Muisteltu Piippolan vaari -mukaelma on amerikansuomalaisen Bobby Aron Donald Maki. Englanninkielisen alkuperäisesityksen Old McDonaldista on tullut Donald Maki tekstiä fingelskaksi muokattaessa.
Bobby Aro - Donald Maki Song - YouTube
Bobby Aro – Kapakka In The Kaupunki (1979, Vinyl) - Discogs
Suomi oli 1800-luvun lopulla vielä suurimmalta osin maatalousyhteiskunta, jossa tyypillinen miehen ammatti oli renki. 1800-luvun loppupuolella renki ansaitsi vuodessa rahapalkkaa 100-150 markkaa. Tämän lisäksi palkkaan sisältyi erilaisia luontoisetuja.https://veteraanienperinto.fi/index.php/tietopankit/kertomuksia/itsenaistymisen-vuodet/nuorisoa-1800-luvun-lopulla/Vuoden 1899 100-150 markkaa olisivat nykyrahassa 557-835 euroa.https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
”Astridin valssi” sisältyy eri nimillä (”Astriidin valssi”, ”Astriitin valssi”, ”Astrin tarina”) moniin julkaisuihin, joita kaikkia en pääse näkemään. Vanhimmat löytämäni sanat on julkaistu vuonna 1915 lehdissä ”Helmiä syvyydestä” ja ”Suupohjan kaiku”. Laulu alkaa: ”Etkö muista kuin aurinko hymyili”. ”Helmiä syvyydestä” -lehdessä sanojen suomentajaksi on merkitty ”H-kynä”. Tämän mukaan teksti ei olisi alun perin suomenkielinen. Kumpikin lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi).”Hauskimmat laulut” -kirjasessa (Merkur, 1926, s. 17-19) ”Astridin valssin” sanat alkavat: ”Etkö muista, kun aurinko hymyili”. Sanat ovat hyvin lähellä ”Suuren toivelaulukirjan” (osa 18) sanoitusta,…
Mielenkiintoinen kysymys. Maailman väestössä punapäitä arvioidaan olevan kaksi prosenttia. Suurin osa lienee sukujuuriltaan skotteja tai irlantilaisia, sillä Skotlannin väestöstä noin 6 - 13 % on punapäitä ja Irlannin väestöstä heitä on noin 10 %.
Lukumäärällisesti eniten punapäitä lienee kuitenkin Yhdysvalloissa, mutta arvio vaihtelee 6 ja 18 miljoonan välillä.
What Percentage of the World Population Has Red Hair? - WorldAtlas
Ginger hair: 13 fascinating facts about redheads (cosmopolitan.com)
Red hair - Wikipedia
Suomen taitoluisteluliiton sivuilla asiasta kerrotaan näin:"Vuonna 1960 perustettiin Suomen Kaunoluisteluliitto, joka muutti 1968 nimensä Suomen Taitoluisteluliitoksi." eli lajin perustamisesta 1875 vuoteen 1968 laji on ollut viralliselta nimeltään kaunoluistelu.
"Taitoluistelun on tuonut Suomeen amerikkalainen Jackson Haines. Hän vieraili Suomessa 1875 ja esiintyi monilla eri paikkakunnilla. Haines kuoli Kokkolassa, jossa hänen hautansa sijaitsee" Stll.fi
Lajin vanhoja kuvia ja lehtiartikkeleita löytyy mm. Finna.haulla. Finna
Sirkka Lassilan Uuden käytöksen kultaisen kirjan (WSOY, 1.p. 1997 - 7.p. 1999) jälkeen WSOY:ltä on ilmestynyt Eija Kämäräisen Hyvä käytös, hyvät tavat: käytöksen kultainen kirja (2004). Muita käytösoppaita on ilmestynyt tämän jälkeen, tosin niitäkin harvoin ja vähän. Ohessa muutamia:
Helena Valonen Hyvä käytös: kaikki mitä tulee tietää (Auditorium, 2014)
Mirva Saukkola: Etiketti: käytösopas arkeen ja juhlaan (WSOY, 2014)
Tähän mennessä Diana Gabaldonilta on suomennettu mainitsemasi Muukalainen ja Sudenkorento. Syyskuussa 2004 ilmestyy Matkantekijä (Voyager). Tässä linkki kustantajan sivuille:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&initID=36;107
Sinikka Nopolasta löytyy tietoa sekä kirjoista että internetin kirjailijasivustoilta.
