Aivan tarkkaa luetteloa vuonna 1934 esiintyneistä Tap-alkuisista paikannimistä en löytänyt. Kokoelmistamme löytyi P. Pauninkosken Suomen paikkakuntahakemisto vuodelta 1949. Siinä mainitaan kolme Tap-alkuista paikannimeä: Tapanila, Tapio (Rovaniemi) ja Tapola (Iitti).
Tuoreemmassa Suomalaisessa paikannimikirjassa, 2007, mainitaan myös seuraavat paikat: Tapaninkylä (kaupunginosa Helsingissä), Tapavainola (kylä Lappeenrannassa), Tapionniemi (kylä kemijärvellä). Lisäksi löytyivät Tappuri (Ounastunturin huippuja), Tappurivirta (salmi Haukiveden ja Joutsenveden välillä, virta Heinävedellä) ja Tappuniemi (niin Savonlinnassa kuin Heinävedellä).
Nämä nimet ovat kirjan mukaan olleet käytössä jo 1934.
Saattaa kuitenkin löytyä paikannimiä, joita ei…
Hei!
Varauksesi ovat näköjään leffoja. Eivät ne mitenkään ole jumissa, ellei jumiksi lasketa sitä, että yksi on myöhässä. Ne ovat siis lainassa ja yksi on vasta menossa asiakkaalle eli odottaa noutoa. Kyllä ne ovat tulossa!
Voisi kuvitella että kuva olisi osa Poliisilaitoksen kampanjaa. Ota yhteyttä Poliisimuseoon http://www.poliisimuseo.fi/poliisi/poliisimuseo/home.nsf/pages/469E32C1… . Siellä luvattiin tehdä haku tietokannoista ja ohjata tarvittaessa eteenpäin.
Kyseinen Hilda Lipposen muistelma on ilmestynyt aikaisemmin Pertti Virtarannan teoksessa ”Länsi-Kannaksen murrekirja” (SKS, 1982). Siinä tuo murteellinen kohta selitetään sivulla 180 siten, että ”olliit laakkasissaa ja hyymistelliit” merkitsee ’värisivät, hytisivät’.
Shadow of the Vampire löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta videokasetilla. DVD-versiolle ei ehkä ole saatu lainausoikeuksia - kirjastokäyttöön ei voi ostaa dvd-levyä kaupasta, vaan meidän täytyy ostaa siihen myös lainausoikeudet. Kaikkiin julkaisuihin lainausoikeuksia ei saada.
Fearless Vampire Killers -elokuvasta ei ehkä ole suomiversiota tehtykään, en löydä sitä edes myynnistä mistään. Huuto.net-palvelussa on myynnissä ruotsi-versio, jossa tekstitys on ruotsiksi ja englanniksi.
Jos haluatte lainata Jyväskylästä tuon Shadow of the Vampire -videon, se maksaa 7 euroa. Kaukopalvelupyyntö tehdään täyttämällä tama lomake:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Tarkistin Suomen kirjastojen tilanteen…
Kyllä se on mahdollista. Vanhoja sanomalehtiä voi lukea mikrofilmattuina. Vanhempia lehtiä on myös digitoitu.
Pasilan kirjaston lehtiosastolla voit lukea mikrofilmattuja lehtiä. Jos haluat kopiot mikrofilmien sivuista, sinun kannattaa varata Pasilan kirjaston lehtialueen työtila 39. Laitteella voi tallentaa pdf-tiedostoja muistitikulle ja tulostaa paperikopioita (0,50 € / kopio, koko A3). Mikrofilmatut sanomalehdet löydät Helmet-hausta esimerkiksi sanoilla "sanomalehdet mikrofilmit".
Myös Kansalliskirjastossa voi lukea lehtien vanhoja numeroita mikrofilmeiltä ja mikrofilmeistä saa kopioita. Digitoitujen lehtien listat löytyvät alla olevasta linkistä. Kansallisbibliografia Fennicasta näet, onko etsimäsi lehden vanhat numerot…
You might try contacting the Maritime Museum of Finland. They have an archival collection that includes photos, and even if their collection does not include any pictures of ss Carolus, I am sure they will be able to help you further.
You may contact them at:
The Maritime Museum of Finland
Hylkysaari, FIN-00570 Helsinki, Finland
Tel. +358 9 4050 9051
Fax +358 9 4050 9060
e-mail:suomenmerimuseo@nba.fi
http://www.nba.fi/MUSEUMS/MARITIME/Merimeng.htm
Suutarilan kirjastossa on vielä saatavana näyttelyssä ollut " Siilin talvipesän rakennusohje". Myös Kaarina Turtian kirjassa Siili, pihapiirin villilemmikki kerrotaan seikkaperäisesti siilin "omasta" pesänrakentamisesta ja miten siilille voi rakentaa talvipesän.
Suutarilan kirjastoon saat yhteyden puh. 310 85 074 ja Turtian kirjaa löytyy useista kirjastoista. Saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ .
"Saha paloi poroksi keskiyöllä lauantaina heinäkuun 29 pnä 1967. Johtava lossinkuljettaja Pentti Koponen havaitsi tulipalon klo 23.45 aikaan punaisena kumotuksena sahan harjalla kattorakenteessa lukuisissa ikkunoissa, jotka aikanaan antoivat luonnonvaloa sisäsahaan, silloin jo kun saharakennus valmistui."
Lähde: Matti Rommi: Wahlin saha 1905-1967 - Lamposaari / 2013, (s. 305.)
