Tätä asiaa on paras lähestyä kirjallisuuden kautta. Esimerkiksi Melinda-tietokannasta tai Helmetistä voi hakea, missä kirjastoissa olisi aiheesta kirjallisuutta. Hakusanana voisi käyttää esim. "laskutus"-sanaa. Tutustumisen arvoinen voi olla esim. seuraava teos: Anttonen, Miia & Hakonen, Marika: Taloushallinnon taitajaksi (Helsinki, WSOYpro 2010).
Eduskunnan kirjastossa tätä aihepiiriä käsittelevää kirjallisuutta on hyvin vähän. Tuota Anttosen ja Hakosen kirjaa ei ole.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi
http://haku.helmet.fi
Jos ukkonen löi ensimmäisenä pellolla olevaan sähköpaimenenlankaan, aurinkopaneelitelineen sijainnilla tuskin on ollut merkitystä. Yksi yleisimmistä aurinkopaneelien valmistusmateriaaleista on pii, joka itsessään johtaa jo huonosti sähköä. Aurinkopaneeliteline tuskin on johdattanut ukkosta iskemään lähimaastoon. Todennäköisesti pellon poikki kiertävä sähköpaimenenlanka on ollut päällä olevan ukkosen alapuolella ja sopivasti kenties myös maasta koholla, jolloin se on on ollut lähellä ukkosen iskua. Tietenkin, jos aurinkopaneeliteline ja paneelisäädin ovat olleet yhteydessä, ja lanka on ollut myös kiinni telineessä, ukkosen isku on päässyt sitä kautta hajottamaan paneelinsäätimen talon sisällä. Jos aurinkopaneeliteline ja lanka olisivat…
Muistaisitko Joakim Pirisen Familjen Bra –televisiosarjaa? Sitä on esitetty ruotsinkielisellä FST:llä vuonna 1988. Sarjan nimi oli suomeksi ilmeisesti juuri Hyväsen perhe. Nämä tiedot ovat peräisin erään taiteilijan cv:stä (otsikon Musik för TV och teater alta) ja keskustelupalstalta. Valitettavasti varmempaa tietoa ei löytynyt. Ehkäpä Yle voisi auttaa: http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
http://www.peterlang.ax/biography/CV.pdf
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=7702.1
Joakim Pirinen on suomalaistaustainen, ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä, taiteilija, näytelmäkirjailija ja runoilija:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joakim_Pirinen
Familjen bra on seikkaillut Ruotsissa myös teattereiden lavoilla:
http://www.svd.se/kultur/…
Kyllä se on mahdollista. Vanhoja sanomalehtiä voi lukea mikrofilmattuina. Vanhempia lehtiä on myös digitoitu.
Pasilan kirjaston lehtiosastolla voit lukea mikrofilmattuja lehtiä. Jos haluat kopiot mikrofilmien sivuista, sinun kannattaa varata Pasilan kirjaston lehtialueen työtila 39. Laitteella voi tallentaa pdf-tiedostoja muistitikulle ja tulostaa paperikopioita (0,50 € / kopio, koko A3). Mikrofilmatut sanomalehdet löydät Helmet-hausta esimerkiksi sanoilla "sanomalehdet mikrofilmit".
Myös Kansalliskirjastossa voi lukea lehtien vanhoja numeroita mikrofilmeiltä ja mikrofilmeistä saa kopioita. Digitoitujen lehtien listat löytyvät alla olevasta linkistä. Kansallisbibliografia Fennicasta näet, onko etsimäsi lehden vanhat numerot…
Harpunsoittajan laulut ovat Goethen Wilhelm Meisterin oppivuodet -romaanin vuoden 1923 kaksiosaisessa suomennoksessa osassa 1. Numero 1 on sivulla 186 ja numero 2 sivulla 185. Romaanissa niillä ei tosin ole nimiä.
Runot ovat myös Maailman kannel -runoteoksessa (suomennokset Eino Leino), sekä Leena Jäppilän suomentamina Taite-runouslehdessä (2002, nro 3, s. 22). Numero 2 löytyy myös Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi -kirjasta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Helmet-kirjastoista löytyy venäjäksi, ranskaksi, ruotsiksi ja englanniksi:
Poterjannaja Rossija / Aleksandr Kerenski
Dnevnik politika : revoljutsija natšalas! Izdaleka. Delo Kornilova / A. F. KerenskiĮ
Dnevnik politika : revoljutsija natšalas! Izdaleka. Delo Kornilova / A. F. KerenskiĮ
The Kerensky memoirs : Russia and history's turning point / by Alexander Kerinsky / by Alexander Kerinsky
Kerenskij : det nya Rysslands skapare / J. Ravn-Jonsen ; bemyndigad översättning av A. Berg / J. Ravn-Jonsen ; bemyndigad översättning av A. Berg
Jonkin verran muuta aineistoa löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ja muualta Suomesta. Yliopiston kirjasto on kaikille avoin ja kortin saat esittämällä henkilötodistuksen.
https://www.kansalliskirjasto…
Hei,
kirjasto huolehtii vanhojen paristojen kierrätyksestä ja uusien hankinnasta. Koska kuvatut ääniä päästävät kirjat ovat kovassa käytössä, käy tosiaan välillä niin, että asiakasa saa "hiljaisen" kirjan.
