kuin vielä vanhemmassa kuvainnollisesti gorillaa muistuttavuudessa merkityksessä: usein kai turvamiehet ovat olleet kohtuullisen isoja ja voimakkaita kuin gorillat.…
Ainakin parilla verkossa toimivalla antikvariaattisivustolla on myynnissä lautapelejä. Alla linkit näihin:
https://www.antikvaari.fi/tuotteet_uusimmat.asp?tryhma=59
https://www.antikvariaatti.net/kerailyesineet/pelit?q.type=7&q.category=658&q.seller=&q.language=&q=&sort=newest
Sivujen kautta löytyvät tiedot peliä myyvästä antikvariaatista, jonne voi pelin myynnistä ottaa yhteyttä.
Kustaa Vilkuna kytkee Etunimet-kirjassaan Heljon yhdessä Heljan, Heljen ja Heljun kanssa nimeen Heljä, joka on yksi Helena-nimen kansanomaisista muunnoksista. Toisaalta hän huomauttaa, että Virossa nämä nimet ovat Helga-nimen toisintoja. Vielä nimipäiväkalenterissa ollessaan Heljo puolestaan oli yhdistetty nimiin Elias ja Eljas
Suomessa harvinainen Heljo oli yleisimmillään miehen nimenä vuosina 1920-59, joina sen sai 35 poikaa. Nimeä on annettu myös tytöille, mutta tavallisempi se on ollut pojilla, ja miesten nimien joukosta se löytyy myös vanhojen kalenterien nimipäivälistauksista. Tällä perusteella saattaisi ehkä päätellä Heljon sittenkin pohjautuvan enemmän Helgan sisarnimeen Helgeen tai Eliakseen …
Lyhenteen pitäisi olla "vuln. sclop." Latinan sana vulnus tarkoittaa haavaa, sclopetum taas kiväärin tai haulikon kaltaista ampuma-asetta. Sclopetum-sanasta johdettu adjektiivi on sclopetarius, joten lyhenne olisi avattuna vuln(us) sclop(etarium). Kyseessä on siis ampumahaava.
Kevään sävel -laulukilpailun videoita eri esiintyjiltä on jonkin verran YouTubella. Tallenteita Arkatavaran esityksistä ei näyttäisi sieltä kuitenkaan löytyvän. Myöskään Vinyylin rahinaa -verkkosivuston Kevään sävel -kilpailua koskevien artikkelien videoissa ei näy yhtyeen osuuksia.
Kilpailu oli MTV3:n ohjelmistoa. Yhtiöön voi ottaa yhteyttä ja jättää kysymyksen verkkosivujen kautta.
https://vinyylinrahinaa.wordpress.com/kevaan-savel/
https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Ensio Itkonen meni mukaan isänsä 20-luvulla perustaman autokoulun toimintaan vuonna 1952. Onni Itkonen kehotti poikaansa suorittamaan ajo-opettajan tutkinnon. Ennen kuin meni varsinaiselle autokoulun opettajakurssille, Enska aloitti valmistavan kurssin kirjeopistossa. Hän ei kuitenkaan ehtinyt saada opettajan papereita käteensä, kun isä-Itkonen kuoli ja Enska joutui suoraan autokoulun johtajaksi. Tampereen yliopistossa hän suoritti vuonna 1972 aikuisopetuksen approbaturin.
Lähde:
Veli-Matti Kunnari, Ensio Itkonen : ajoneuvoksen albumi
Turun yliopiston kirjaston aineistotietokannan http://volter.csc.fi/ mukaan Turun yliopiston kirjastosta löytyvät kyseiset opinto-oppaat vuodesta 1970 lähtien. Haun voi tehdä nimekkeellä "Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opinto-opas" ja "Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-opas". Turun kaupunginkirjastossa on vain uusimmat Turun yliopiston opinto-oppaat.