Johann Wolfgang von Goethen runosta Selige Sehnsucht on kaksi suomennosta.Otto Mannisen suomennos Autuas kaipuu vuodelta 1928 on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (Otava, teoksesta on useita painoksia, vuoden 1980 painoksessa runo on sivuilla 275 - 276). Teivas Oksala suomensi runon samalla otsikolla vuonna 2004 julkaistussa Goethen runojen kokoelmassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi (Artipictura, 2004, suomennos on tässä teoksessa sivulla 100).
Tiedot Tanskaan siirretyistä sotalapsista löytyvät Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tanskan valiokunnan arkistosta https://www.mll.fi/tietoa-mllsta/mlln-historia/arkistot/ .
Arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ks. yhteystiedot https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot .
Kappale on nimeltään Pysähtynyt sunnuntai ja sen esittää Club For Five. Laulu on julkaistu yhtyeen albumeilla Uni (2006) ja Kaikki parhaat : best of 2003-2016 (2016). Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Laura Sippola.
Sanoja oli Niilo Tarvajärvi, oman aikansa radio- ja televisiopersoona.
Yle Areenassa löydät näytteitä hänen ohjelmistaan hakusanalla Niilo Tarvajärvi.
Muistelmia sisältävät seuraava kirjat :
Tarvajärvi, Niilo Tarvan mustelmat Lehmus 1964
Tarvajärvi, Niilo : Satu maista Kauppiaitten kustannus 1989
Ville Elorannan ja Lotta Jalavan teoksesta Sana sanasta: suomen kielen jäljillä (Tammi, 2021) löytyy alla oleva maininta:
"hyvä esimerkki on vitsailuun liittyvä sana läppä, jota ei välttämättä heti yhdistäisi huulta tarkoittavaan ruotsin läpp-sanaan." Läpän ja huulen heittäminen tarkoittaa samaa asiaa.
Helsingissä VHS-kasettien digitointi DVD-muotoon on mahdollista Pasilan kirjastossa. VHS-DVD-digitointi toimii DVD+R- ja DVD+RW-levyillä.
Siirtoon tarvittavat laite on varattavissa osoitteesta https://varaamo.hel.fi .
Pasilan kirjaston yhteystiedot löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
VHS-kasetteja voi digitoida myös Tikkurilan ja Kauniaisten kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kauniaisten_kirjasto
Laulussa ”Variksen saappaat” (tai ”Variksensaappaat”) lauletaan: ”Mitäpä se ränttää itkua vääntää ja ikävätä voivotella, juu. Parempi on laulaen terveiset laittaa ja onnea toivotella, juu.” Sanat on kirjoittanut Reino Hirviseppä eli Palle, oikealta nimeltään Reino W. Palmroth. Laulu alkaa: ”Paljasjaloin minä elämäni aloin”. Laulun melodia on kansansävelmä, joka on tuttu laulusta ”Jos sais kerran reissullansa”.
Laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Pekka Himanka ja Eija Sinikka. En löytänyt laulua Veikko Lavin diskografiasta. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”120 kitaralaulua : [60 vuotta kitaransoiton juhlaa]” (toimitus: Miika Snåre, Ari Leskelä; F-kustannus, 2013).
Lähteet:
Halmeaho, Matti: Laulajan testamentti : Veikko Lavin…
Olisikohan nimitys ollut pienen piirin käytössä? Ainakaan Stadin slangin suursanakirja ei tunne sanaa pommi tässä merkityksessä. Sanakirjan mukaan pommilla voi olla useita merkityksiä: puoleensa vetävä tyttö, isku tai lyönti, nyrkillä lyöminen tai potkiminen (antaa pommia). Pommi voi myös tarkoittaa amfetamiininyyttiä.
Näiden lisäksi muita merkityksiä voivat olla rommi (1970-luvulla), hälytyssoitto ihmiselle, jolle on asiaa (1990-luku).
Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja / laatineet Heikki ja Marjatta Paunonen (WSOY, 2002)
Myöskään urbaanin sanakirjan mukaan pommi ei viittaa liikennepoliisiin.
https://urbaanisanakirja.com/word/pommi/
Suomen kielellä ei henkilöstä nimeltä Andrew Jackson Davis löydy tietoja.
Internetin hakupalvelun avulla (esim. Metacrawler tai Northern Light, löytyvät vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston kotisivun, http://www.lib.hel.fi/, kautta)löytyvät sivut http://www.waymemorial.org/AndrewDavis.htm ja http://www.fst.org/spirit3.htm . Näistä ilmenee että AJC ei ollut niinkään kirjailija vaan lääkäri, tiedemies ja "modernin spiritualismin isä", ns. mesmeristi.
Käytettävissä olevien tiedonlähteiden mukaan hänen kirjoituksiaan löytyy Suomesta, tosin ei kaupunginkirjastoista eikä suomeksi. Tarkempia tietoja teosten sijainnista ja saatavuudesta voi kysyä yleisten kirjastojen tietopalveluista, mutta etenkin seuraavista erikoiskirjastoista:…
Katsokaapa sivu http://mainio.kirjastot.fi/, sieltä löytyvät aakkosissa kaikki Suomen kirjastot ja niiden aineistotietokannat - sillä edellytyksellä että tietokannasta on nettiversio. Sieltä selviää mm. se, että kaipaamanne kirja löytyy esimerkiksi Uudenkaupungin ja Laitilan kirjastoista. Kotikirjastonne Rauman aineistotietokantaa ei voi tarkastella internetin kautta.