Tässä internet-osoite, josta löytyvät muutoksenhakuohjeet :
http://www.rovahovi.oikeus.fi/muutoksenhaku.htm
Korkeimman oikeuden sivuilla on tietoa valituslupajärjestelmästä osoitteessa http://www.kko.fi/toiminta/valituslupajarjestelma.htm
Hyvä kysyjä!
Suomenkielisiä matkakirjoja Etelä-Afrikasta ei oikein ole ilmestynyt, englanninkielisiä kylläkin.
Maantieteen hakuteos nimeltään Maailma tänään, osa 18, on aika uusi, vuodelta 1996. Se on Tieteen kuvalehden hakuteos ja sisältää paljon tietoa Eteläisestä Afrikasta, myös sen eläimistöstä ja
kasvillisuudesta.
Suonmenkielinen video löytyy kokoelmistamme nimellä Etelä-Afrikka (tekijä on Folke West,
kesto 40 min.).
Lisäksi sarjoissa Maailma nyt, osa 7 (W+G, 1993) ja Maailman ympäri, osa 3 (WSOY, 1987, josta uusi painos on ilmestynyt nimellä Maailman maat ja kansat, osan nimi: Kongosta Kapkaupunkiin) on
tietoa Etelä-Afrikasta. Eläimistöstä löytyy tietoa mm. kirjasta Kauneimmat kansallispuistot, osa 1,
(W+G, 1990, Maailman…
Kyseessä on ranskalaisen Henri Verneuil'n vuonna 1967 ohjaama elokuva "La vingt-cinquième heure", jota esitettiin Suomessa elokuvateattereissa jo samana vuonna nimellä "25. tunti". Elokuvan pääosissa näyttelivät Anthony Quinn ja Virna Lisi. Elokuva perustuu romanialaisen Virgil C. Gheorghiun samannimiseen romaaniin, jonka Lauri Hirvensalo suomensi vuonna 1952.
http://www.imdb.com/title/tt0062445/reviews?ref_=tt_urv
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/120336
https://en.wikipedia.org/wiki/The_25th_Hour_(film)
Löydät vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kauan-kauan-sitten-nain-elokuvan?from=term/249639&language_content_entity=fi
Kevään sävel -laulukilpailun videoita eri esiintyjiltä on jonkin verran YouTubella. Tallenteita Arkatavaran esityksistä ei näyttäisi sieltä kuitenkaan löytyvän. Myöskään Vinyylin rahinaa -verkkosivuston Kevään sävel -kilpailua koskevien artikkelien videoissa ei näy yhtyeen osuuksia.
Kilpailu oli MTV3:n ohjelmistoa. Yhtiöön voi ottaa yhteyttä ja jättää kysymyksen verkkosivujen kautta.
https://vinyylinrahinaa.wordpress.com/kevaan-savel/
https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Varmaan poliisit työskentelevät osan aikaa yksin monissa maissa. Myös Suomen poliisit saattavat partioida joskus yksin esim. moottoripyörapoliisit. https://polamk.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?pbformtype=01001&database=1&profileset=PAFI&max=50&sort=5&freetext=yksinty%F6skentely&Hae=Hae
Yksin tai yhdessä partiointi liittyy poliisien työturvallisuuteen. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79751/sm_052009.pdf?sequence=1 Tosin yksintyöskentelyä on ajoittain ehdotettu ratkaisuksi työvoimapulaan.
Viime vuosisadan alkuvuosina poliisit työskentelivät useammin yksin myös katupartioissa. https://www.poliisi100.fi/1920-luku/ https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152361/…
Se, että vasemmasta on tullut "oikea" käsi pitää rannekelloa, juontaa juurensa ihmisten oikeakätiseen enemmistöön (85-90%). Perinteiset mekaaniset rannekellot suunniteltiin oikeakätiselle käyttäjälle: vetonuppi oli kello kolmen kohdalla, ja kun kelloa piti vasemmassa kädessä, se oli helppo vetää ja asettaa oikeaan aikaan oikealla kädellä poistamatta kelloa ranteesta. Oikeassa kädessä olevan "oikeakätisen" kellon vetonupin käsittely vasemmalla kädellä on paljon hankalampaa. Jotkut luksuskellojen valmistajat ovat sittemmin tuoneet markkinoille myös vasenkätisiä malleja.
