Olet jo kysellyt asiasta monilta sellaisilta tahoilta, joita olisin myös ehdottanut.
Löysin netistä Talomaalaus pro -nimisen yrityksen. He kertovat sivuillaan hirsitalojen pintakäsittelystä eli osaavat varmasti neuvoa jotenkin. Tosin luultavasti pientä maksua vastaan.
Puu info -sivusto kertoo puurakenteiden ominaisuuksista.
Voisit myös kokeilla Panu Kailan kirjaa Talotohtori. Siitä saattaa löytyä myös ohjeita oikeaoppisesta hirren pintakäsittelystä. Helmet
Kimmo Lauharon kirja Hirsi rakennusaineena ja teollinen hirsitalo, siäsltää myös tietoa hirren maalamisesta. Helmet
Teoksessa: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Otava, 2000) kerrotaan nimestä Pelkonen tähän tapaan:
Nimeä Pelkoi on pidetty muinaissuomalaisena henkilönimenä. A.V. Forsman mainitsee väitöskirjassaan (1891) esimerkkinä kristinuskon tuomasta pakollisesta nimenmuuttamisesta inkeriläisvanhimman Pelkoin eli Pelkoisen (Peljugin l. Pelgusijn) kasteen v. 1240. Hän sai nimen Filippi, mutta kutsuttiin kuitenkin edelleen pakanallisella nimellään.
Nimeä tapaa 1500-luvun puolivälin lähteissä etenkin Karjalasta (Jääski, Kivennapa, Lappee, Muolaa, Viipurin kaaupunki ja pitäjä: 1600-luvulla myös Hiitola, Kitee, Rautu, Pälkjärvi) ja Savosta (Rantasalmi, Sääminki, Tavinsalmi, Vesulahti), jossa esiintyy myös nimeä Pelkinen (Pelkin, Pelckoinen),…
Yliopistotutkintoihin liittyviä lakeja on useita. Valtioneuvoston yliopistojen tutkintoja koskevassa asetuksessa todetaan kielitaitovaatimuksista näin: "Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta".
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Suomalaisten yliopistojen historia ulottuu satojen vuosien taakse. Helsingin yliopisto on perustettu jo…
Kirjastokinon käyttö PIKI-kirjastokorteilla päättyi 30.11.2023. Sen korvaa Cineast-niminen elokuvapalvelu. Cineastin aloitus valitettavasti viivästyi alun perin suunnitellusta ja PIKI jäi hetkeksi vaille elokuvapalvelua.
PIKIn tarjoama elokuvapalvelu vaihtuu | | piki.fi (finna.fi)
Kyllä otuksen tuntomerkit viittaavat vahvasti juuri paperitoukkaan. Paperitoukka muistuttaa suuresti sokeritoukkaa, mutta se on tätä suurempi ja sen pää on karvaisempi kuin sokeritoukalla. Paperitoukalla on myös sokeritoukkaa pidemmät tuntosarvet sekä takasukaset. Lähemmin tarkasteltuna näkee, että paperitoukkaa ympäröi kellertävä karvoitus, joka sokeritoukalta puuttuu. Sokeritoukka on väriltään ainoastaan vaalea tai hopeanhohtoinen. Ulkoisten erojen lisäksi paperitoukka on sokeritoukkaa nopealiikkeisempi. Se on myös taitava kiipeilijä: se ei pysyttele lattianrajassa kuten sokeritoukka, vaan voi kiipeillä helposti vaikkapa seinillä.Paperitoukka – tehokkaasti leviävä sisätilojen tuholainen - Anticimex
Hei,
Kyseessä saattaisi olla John Boormanin Kahden miehen helvetti (Hell in the Pacific, 1968), (Wikipedia-artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kahden_miehen_helvetti). Elokuvan loppuratkaisusta on pari versiota, mutta toisessa molemmat kuolevat.
