Nyt olisi tarjolla kaksi vaihtoehtoa: Ingpen, Robert Joutonalle (suom. Hannele Huovi), Weilin + Göös 1987 tai Craft, Ruth Talvinalle 1975. Voisiko kirja olla jompikumpi näistä?
Kun itse olin koulussa 1950-1960-luvuilla, spartalaiset tosiaan esitettiin jollain lailla ihailua ansaitsevina. Syynä lienee ollut nuoren tasavallan alusta alkaen vallassa ollut sotilaallista rohkeutta ja kurinalaisuutta ihannoinut kulttuuri, jonka edistäjät näkivät antiikin Kreikan Spartassa sopivan kasvatuksellisen esikuvan. Todellisuudessa Sparta oli väkivaltainen ja eristäytynyt sotilasvaltio, joka perustui maaorjuuteen ja kansalaisten tiukkaan kontrolliin. Nykytermein Sparta oli epähumaani sotilasdiktatuuri.
Uskoakseni tämä spartalaisuuden ihailu on kuitenkin nykyään jo varsin harvinaista ja esiintyy lähinnä yhteyksissä, joissa kehutaan jonkun tyytymistä hyvin vaatimattomiin olosuhteisiin. Enää ei siis ihailla spartalaisten…
Näistä vaihtoehdoista A on hyvä tapa esittää asia. Ympärille ei tarvita lainausmerkkejä, eikä viivoja sanojen väleihin. Lainausmerkkejä voidaan käyttää osoittamaan, että ilmaus on esimerkiksi termi, käsite tai nimitys, mutta jos ilmaus erottuu tekstiyhteydestä tai on muuten tunnettu niin niitä ei tarvita.
Kolmoskohtaan ohje Kotimaisten kielten keskuksen mukaan on seuraava: Jos alkuosassa ei ole välilyöntiä vaan vaikkapa yhdysmerkki (Marja-Liisa, tosi-tv) tai ajatusviiva (20–30), se liitetään kokonaisuuden jälkiosaan yhdysmerkillä ilman välilyöntiä. Eli esim. Marja-Liisa-täti tai Suomi–Etelä-Afrikka-seura.
Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sanaliitot/ohje/131…
Alla kirjoja aiheestasi. Viimeistä lukuun ottamatta kirjat löytyvät Piki-kirjastoista: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena Viimeisen kirjan voit halutessasi saada kaukolainaksi. Kysy kaukolainauksesta lähikirjastostasi.
- Moikataan varpailla : oivalluksia ohjaamisesta, liikkumisesta ja oppimisesta / Anita Ahlstrand
- Tarkkaavaisuus haltuun! : toiminnanohjaustaitojen vahvistaminen / Paula Moraine
- Porkkanaa, ei keppiä: työkaluja neurokirjon ja autismikirjon lasten ja nuorten kanssa toimimiseen / Mimosa Valo
- Kadonnut avain : aistielämyksiä tarjoava musiikkiliikuntaseikkailu / Maiju Mäki
- Tuettua vuorovaikutusta : selkoryhmän ohjaajan opas / Susanna Hintsala
Vastentahtoista kantturaa autetaan sisälle pirttiin tarinassa Kansanelämää, joka sisältyy Aapelin juttukokoelmaan Puuhevonen pakkasessa. Aapelin kirjassa miehellä ei ole nimeä, hän on vain "isäntä". Mollbergilla hän sen sijaan on "pientilallinen Puustinen". Nimi lienee lainattu Pentti Haanpäältä, jonka novellissa Taistelu eräästä talosta esiintyy Puustinen-niminen pientilallinen.
Ensio Itkonen meni mukaan isänsä 20-luvulla perustaman autokoulun toimintaan vuonna 1952. Onni Itkonen kehotti poikaansa suorittamaan ajo-opettajan tutkinnon. Ennen kuin meni varsinaiselle autokoulun opettajakurssille, Enska aloitti valmistavan kurssin kirjeopistossa. Hän ei kuitenkaan ehtinyt saada opettajan papereita käteensä, kun isä-Itkonen kuoli ja Enska joutui suoraan autokoulun johtajaksi. Tampereen yliopistossa hän suoritti vuonna 1972 aikuisopetuksen approbaturin.