Moni vasenkätinen rannekellon käyttäjä pitää kuitenkin kelloaan kaikesta huolimatta oikeassa kädessä, koska ei-hallitseva käsi saattaa tuntua luontevammalta paikalta…
Pohjoismaisen tontun perushahmon loi ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström. Nyströmin tontut olivat pukeutuneet pohjoismaalaisen talonpojan perinteelliseen kansanasuun. Ensimmäisissä värillisissä tonttukuvissa hiippalakki oli punainen ja puku harmaa tai vihertävä.
Varmimmin tontun tuntee päähineestä. Pitkä, suippopäinen myssy eli hiippa on tonttujen - ja katolisten piispojen - virkalakki. Hiippa on vanha myssyn malli. Antiikin Roomassa suippenevaa fryygialaismyssyä käyttivät vapautetut orjat. Keskiaikainen porvarin hiippa muistutti pikkulapsen kypärämyssyä, 1300-luvun aatelismies kietaisi pitkän myssynkärjen leukansa alta pään päälle. Ranskan vallankumouksen tunnusvaatteeksi nousi fryygialaismyssy, joka somistettiin…
Kynsilakan koostumus varmaankin vaihtelee hieman merkistä riippuen. "Perinteinen kynsilakka koostuu polymeeristä, yleisimmin nitroselluloidista, liuotettuna liuottimeen, yleensä etyyliasetaattiin tai butyyliasetaattiin." https://scitechconnect.elsevier.com/chemistry-nail-polish-polymers-plasticisers-pigments/
"Nitroselluloosa liukenee asetoniin, nitrometaaniin sekä joihinkin asetaattiestereihin. Nitrattu selluloosa on luja polymeeri ja etenkin sen vähemmän nitrattua laatua (selluloidia) käytetään lakoissa sekä pingispalloissa." Wikipedia
"The ethyl acetate formula is C6H12O2. The nitrocellulose formula is C6H7O2(OH)3. Butyl acetate has 6 atoms of Carbon, 12 atoms of Hydrogen, and 2 atoms of Oxygen." …
Laajasalon kirjastossa on 3-10 hengelle tarkoitettu kokoustila Luoto. Tilan voi varata max. 2 tunniksi ja sen käyttö on maksutonta.
Tilan voi varata Varaamossa https://tilavaraus.hel.fi/. Kirjoittamalla hakukenttään Laajasalon kirjasto, löytää kokoushuoneen. Varauksen tehdäkseen on palveluun kirjauduttava pankkitunnuksilla.
Voisit aloittaa vaikka näistä Helmet-kirjastosta löytyvistä kirjoista:Muutosten Venäjä : Venäjän historia 862-2009 / Arto LuukkanenVenäjän idea / Mauno KoivistoVenäjän historia / Heikki KirkinenVenäjän kulttuurihistoria / Pekka PesonenNaisia Venäjän kulttuurihistoriassa / toim. Arja Rosenholm, Suvi Salmenniemi, Marja SorvariVenäjän tsaarit : kaikki Venäjän tsaarit Rurikin suvusta Romanoveihin / David WarnesLisää kirjoja voit etsiä Helmet-verkkokirjastosta esimerkiksi hakusanoilla Venäjä ja historia.Lähde:Helmet.finna.fi. https://helmet.finna.fi/
HT ei välttämättä ole signeeraus – se on yksi Arabian käyttämistä mallitunnuksista. Tehtaan sisäistä käytäntöä varten jokaiselle esineelle on annettu mallitunnus, joka astioissa on kirjain tai kirjainpari. Tämä näkyy esineen pohjassa massaan painettuna milloin selvemmin, milloin heikommin leiman syvyydestä tai lasitteen paksuudesta riippuen.HT-malli oli peräisin Arabian emoyrityksestä Rörstrandista. Arabian mallitunnukset olivat aluksi samoja kuin Rörstrandissa käytetyt.Kokonaiseen 12 hengen kahvi- ja teeastiastoon sisältyi kuppien ja aluslautasten lisäksi joko kahvi- tai teekannu, sokerikko ja kermakko sekä toisinaan myös pieni kulho, johon kahvinporot tai teenlehdet voitiin siivota pois kupista, tai suurempi leivonnaisille tarkoitettu…
Valitettavasti en onnistunut selvittämään kysymäsi valaisimen suunnittelijaa. Valaisinpaja oy on vuonna 1967 perustettu design-valaisimia tuottava yritys. Se valmisti mm. Artekin valaisimia vuosina 1975-1997. Vuonna 1998 Valaisinpajan nimeksi vaihtui Cariitti. Voisit tiedustella asiaa Cariitista. Yhteystiedot löytyvät yrityksen sivulta.Lähteenä on käytetty kirjaa Anna-Kaisa Huusko ja Pekka Järveläinen: Suomalaisia valaisimia (2012) ja Suomen Yrittäjien yrityshakemistoa.