Kanavien taajuudet vaihtelevat vastaanottotavan, kanavanippujen ja alueiden mukaan. Kaapeliverkoissakin taajuudet vaihtelevat verkon mukaan.
Digitaalisen antenniverkon taajuudet:
http://www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;8224
Lisää aiheesta:
http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?doc…
Lisää tietoa kanavista vapaassa tietosanakirjassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Televisio
Puolustusvoimien verkkosivuilta voi etsiä tietoa ylijäämäkaluston huutokaupoista. Panssarivaunuja on ollut myynnissä viimeksi heinäkuussa 2007, niistä löytyy kuvia ja tietoa osoitteesta http://www.mil.fi/laitokset/tiedotteet/3264.dsp. Vaunuja on myyty siviileille aikaisemminkin 90-luvulla. Ajoneuvojen ajokelpoisuutta, varustelua, käyttömahdollisuuksia ja myyntihintojakin käsitellään Ruotuväki-lehdessä osoitteessa http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?pid=3266.
Ulkomaisen raskaan kaluston hankintaa peltotöitä helpottamaan pohditaan osoitteessa http://www.hilavitkutin.com/2009/02/19/kaytosta-poistettua-venalaista-s….
Kannelmäen kirjasto on suljettu 29.3.2010 alkaen Kanneltalon muutos- ja laajennustyön yhteydessä toteutettavan ilmastointiremontin vuoksi.
1.3. lähtien Kannelmäen kirjaston aineiston eräpäivä on 30.06.2010, viikon lainoissa 22.3. lähtien. Kirjasto avataan kesäkuun puolivälissä.
Kääpälän kirjastoon tulee kyllä kirjakuljetus mutta jostain syystä netin kautta varattaessa Kääpälää ei voikaan valita noutopisteeksi.
Olen viestittänyt tästä eteenpäin asian korjaamiseksi. Ilmoitan sinulle heti kun tiedän lisää.
Tällä hetkellä voit saada varauksen Kääpälään siten että soitat johonkin Kymenlaakson kirjastoon ja pyydät virkailijaa tekemään varauksen. Kääpälä on kyllä edelleen virkailijoiden käyttämän ohjelmaversion noutopaikkana.
Toivo Vuorelan teoksessa Suomalainen kansankulttuuri, ISBN 951-0-07191-9(WSOY,1975) kerrotaan potaskan, hartsin ja tärpätin teosta. Myös teos Suomen kansankulttuuri saattaisi olla tutustumisen arvoinen. Teoksen on tehnyt Ilmar Talve ja se on Suomen Kirjallisuuden Seuran julkaisu, josta on tullut uudistettu laitos vuonna 2012. ISBN 978-952-222-414-9. Kirja käsittelee suomalaisia elinkeinoja ja aineellista kulttuuria.
Harri Metsälän teos Pihka, ISBN 951-664-074-5 (Gummerus,2001)käsittelee pihkan keruuta ja käyttöä Suomessa sekä muualla maailmassa.
Nimellä "Vuosien jälkeen" on tehty useitakin sävelmiä.
Marion Rung on levyttänyt Risto Asikaisen laulun "Vuosien jälkeen" vuonna 1999. Esko Koivumiehen samannimisen laulun on levyttänyt useampikin solisti. Ainakin yhtye Channel Four on levyttänyt Jorma Kyrön laulun "Vuosien jälkeen" ja myös Mai-Lis Könönen on tehnyt tämännimisen laulun, samoin Asko Vilén. Näistä valitettavasti vain tuo Vilénin laulu löytyy nuottina.
Itse veikkaisin, että kysyjä tarkoittaa joko tuota Koivumiehen tai Kyrön tekemää laulua. Kummastakaan ei kuitenkaan näyttäisi olevan nuottia tarjolla.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Itsepalvelutulostus on ollut kokeilussa Helsingin kaupunginkirjastossa. Sitä on tarkoitus laajentaa useisiin kirjastoihin vuoden 2015 aikana.
Tällä hetkellä kirjautuminen on mahdollista vain niissä kirjastoissa, joissa palvelu on käytössä eli Kontulassa, Kalliossa ja Kirjasto 10:ssä.
Palvelua voi käyttää edellä mainituissa kirjastoissa voimassa olevilla kirjastotunnuksilla eli se ei edellytä erillistä rekisteröitymistä.
Tiedustelin asiaa Vantaan kaupunginkirjaston hankintaosastolta, ja minulle vastattiin, että ainakaan vielä Vantaalle ja Espooseen ei olla hankkimassa UHD Blu ray-levyjä, koska ne tarvitsevat omat soittimensa. Tilannetta kuitenkin seurataan, eli jos UHD lyö itsensä läpi formaattina asiaa mietitään uudelleen.
Kupittaan Saviosakeyhtiöstä löytyi Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta seuraavat kirjaviitteet: 1) Turku tiiliteollisuuskeskuksena, julkaisija:Kupittaan saviosakeyhtiö, 1946, Kirja on saatavilla Turun yliopiston kirjastosta. 2) Aboa: vuosikirja, osa 53-54/1989-1990 (isbn 9519125914), saatavilla Turun maakuntamuseosta. Lyhyt historiikki (18 riviä) löytyi Otavan isosta tietosanakirjasta vuodelta 1963, osa 4. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy vain Kupittaan saviosakeyhtiön kuvasto keramiikkavalmisteista (isbn 9519632867).
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi voit hakea aiheesta asiasanoilla puurakennukset ja puurakenteet. Ruotsinkielistä aineistoa löytyy jonkinverran asiasanalla träbyggnader.
