Tuusulan kaupunginkirjastossa ei näytä olevan Harry Pottereita italian kielellä. Helsingin kaupunginkirjastossa on muutama, niiden tiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi . Hae esim. sanahausta aiheella Potter Harry ja kielen rajaus italia. Jos et pääse itse kirjastoon lainaamaan teoksia, voit kysellä lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuuksista.
R L Stine on yhdysvaltalainen kirjailija, syntynyt 8 lokakuuta 1943. Hän varttui Ohiossa Columbus-nimisellä esikaupunkialueella. Lisätietoa hänestä saa netistä, vaikkapa Googelista, stine R L, tai kirjasta, Koski Mervi; Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
Voit esim. käydä Helsinkgin kaupungin sivuilla
http://www.helsinki.fi/fi/index/taidejakulttuuri/elokuva.html
Voit myöskin googlata sanoilla elokuva ja paikannimi, kuten
elokuva ja Porvoo.
Kysymys on aika kinkkinen. Etsimme vastausta musiikkiosastomme henkilökunnan kanssa. Lisäksi laitoin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastonhoitajien listalle, minkä kautta olen usein saanut kollegoiden apua. Sieltäkään ei tärpännyt.
Kyseessä voi tosiaan olla Kristian, hän tosin on kotoisin Kokkolasta. Minulle myös ehdotettiin laulajaa nimeltä Greger, hän on kotoisin Tammisaaresta ja esiintyi 1970-luvulla. Gregerillä oli hittikappale Kuumat yöt, ainakin nimen perusteella voisi sopia tekstinpätkääsi? Varmuutta tästä ei siis ole.
Meillä ei ole Vaasassa yhtään Gregerin levyä, niitä voidaan kaukolainata sinulle, jos haluat kuunnella, onko kysessä sama artisti.
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Siitä ei ole mainintaa osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa eikä muissakaan tutkimissani tietokannoissa. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai kirjassa, jonka sisältöä ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti runon suomennosta ei ole julkaistu missään.
Ruusuja sivutaan tosin Brentanon teoksessa ”Satu Ruusunnupusta” (WSOY, 1985), mutta siinä olevat runonpätkät eivät ole samoja kuin kysymäsi.
Kotimaisten kielten tutkimuksella on sivusto, jossa on ohjeita ja suosituksia: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297
Suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin vastataan neuvontapuhelimessa 020 781 3201 tiistaista torstaihin klo 9–14 sekä maanantaisin ja perjantaisin klo 9–12.
Runon Hyttynen on kirjoittanut Mauri Heikkala ja se löytyy Väinö Mäkelän vuonna 1951 toimittamasta runokirjasta Minäkin lausun s. 36. Kirja on Riihimäen kirjaston kokoelmissa ja lainattavissa.
Kirjoita Helmet-verkkokirjaston haku -kenttään joko tekijän, teoksen tai aihetta kuvaava hakusana esim. "Iloinen lorukirja" ja paina enter.
Hakusi tuottaa yhden hakutuloksen. Klikkaa sinisellä tekstillä painettua "Iloinen lorukirja" hakutulosta. Tämä komento vie seuraavalle sivulle, jossa näytetään kirjastoittain saatavilla olevat kappaleethttp://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta kerrottiin, että pelastusviranomaiset eivät kiellä parvekkeiden lasituksia. Senioritalojen suunnittelijat tai rakennuttajat määrittelevät talojen rakenteet, ja mahdollinen kielto voi liittyä rakennussuunnitteluun.
Ota mukaasi omat CD-R tai CD-RW -levyt. HelMet-kirjastojen tarjoamista digitointimahdollisuuksista kerrotaan tarkemmin tällä sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Digihelmet/Digitoi_helmesi_taltee…
Eläintarha sai ensimmäisen ilveksensä vuonna 1897. Eläimen oleskelutilat olivat tuohon aikaan erittäin huonot, minkä vuoksi ilvekset kuolivat melko pian. Vuosina 1897-1905 niitä hankittiin kaikkiaan 18 yksilöä. Vuonna 1905 tullut uros kesti vankeuden paremmin, vuonna 1913 se saikin puolison ja uuden tarkoituksenmukaisemman asunnon.
