Mieleenne iskostuneen runon on kirjoittanut nimimerkillä Suonio runoillut Julius Krohn. Se on alun perin julkaistu Suonion vuonna 1880 julkaistussa lastenrunokokoelmassa Kylän lapset.
Hilkka Finnen kuvittama vuoden 1918 laitos Kylän lapsista löytyy digitoituna Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-palvelusta. Kysymyksen runo on sivulla 30.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00000124
Sanakirjan mukaan suomennos on studio-ohjaaja. Ammattinetistä www.ammattinetti.fi ei löydy tuolla termillä kuvausta, mutta muuta tietoa Televisio- ja radioalasta sieltä löytyy.
Kysymäsi laulu voisi olla nimeltään Laulaen kiittäen. Sen on esittänyt Leo Niemelä, ja se on julkaistu vuonna 1985 c-kasetilla nimeltä Ihmeistä suurin. Laulu on Eero Kosken säveltämä. Muussa muodossa sitä ei ole julkaistu. Sanoja siihen ei löytynyt. Aivan varmasti emme tietysti voi kappaletta kuulematta tietää, onko se oikea.
Kasetti on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
En tiedä, mihin tuo prosenttisuus perustuu, sillä jos katsotaan Helmet-kirjastoihin hankittua kaunokirjallisuutta teoksittain, suhde näyttää aivan toisenlaiselta. Tarkastelin sitä ihan yksinkertaisella Helmet-haulla, joten sen tarkasta luotettavuudesta ei voi olla varma. Varmasti se silti antaa suuntaa.
Tarkastelin haulla ensiksi vuonna 2016 ilmestynyttä suomenkielistä aikuisten kaunokirjallisuutta, jossa on asiasana "suomenkielinen kirjallisuus". Tuon asiasanan nimittäin pitäisi kertoa, että teoksen alkukieli on suomi. Tulokseksi tuli 470 teosta. Sitten tein haun muuten samalla tavalla mutta käytin asiasanana vain termiä ”kaunokirjallisuus”. Tuloksia tuli 1 102. Lukujen erotus on 632, joten tuo kai kertoisi, paljonko muita kuin alun perin…
Tommy Hellstenin suomenkieliset teokset ovat:
Virtahepo olohuoneessa & Elämän lapsi, 1999
Vanhemmuus - vastuullista vallankäyttöä, 1999
Virtahepo työpaikalla, 1998
Miesmatka, 1998
Ihminen tavattavissa - kohtaamisen taito, 1996
Elämän lapsi - vastuulliseen aikuisuuteen, 1993
Virtahepo olohuoneessa, 1991
Tämän tiedon olisit saanut selville myös pääkaupunkiseudun yhteisestä PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ hakemalla tekijän nimellä ja rajaamalla haun suomenkielisiin kirjoihin.
Runo löytyy ainakin allamainituista kirjoista, joissa on mm. runoja useilta kirjailijoilta:
- Lasten oma lukukirja / toimittaneet Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Lasten oma aapinen / Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Aarteiden kirja. 2 : Kerro äiti / toim. Kirsi Kunnas
- Rudolf Koivun runokirja / toimittaja: Sanna Jaatinen
- Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja / Kuvitus Kristiina Louhi ; Toim. Laura Voipio ; Nuottien toimitus ja kirjoitus: Olli Heikkilä
Laulun nimi on ”Syysyö” tai ”Syys-yö”. Sen ovat säveltäneet sekä Emil Kauppi että R. Raala eli Berndt Sarlin.
Emil Kaupin sävellys sisältyy ainakin nuotteihin Kauppi, Emil: ”Sekaäänisiä lauluja. Toinen vihko” (Luukkonen, 1909), ”Työväenopiston laulukirja : nuottipainos” (Otava, 1928) ja ”Laulukirja” (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1936). Missään näistä nuoteista ei tämän laulun kohdalla mainita erikseen sanoittajaa, vaikka muiden laulujen yhteydessä sanoittajan nimi mainitaan. Myöskään Hanna-Maija Härmän kirjassa ”Emil Kauppi : säveltäjä ja musiikkimies” (Suomen työväen musiikkiliitto, 1979) ei sanoittajaa mainita.
R. Raalan sävellys sisältyy nuottiin Raala, R: ”Laululeivonen: kokoelma kaksiäänisiä koululauluja” (järjestänyt Anna…
Hei,
Aurinkolorun tekijä on Hellin Tynell. Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-tehnyt-lorun-aurinko-aurinko-lettuja-paistaa
Tip tip pisaroita löyty Vauvojen laulun aika teoksesta (v.1993), ja sen on tehnyt Veikko Ahvenainen.
Pikku-Peikko runon löysin tuosta Lasten oma lukukirja-kirjasta (v.1970.), mutta lorun kohdalla ei mainita tekijää. Kirjan ovat koonneet Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola eli todennäköisesti se on jonkun heistä kirjoittama.