Kirjoihin pääset käsiksi tekemällä asiasanahaun esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston Verkkokirjasto Introssa http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 Kirjoita asiasanakenttään nopola, sinikka. Saat tulokseksi kirjat, joissa on tietoa hänestä. Esimerkiksi: Kotimaisia nykykertojia 4 (BTJ Kirjastopalvelu 2005) ja Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija (BTJ Kirjastopalvelu 2004).
Internetistä hänestä löytyy tietoa esimerkiksi Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml ja Sanojen aika -kirjailijatietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=424&lang=FI
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista
http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/nuutti.htm
Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta
Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali.
Teoksessa Vilkuna Kustaa: Vuotuinen ajantieto kerrotaan myös Nuutin päivän vietosta tammikuussa.
Tarkoitatko intarsiaa? Intarsia on puun upotekoristelu, kuvioiden muodostaminen vars. eri puulajeja, mutta myös norsunluuta, helmiäistä tai metallia puun pintaan upottamalla. Euroopaan Aasiasta omaksuttu intarsia oli suosittua erityisesti 1400- ja 1500-luvulla Italiassa, missä sitä käytettiin etenkin huonekalujen, seinäpaneelien ja lattioiden koristelussa. Intarsia säilyi suosittuna huonekalujen koristeluna aina 1800-luvun alkuun saakka.
Lähde:
WSOY iso tietosanakirja. Porvoo 1995.
Seuraavassa lisää tietoa intarsiasta:
http://www.arsnet.net/ANK.asp?viewID=222&writeID=702&peopleID=674
Helsinki-aiheista musiikkia on koottu Tarinoiden Helsinki -verkkopalveluun: http://www.tarinoidenhelsinki.fi/ . Rajaa siellä aineistotyypiksi musiikki. Aiemmin tehty lista löytyy täältä: http://pandora.lib.hel.fi/musiikkiasema/musa/musakone.php? . Listaa ei enää päivitetä.
Kysymykseen on vaikea vastata ilman täsmennyksiä. Tarkoittaako kysyjä
satutuntien tulevaisuutta globaalisti vai Suomessa? Suomessa satutuntiperinne elää ja voi hyvin sekä saa uusia muotoja - esim. improvisoidut satutunnit, tukiviitotut satutunnit, mediasatutunnit.
Kirjastot järjestävät yhä enemän tilaisuuksia eri-ikäisille kirjastonkävijöille, ja lastenkirjastopalveluita kehitetään jatkuvasti
ainakin isoissa kirjastoissa, joten tulevaisuus näyttää positiiviselta.
Paikallisia eroja toki on. Englanniksi aiheesta ei löydy tietoa.
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta Pääkaupunki- tai Pääkaupunkilehti-nimistä lehteä ei löytynyt. Sanomalehtien liiton sivulta näkyvät kaikki Uudellamaalla ilmestyvät lehdet, eikä joukossa ole kysymääsi.
http://www.sanomalehdet.fi/sanomalehdet/lehdet_maakunnittain/1._uusimaa
Vuonna 1959 ilmestyi (vain tämän vuoden ajan) lehti nimeltä Pääkaupunkilainen. 1970-luvulla ilmestyi Pääkaupunki-niminen lehti, jossa julkaistiin Juhani Mäkelän stadin slangi -aiheisia pakinoita. Nämä lehdet eivät enää ilmesty.
Voisiko ystäväsi olla erehtynyt lehden nimestä?