Palmgren, Rolf
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
Vuonna 1874, jolloin Karjalatar alkoi ilmestyä, Suomessa oli 12 ruotsin- ja 11 suomenkielistä sanomalehteä.
Lähde:
Suomen lehdistön historia. 1, Sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905. Kustannuskiila, 1988
Kysyin asiaa TV 7 -kanavalta. Ohjelmassa lausuttiin seuraavien runoilijoiden runoja: Heli Karjalainen, Erkki Leminen, Aale Tynni, P. J. Hannikainen, Katri Vala, Anna-Mari Kaskinen, Upe Poutiainen, Hilja Aaltonen, Heljä Jantunen, Maaria Leinonen, Ivar Wideen, Elmer Diktomus (Diktonius?), Anni Korpela, Linnea Perander-Hovi ja Pia Perkiö. Valitettavasti yksittäisten runojen tekijät eivät ole tiedossa, eikä kenenkään etunimi näytä olevan Lennart.
Runoilijoiden nimet on nyt lisätty myös televisiokanavan ohjelmatietoihin:
http://www.tv7.fi/broadcast/?broadcast=0_195616
Ilmaus on käännetty suomeksi käyttäen ilmausta "haasteellinen ja uskalias tavoite".
Suomenkielinen kirja Pysy parhaana on varattavissa Helmet-tietokannan kautta ja lainattavissa kirmuotoisena. Englanninkielinen teos taas lainattavissa sählöisesti Overdrive -palvelun kautta.
www.helmet.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Kirjaudu_ekirjapalveluihin(…
Kun kysymyksessä ei täsmennetä, millä tavalla tai tekniikalla kuvaa on tarkoitus käyttää, joudun seuraavassa tekemään joitakin oletuksia.
1. Tämän kuvan voi vapaasti näyttää esimerkiksi valkokankaalta osana tätä Kirjasammon sivua eli suoraan netistä heijastamalla näyttämällä. Oletuksena tässä on, että Kirjasampo on sopinut WSOY:n kanssa kuvan käyttämisestä (kuvaajan ja kustantajan nimi on mainittu kuvan alla).
2. Jos haluat liittää kuvan johonkin omaan PowerPoint-tyyppiseen esitykseen kuvitukseksi, sinun tulee pyytää kuvan käyttöön lupa WSOY:ltä. Kun kuva on tarkoitettu PR-tarkoituksiin, sen epäilemättä saa ongelmitta ja korvauksettakin.
3. Jos haluat liittää kuvan esimerkiksi netissä pysyvästi olevalle vinkkaussivulle, myös siihen täytyy…
Valitettavasti mainitsemaasi kirjaa ei meiltä löydy. Aikuisten lainausosastolla voit kuitenkin tehdä hankintaehdotuksen (lomakkeet löytyvät sieltä, palvelu on tulossa nettiinkin vielä alkuvuodesta 2000 uusille kotisivuillemme), joka on mielestäni hyvinkin perusteltu, koska kokoelmissamme oleva Mongolia-kirjallisuus on melkoisen vanhaa. Toinen vaihtoehto on tilata kirja kaukolainaksi kauttamme.
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Unto Monoselta ja Kaj Chydeniukselta tosiaan löytyy molemmilta P. Mustapään runoon "Viimeisestä illasta" tehdyt toisistaan poikkeavat sävellykset. Monosen sävellyksessä (tahtilaji 12/8) alun melodia lähtee alaspäin. Chydeniuksen sävellyksessä (tahtilaji 4/4) puolestaan alun melodiakulku on ylöspäin. Chydeniuksen sävellyksen on tehnyt tunnetuksi mm. Eino Grön. Monosen sävellystä ovat esittäneet mm. Jaska Mäkynen ja Mikko Perkoila. Kaikista em. esityksistä löytyy äänite Keski-kirjastoista.