Peikko-papan rummutus on Risto Järvenpään, siis jos tuon virallinen nimi on Mummu Ruu ja Pappa raa. Kyseisessä lorussa/laulussa ainakin peikot rummuttavat. Onkohan oikea? Sanat ja nuotti löytyvät Risto Järvenpään Tatsin ja janssin poika -…
Sabja on hindinkielinen nimi Basilikalle. Löysin myös sivuston, jolla kerrotaan että:"Sabja Seeds or Sweet Basil or Tukmaria Seeds or Falooda Seeds"
Sweet basil kääntyy latinaksi Ocimum basilicum. Latinalisella nimellä löytyy suomeksi tietoa mm. Puutarhanetistä. Sivuston mukaan:"Basilika on miedon makuinen ja monille tuttu yrtti. Sen suuret ja pehmeät lehdet ovat joko vihreät, violetit tai viininpunaiset. Basilikasta on olemassa myös eri makuisia lajikkeita, esimerkiksi sitruunan tai kanelin makuista basilikaa; kanelibasilika omenaruokiin, jälkiruokiin ja juomiin. Sitruunabasilikassa tuoksuu ja maistuu voimakas sitruunainen aromi. Maustebasilikalta löytyy kymmeniä eri alalajeja ja satoja lajikkeita." …
Talvi- ja jatkosodassa käytettiin erilaisia miinoja. Niitä löytyy edelleen Suomen maastosta. Lapissa on vielä tuntematon määrä saksalaisten asentamia miinoja, joita raivaamistoiminnasta huolimatta on jäänyt syrjäisemmille alueille. Räjähtämättömiä ampumatarvikkeita löytyy etenkin talvisodan taistelualueilta, mm. Suomussalmelta ja Kuhmosta.
Miinojen siviiliuhreista Lapissa Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa:
Virkkunen, J. (2013). Lapin sodan aiheuttamat miinojen ja räjähteiden siviiliuhrit. Sotahistoriallinen aikakauskirja 33: Sotahistoriallisen seuran ja Sotatieteen laitoksen julkaisuja, pp. 160-182.
Perusteellinen johdatus suomalaiseen pioneeritoimintaan ja miinasodankäyntiin on professori Janne Mäkitalon kaksiosainen teos:…
Piki-verkkokirjaston kautta löytyy nuotteja kumpaankin kappaleeseen. Klarinetille kylläkin vain yksi. Se on kappaleeseen Sä kaunehin oot: Klezmer clarinet duets. Alla linkit hakutuloksiin:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Katkelma on Percy Bysshe Shelleyn runosta Rakkauden filosofia (Love’s Philosophy). Runosta on kaksi suomennosta. Tuomas Nevanlinnan suomennos sisältyy Eva Maria Korsisaaren teokseen Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006, s. 98 - 99). Matti Järvisen suomennos on luettavissa alla olevasta linkistä.
https://fi.wikisource.org/wiki/Rakkauden_filosofia_(J%C3%A4rvinen)
https://www.poetryfoundation.org/poems/50262/loves-philosophy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Korsisaaren teoksen saatavuuden PIKI-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Opas löytyy nimellä Linkkilistasta virtuaalikirjastoksi osoitteesta
http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/vkropas.pdf
Lisätietoja virtuaalikirjastoprojektista esim.
http://www.jyu.fi/library/virtuaalikirjasto/virtu.htm
http://www.lib.helsinki.fi/finelib/alhainen2_files/v3_document.htm
Virtuaalikirjastoista saat kirjoja hakemalla Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta osoitteessa http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ tai Jyväskylän yliopiston kirjaston aineistotietokannasta ositteessa http://jykdok.csc.fi/ asiasanalla virtuaalikirjastot.
Löydät marakateista tietoa mm. tämän palvelun arkistosta . Lisäksi löydät tietoa ja hyviä valokuvia esimerkiksi seuraavasta kirjasta, joka löytyy monista espoolaisista kirjastoista. Kirjan nimi on Uusi Zoo. 1 : Nisäkkäät : suuri eläinkirja. Kirja on vuodelta 1987, siinä on 472 sivua. Kirjan ISBN-numero, jonka avulla kirja-alan ammattilaiset usein löytävät kirjan helposti, on 9510138908
Joitakin Snellmanin kirjoittamia runoja löytyy Kootuista teoksesta osasta 12. Snellman-kirjallisuutta esitellään myös osoitteessa http://www.snellman200.fi/snellman/pdf/kirjallisuutta.pdf
Kirjastoista löytyy kansallispukuja käsitteleviä kirjoja esim. Kansallispukuja Suomesta, Kansallispukuja, Suomen kansallispukuja ym.
Internetistä löytyy myös aihetta käsitteleviä sivustoja kuten, http://www.kansallispuvut.fi/puvut.htm sekä
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/linkit.htm
Voit hakea vaikkapa Googlesta eläinkuvia. Yleensä sellaiset kuvat, jotka ovat julkisilla hakukoneen sivuilla, ovat vapaasti käytettävissä.(www.google.fi - kuvahaku)
Sarpanevan valurautapataa näyttäisi olevan vain 3 litran kokoisena. Siihen irrallinen puukahva kuuluu. http://www.iittalahomeshopping.com/iittala.axl/?ObjectPath=/Shops/iitta… .
Iittalan tuotteita koskeviin kysymyksiin saa parhaiten vastauksen Iittalan Kuluttajapalvelusta joko sähköpostitse iittala.info@iittala.com tai puhelimitse 0204 39 5110 arkisin klo 12 - 15 http://www.iittala.fi/web/iittalacom.nsf/pages/ota_yhteytta_fi?OpenDocu… .
Tätä levyä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Voit tiedustella kaukopalvelusta, löytyykö cd:tä Suomen muista kirjastoista täyttämällä tämän lomakkeen: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