Lähde:
Veli-Matti Kunnari, Ensio Itkonen : ajoneuvoksen albumi
Suhtautuminen lähisukulaisten välisiin liittoihin on ollut historian aikana vaihtelevaa. Joissakin uskonnoissa lähisukulaisten välisiä liittoja on suvaittu, kuten varhaisessa juutalaisuudessa, buddhalaisuudessa ja zarathustralaisuudessa. Esimerkiksi ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan (1. Moos. 20:12) Abraham meni naimisiin sisarpuolensa Saaran kanssa. Joissakin uskonnoissa tällaiset liitot ovat taas olleet kiellettyjä.
Ilmeisesti jo varhaiset ihmiset tunnistivat sisäsiittoisuuden vaarat. On olemassa jonkinlaista todistusnäyttöä siitä, että varhaiset ihmiset pyrkivät välttämään lähisukulaisen kanssa pariutumista.
https://www.cam.ac.uk/research/news/prehistoric-humans-are-likely-to-have-formed-mating-networks-to-avoid-inbreeding…
Anni Rättyän Valo taittuu pisaroissa -kokoelman (Kirjapaja, 2005) runossa Kynttilänmyyjä kerrotaan joulukynttilöitä myyvästä pikkupojasta. Voisiko kyse olla tästä runosta?
Runo on julkaistu Pekka Lounelan kirjassa Rautainen nuoruus : välikysyjien kronikka (Tammi, 1976). Alun perin Helsingin Sanomissa julkaistu runo löytyy kirjan sivulta 122 ja sen on kirjoittanut J. Vasama.
Runon voi lukea myös Aristoteleen kantapään Facebook-sivuilta: ylimmäinen kommentti ja sieltä Näytä lisää -linkki .
https://www.facebook.com/groups/19552518320/permalink/10156827284588321… .
Omatoimiajalla on kirjastojen aukioloaikaa laajennettu. Kirjastojen tilat ja laitteet ovat asiakkaitten käytettävissä, lainaus, palautus, varausten nouto, kopioiminen ja tulostaminen toimivat tuolloin itsepalveluna. Henkilökunta keskittyy omatoimiajalla muihin tehtäviin, muun muassa logistiikkaan eli tilattujen varausten sekä palautuvan aineiston purkamiseen kuormista.
Logistiikan määrää valaisee esimerkiksi artikkeli Helsinign kaupunginkirjastolle myönnetystä logistiikkahankepalkinnosta
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_k…;
Kuvassa näyttäisi olevan täkänä.
Kuvaaihe on hyvin samanlainen kuin Vinhelmillä myynnissä olevassa täkänässä. https://www.vinhelmi.fi/tuote/takana-3/
Kenties he osaisivat kertoa tekijän ja mallin ajankohdan?
Suomen käsityön museo saattaisi tietää tästä täkänästä tarkemmin. https://www.craftmuseum.fi/museo-ja-yhteystiedot/henkilokunta
Lähteet:Katri valan puisto sai virallisesti nykyisen nimensä vuonna 1956. Nimeä tosin ehdotettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1952. Aikaisemmin puistolla, mäellä ei ollut virallista nimeä. Esimerkiksi vuoden 1952 opaskartassa alueella ei ollut nimeä. Aluetta oli kuitenkin kutsuttu Marjatan mäeksi tai Marjatan kallioiksi. Mäen viereen vuonna 1927 rakennettua taloa - Katri Valan kotitaloa - kutsuttiin Marjatantaloksi. Asuntoyhtiön nimi oli Asunto-osakeyhtiö Marjatta. Talon ja alueen nimeen liittyy monenlaisia tarinoita. Niistä yhden mukaan Marjatta-niminen nainen piti talossa bordellia. Toisen tarinan mukaan Marjatta olisi harjoittanut prostituutiota talon vieressä olevalla kalliolla, siis nykyisessä Katri Valan puistossa. …
Kyseessä on Elina Vaaran runo ”Balladi”. Se löytyy ainakin CD-levyltä Sydänyön lauluja (Lintu, 2008) Pekka Ristolan säveltämänä ja Timo Kaitaron esittämänä. Nuotit löytyvät teoksesta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977).