Internetistä aiheesta löytyy mm. Pientalorakentamisen kehittämiskeskuksen sivuilta http://www.prkk.fi/ ja Puuinfo Oy:n sivuilta http://www.puuinfo.fi/etusivu.htm . Jälkimmäiseltä sivustolta löytyy kohta Linkkilista ja sieltä linkki Träinformation Sverige AB, joka voisi olla tarpeisiisi sopiva. Teoksen Suomalainen Puukerrostalo verkkoversio löytyy osoitteesta http://www.edu.fi/oppimateriaalit/puukerrostalo .
Puuinfo-sivuilta löytyvä Puu-lehti tulee painettuna Helsingin pääkirjastoon, jossa sitä säilytetään kuluva ja kaksi edellistä vuotta.…
En löytänyt tälle ilmiölle vastausta sääilmiöistä kertovasta kirjallisuudesta, joten varmistin asian Ilmatieteen laitokselta. Sieltä todettiin, ettei juuri auringon punaisuudelle löydy omaa erityistä nimeä.
Auringon noustessa tai laskiessa pilvettömällä taivaalla se näyttää punertavalta. Tämä johtuu siitä, että auringon ollessa matalalla taivaanrannassa auringon säteet joutuvat kulkemaan pisimmän matkan halki ilmakehän, jolloin sininen sirottuu auringon valosta pois ja jäljelle jäävät punertavat värisävyt. Ilmassa leijuvat epäpuhtaudet, savu, utu yms. aiheuttavat samanlaisen sinistä valoa hävittävän ilmiön; savun ja udun läpi aurinko näyttää punertavalta.
Tätä fysikaalista ilmiötä, joka aiheuttaa auringon valon punertumisen…
On hyvä kysyä henkilöltä itsetään, mitä termiä hän toivoisi itsestään käytettävän. Kaikkia muunsukupuolisia ei määrittely siskoksi tai veljeksi.haittaa.
Mikäli kysyminen ei ole mahdollista tai muusta syystä, voi käyttää sukupuoletonta sanaa.'sisarus'.
https://kehraaja.com/millaista-on-binaarin-ulkopuolella-kysymyksia-ja-v…
Tiedot Tanskaan siirretyistä sotalapsista löytyvät Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tanskan valiokunnan arkistosta https://www.mll.fi/tietoa-mllsta/mlln-historia/arkistot/ .
Arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ks. yhteystiedot https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot .
Kyllä on. Monet eurooppalaiset maat teloittivat ihmisiä giljotiinilla 1800- ja 1900-luvulla. Esimerkiksi natsi-Saksassa giljotiinia käytettiin paljon. Giljotiini oli käytössä myös Euroopan ulkopuolella, lähinnä Ranskan siirtomaissa. Ruotsissa giljotiinia on käytetty kerran, kun Johan Alfred Ander teloitettiin vuonna 1910. Helsingin Sanomissa julkaistiin viime vuonna laajahko artikkeli Anderista:
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006551201.html
Mahdollisia suomennoksia voit tarkistaa Suomen kansallisbibliografiasta, Fennica-tietokannasta (osoite: http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ ).
Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista monografioista, kausijulkaisuista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä atk-tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisätietoa Fennicasta löydät osoitteesta: http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html
Voit etsiä aiheesta teoksia pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi esimerkiksi asiasanoilla lastensuojelu, lapsen asema tai vanhemmuus. Haku luokan numerolla on myös mahdollista. Luokassa 371.5 on perhepolitiikka ja mm. lastensuojelua käsittelevät teokset, luokassa 358 on perhesosiologia ja mm. lapsen asemaa käsittelevät teokset sekä luokassa 181.6 on perhe- ja kotikasvatus.
Plussa antaa teokset uutuusjärjestyksessä ja myös saatavuustiedot selvävät sieltä.
Lastensuojelun keskusliiton www-sivuilla http://www.lskl.fi löytyy liiton kirjasto, joka on koonnut uutuusluettelon aineistostaan sivulleen. Sivuilta löytyy myös liiton julkaisuluettelo. Kirjaston palvelut ovat vapaassa käytössä.
Yli päätänsä jukebokseista löytyy kirjoja vain muutama englanninkielinen. Tässä muutama suomenkielinen artikkeli:
Kinnunen, Juha: Wurlitzer soi yhä. Tekniikan maailma. 47(1992) : 1, s. 38-41; Österman, Jarmo: Satavuotias jukeboxi. Hifi-lehti. 1988 : 9, s. 11-13; Kalima, Tom: Jukeboxista musiikkia jokaiseen makuun : moderni laite on osa äänentoistojärjestelmää. Gramex : esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex r.y:n asiakaslehti. - Helsinki : Gramex. - ISSN 0787-6564. (1999) : 3, s. 11 ja Rinkinen, Jenni: Jukebokseista tuli elämäntyö (Tapasimme Leevi Kärkkäisen). Helsingin Ssanomat 2003-08-21. (Asiasanojen mukaan ainakin tämä Hesarin artikkeli käsittelee myös korjausta ja huoltoa.)
Kysymäsi säe on runosta "Ovella" ja sen on kirjoittanut Uuno Kailas. Runo on ilmestynyt alkujaan v. 1931 kokoelmassa "Uni ja kuolema". "Jääkää, ystävät, pitoihinne" ei aloita kyseistä runoa vaan se on runon 2. viimeisen säkeistön ensimmäinen säe. Ovella- runo alkaa sanoilla: "Hankin lähtöä, - seisatun," ... Runossa on 16 säkeistöä.
Purcellin teokseen "Prophetess" sisältyvän laulun "Let us dance, let us sing" nuottia ei löydy Helmet-kirjastoista valitettavasti, vaikka kokoelmia on melkoisen monta.
Aivan kuten olit jo itsekin löytänyt; nuotin voi lainata Sibelius Akatemian kirjastosta: FIRST BOOK OF SOPRANO SOLOS.