Jos mitataan suurinta purkautuvan pohjaveden määrää, Suomen suurin lähde on Utsjoella lähellä Norjan rajaa sijaitseva Sulaojan lähde. Siellä vettä purkautuu lähteeseen noin 32 000 kuutiota vuorokaudessa, eli noin 400 litraa sekunnissa.
Etelä-Suomen sanomat on kerännyt vertailua Suomen suurimmista lähteistä ("Suomen suurin lähde löytyy Lapista" 16.5.2011). Lähteiden vertailu keskenään on hieman hankalaa, koska lähteiden vesimäärät muuttuvat aikojen kuluessa eikä niistä ole kerätty tietoa kansallisella tasolla. Lehdessä tehdyssä vertailussa Sulaojan vesimäärä on kuitenkin omaa luokkaansa. Seuraavaksi suurimmaksi arvioitu Taivalvaaran lähde Taivalkoskella pulputtaa vettä "vain" noin 17 000 kuutiota vuorokaudessa.
Yleisen suhteellisuusteorian mukaan gravitaatio on aika-avaruuden kaareutumista, jonka saa aikaan esineiden massa. Musta aukko ei niinkään ime ainetta itseensä, vaan sen äärimmäisen tiheäksi keskittynyt suunnaton massa kaareuttaa aika-avaruuden ympärillään. Se ei vaikuttaa suoraan fotoniin vaan tilaan ja aikaan sen ympärillä. Fotonilla ei ole lepomassaa, mutta se liikkuu valonnopeudella suoraa linjaa aika-avaruudessa. Fotonilla on täten energiaa ja liikemäärää, ja näin sillä voidaan sanoa olevan "liikemassaa". Avaruuden kaareutuessa myös fotonin suora kulkulinja kaareutuu. Aika-vääristymä kasvaa mitä lähemmäs mustan aukon singulariteettia tullaan. Mustan aukon tapahtumahorisontissa aika-avaruus lopulta kaareutuu…
Aristoteleen kantapään toimituksesta kerrottiin, että musiikin Hammond-uruille on säveltänyt Jouni Kenttämies (Yle) ja juonnot lukee Hellevi Härkönen (Yle).
https://areena.yle.fi/podcastit/1-2750116
Netistä löytyy useitakin lähteitä, joissa kyseisen hyödykkeen historiaa kerrataan. Muun muassa AntroBlogi julkaisussa, joka on antropologien ylläpitämä blogi, Emmi Huhtaniemi kokoaa vessapaperin historiaa näin: ”Pyyhkimiskäytäntöjen historiassa ihmiset ovat käyttäneet kaikkea käsillä olevaa lehdistä ja tikuista kiviin, ruukunpalasiin ja maissintähkiin. Mainintoja paperista vessakäynnin yhteydessä löytyy Kiinasta jo 500-luvulta, mutta ensimmäinen kaupallinen, nimenomaan takapuolen pyyhkimiseen valmistettu paperi syntyi USA:ssa 1857.”Lähde:Huhtaniemi E. 22.3.2020. Vessapaperin kulttuurihistoriaa. Antroblogi. https://antroblogi.fi/2020/03/vessapaperin-kulttuurihistoriaa/. (Luettu 2.8.2024)
Sananlaskusta on olemassa useita variantteja. Kananpaskan kantajan vaihtoehtoina tunnetaan esimerkiksi katinhännän ja katinpaskan kantaja. Tämän perusteella ei sen enempää kana kuin paskakaan liity varsinaisesti asiaan – tärkeintä lienee alkusointu (ka–ka) ja hokemaan sopiva rytmi."Annetun takaisin ottajaa häväistiin muuten sanomalla: Ottaja ja antaja, katin hännän kantaja, – joka lause maamme ruotsalaisillakin tavataan muodossa: Givare, tagare, kattens bedragare." (A. A. Koskenjaakko, Sananlaskututkimuksia. 1)
Maigret Theme-niminen kappale löytyy itse asiassa kahdelta eri säveltäjältä: Nigel Hess ja Ron Grainer. Mies ja piippu on suomennos Grainerin kappaleesta (san. Saukki). Hessin kappale löytyy ainakin "More TV hits of the 90s"-nuotilta (tunniste 1859090001,nuotinnos: laulumelodia, piano, sointumerkit. "Tv themes for keyboard" (tunniste: 1859091717, nuotinnos: melodia ja sointumerkit kosketinsoittimille) sisältää jommankumman version, luettelointitiedoissa säveltäjää ei mainita. Suomenkielisestä versiosta ei valitettavasti löydy nuottina viitteitä hakuteoksista eikä tietokannoista. Nuottien saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannastamme Plussasta (www.lib.hel.fi/plussa/).