Ilmeisesti myös Einari Marvia on säveltänyt kappaleen, mutta se taitaa löytyä esitettynä ainoastaan vanhalta C-kasetilta Einari Marvian lauluja I. Esittäjä on mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen. Tieto löytyy arkistoluettelosta osoitteesta https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94602/688a%20Marvia.pdf?sequence=2. Kasettia ei näytä listatun Kansalliskirjaston tietokantaan, eikä sen nuotteja ole ilmeisesti julkaistu.
Tarkoitatko kenties "Mittarimato"-nimistä laulua, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Enrico Canto (eli Erkki Kanto)? Hän myös esittää kappaleen. Laulu alkaa: "Mä olen mittarimato kierrän maailmaa". Laulusta ei ole kaupallista levytystä, mutta Yleisradiolla on siitä äänite, joka on tehty vuonna 1986. Laulu on kuunneltavissa ainakin tällä hetkellä Areenassa Pikku Kakkosen radiossa ohjelmassa "Mainiot madot" (ohjelman lopussa kohdassa 11:14-14:19).
Muitakin lauluja, joiden nimessä on sana mittarimato, on olemassa. Voit etsiä niitä Yleisradion Fono-tietokannasta. Sieltä voit etsiä kappaleita myös aiheen mukaan. Aiheeksi voit laittaa esimerkiksi sanan mato.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Mainiot madot -…
Kysymyksessänne ei tarkenneta, mitä haluatte kirjastoluokituksesta tietää. Yleisten kirjaston luokitusta YKL ja Helsingin kaupunginkirjaston luokitusta HKLJ voi selata verkossa Finto-palvelussa.
Eduskuntavaaleissa ulkosuomalaisen vaalipiiri määräytyy sen mukaan, mihin vaalipiiriin hänen väestökirjapitokuntansa kuuluu. Väestökirjanpitokunta taas on yleensä se kunta, jossa ulkosuomalainen on viimeksi Suomessa asuessaan asunut. Ulkosuomalaisen äänioikeutetun vaalipiiri mainitaan hänelle lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa ja sitä voi tarvittaessa tiedustella Digi- ja väestötietovirastosta.
Jos Suomen kansalaisella ei ole ollut kotikuntaa Suomessa, hänen kotikuntansa määräytyy kotikuntalain 6 a §:n mukaisesti.
Ulkosuomalaisten äänestäminen - Vaalit
Suomi oli 1800-luvun lopulla vielä suurimmalta osin maatalousyhteiskunta, jossa tyypillinen miehen ammatti oli renki. 1800-luvun loppupuolella renki ansaitsi vuodessa rahapalkkaa 100-150 markkaa. Tämän lisäksi palkkaan sisältyi erilaisia luontoisetuja.https://veteraanienperinto.fi/index.php/tietopankit/kertomuksia/itsenaistymisen-vuodet/nuorisoa-1800-luvun-lopulla/Vuoden 1899 100-150 markkaa olisivat nykyrahassa 557-835 euroa.https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Yleiset kirjastot Suomessa hankkivat suurimman osan kirja-aineistoistaan hankintapalveluyritysten kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomen Kirjastopalvelu oy ja Storia oy (ent. Kirjavälitys). Ohjeet aineiston tarjoamiseksi löytyvät välittäjien verkkosivustoilta.Oman paikkakunnan tai lähialueen kirjastoihin kannattaa olla suoraan yhteydessä henkilökohtaisesti ja antaa näytekappale hankinnasta vastaavalle henkilölle. Omakustanteita hankitaan kirjaston kokoelmalinjausten mukaisesti aivan kuten kustantajien tarjoamaa aineistoakin. Esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmalinjauksessa keskeistä on kirjallisuuden monipuolinen tarjonta eri aihealueista, laatu ja menekin arviointi. Kaikkea tarjottua kirjallisuutta ei hankita kirjastoihin. Usean…
Yleistä tietoa polttareista löytyy Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/
asiasanoilla "polterabend" ja "polttarit". Esim. teokset Vitsistä videoon (1996), Humor och kultur (1996) ja Suuri seuraleikkikirja (2000) löytyvät asiasanalla "polterabend"." Polttarit"-haku antaa viitteet Betoni kukkii (1989), Kahden kauppa: juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häätavoista (1995) ja Jokela, Pia: Unohtumaton hääjuhla (1996).