Pahoittelen, että kysymys on viipynyt pitkään ja odottanut vastausta. Käännnyin asiassa Helsingin kaupunginsuunnitteluviraston puoleen ja saimme sieltä kysymykseesi tälläisen vastauksen. "Asemakaavassa tosiaan määrättiin yksi Primon vanhimman osan julkisivu säilytettäväksi (osaksi uutta rakennusta). Mielellään olisimme kaavassa säilyttäneet koko vanhan tehdasrakennuksen, mutta se oli rakenteiltaan ja varsinkin perustustensa puolesta niin heikossa kunnossa ettei se ollut mahdollista. Toiminnassa oli käytetty myös sen verran vahvoja kemikaaleja, että talon rakenteet ja maaperä oli pahasti aineiden kyllästämää. Pitkällisen taivuttelun jälkeen tontin omistaja hyväksyi yhden julkisivun säilyttämisen. Muu rakennus purettiin ja seinä jätettiin…
Vastaus riippuu sitä, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että paikallinen teatteriyhdistys tai kansalaisopiston kurssilaiset ovat "tehneet" näytelmän.
Lain näkökulmasta kysymys on ensinnäkin siitä, kuka on kirjoittanut näytelmätekstin. Julkaisemattoman näytelmän julkiseen esittämiseen tarvitaan kirjoittajan tai kirjoittajien lupa, ei muuta. Jos näytelmä on julkaistu tai kirjoittaja on tehnyt esitysten valvomisesta sopimuksen, esityslupia myöntää Suomen Näytelmäkirjailijaliitto (http://www.sunklo.fi).
Kun tässä tapauksessa kyseessä ei ole näytelmän vaan näytelmästä tehdyn tulkinnan eli esityksen julkinen esittäminen, tarvitaan erikseen vielä lupa joko kaikilta esiintyjiltä tai jos he ovat luovuttaneet oikeutensa ko. yhdistykselle tai…
Hei,
Kirjastoista löytyy Suomesta 33 kpl tätä kirjaa. Kokosin listalle eri kirjastokimppojen kappalemäärät. Joissakin lainausluvut ilmenivät myös, mutta useiten vain kuinka monta kirjaa löytyy mistäkin kimpasta.
Liitän mukaan sinulle listan tähän vastaukseen niin saat itse tarkistaa lainausmäärät jos haluat, ottamalla yhteyttä näihin kirjastoihin.
Kysymyksessä annetuista tuntomerkeistä tulee mieleeni ruotsalainen Jonna Björnstjerna ja hänen "ihmeellinen" kaniiniperheensä, jonka vaiheista on toistaiseksi julkaistu neljä kirjaa: Sagan om den underbara familjen Kanin och monstret i skogen (2007), Sagan om den underbara familjen Kanin och fru Skräck (2009), Sagan om den underbara familjen Kanin och godistrollet (2010) ja Sagan om den underbara familjen Kanin och Djupsjöns hemlighet (2013). Näistä kolme ensimmäistä on julkaistu myös yhteisniteenä Samlade sagor om den underbara familjen Kanin (2013).
Mustikkametsässä ollaan kirjassa Sagan om den underbara familjen Kanin och monstret i skogen ja karkkeja ahmitaan kirjassa Sagan om den underbara familjen Kanin och godistrollet.…
Pula-ajan tematiikka on vahvasti esillä Arvo Turtiaisen v. 1936 ilmestyneessä esikoiskokoelmassa Muutos. Työttömyyttä ja nälkää kuvaavat mm. runot Työttömän kesää ja Äiti Maalle (miljoonien nälkäsyksynä anno 1934). Nämä runot löytyvät myös Turtiaisen kirjasta Runoja 1934-1968, joka on paremmin saatavilla kuin tuo alkuperäinen teos (Tammi, 1976. – Runot ovat sivuilla 11 ja 44).
Myös Katri Valan runossa Tantalos on teemana nälkä ja työttömyys. Runo löytyy Valan Kootuista runoista (WSOY, 1958. – Sivu 277).
Edellä mainittujen kirjojen saatavuuden voi tarkistaa sivulta www.helmet.fi .