Sri Lankasta ja sen kulttuurista löytyy melko vähän tietoa; aineisto on painottunut matkaoppaisiin. Tässä muutamia ehdotuksia:
Barlas, Robert, Culture shock! Sri Lanka, Graphic Arts Center, 1995.
Inkinen, Sari, Aasian liiketoimintakulttuurit, Avaintulos, 1994.
Kulttuureja ja käyttäytymistä, 90 maata suomalaissilmin, Fintra, 1993.
Maailma tänään 19, Intian niemimaa, Bonnier, 1998.
Miethig, Martina, Sri Lanka, Apa Publications, 2002.
Miettinen, Jukka O, Jumalia, sankareita ja demoneja, johdanto aasialaiseen teatteriin,
Teatterikorkeakoulu, 1987.
Ehkä tarkoitat ulkoasiainministerinä työskennellyttä Walther Rathenauta ? Hänet murhattiin v. 1922. Biografia löytyy saksaksi internetistä
http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/RathenauWalther/ Muutosten vuosisata -kirjassa (osa 3, s.270) on Rathenausta jonkin verran suomeksi. Otavan suuri maailmanhistoria (osa 17, s.55)kertoo, että Rathenau murhattiin 24.6.1922 hänen mm. neuvoteltuaan liittoutuneiden kanssa Genovan konferenssissa eri tavoista maksaa sotakorvauksta. Rathenaun oli konferenssissa onnistunut voittaa liittoutuneiden luottamus ja hillitä heidän vaatimuksiaan ilman Saksan tekemiä myönnytyksiä.
Hamara-liite ilmestyi ensimmäisen kerran Rumbassa 3/2002, sen jälkeen vielä Rumban numeroissa 13-14/2002 ja 22/2002. Vuonna 2003 Hamara alkoi ilmestyä itsenäisenä lehtenä.
Uutta, virallista tietoa Suomen puolustuspolitiikasta saat Suomen Puolustusministeriön sivuilta:
http://www.defmin.fi/index.phtml?s=56
Myös esim. näistä kirjoista löydät tietoa
- Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2004 : valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2004
- Arvot ja velvollisuudet isänmaan puolustuksessa / toimittanut Risto Sinkko
(Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, johtamisen laitos, 2005)
Olisikohan kyseessä itävaltalainen body art –taiteilija Rudolf Schwarzkogler (1940-1969), jonka huhutaan kuolleen leikatessaan peniksensä irti esityksessä. Todellisuudessa hän sai surmansa hypätessään ”taiteen nimissä” ikkunasta. Oulun kaupunginkirjastossa olevista kehotaidekirjoista ei Schwarzkoglerista löytynyt tietoa, mutta googlettamalla voi hakea netistä. Osoitteesta http://www.galerie-krinzinger.at/kuenstler/schwarzkogler/schwarzkogler_… löytyy myös joitakin kuvia hänen esityksistään.
Rikhardinkaun kirjastossa sijaitsevan taidelainaamon lainat eivät ole ilmaisia. Lainan hinta vaihtelee teoksen hinnasta riippuen 20–200 €/kk.
Lisätietoja löytyy osoitteesta:
http://www.helsingintaiteilijaseura.fi/hts/?q=node/50
